SUOMEN AUTONOMIAN AIKA

Esitys aiheesta: "SUOMEN AUTONOMIAN AIKA"— Esityksen transkriptio:

1 SUOMEN AUTONOMIAN AIKA
Mustat tekstit muistiinpanoille. Siniset tekstit lisätiedoille.

2 Suomen sota 1808-1809 päättyi Haminan rauhaan.
Suomi liitettiin Venäjään. Suomen asema omana kansakuntana tunnustettiin. Tsaari Aleksanteri I myönsi Suomelle autonomian eli sisäisen itsehallinnon.

3 Ortodoksit olivat vähemmistö.
ORTODOKSIT SUOMESSA Ortodoksit olivat vähemmistö. - Seurakuntien toiminta oli vaikeaa, koska ortodoksit asuivat laajalla alueella ja hajallaan. Vain Laatokan pohjoispuolella oli pitäjiä, joissa ortodoksit olivat enemmistönä. (mm. Salmi, Suistamo, Suojärvi ja Korpiselkä. Kuvassa rajan taakse jäänyt Korpiselän kirkko v. 2010)

4 Autonomian aikana ortodoksien määrä kasvoi nopeasti.
Kaupunkien ortodoksiseurakunnat olivat venäjänkielisiä. Autonomian aikana ne kasvoivat.

5 Uusia seurakuntia piti perustaa.
Suomen kaupunkeihin saapui venäläisiä virkamiehiä, sotilaita ja kauppiaita. Uusia seurakuntia piti perustaa. Seurakuntia perustettiin mm. Turkuun, Joensuuhun, Kuopioon ja Vaasaan. Kuvassa Joensuun Pyhän Nikolaoksen kirkko, joka on valmistunut v

6 VAASAN ORTODOKSINEN KIRKKO
Vuonna 1845 oli ortodoksien lukumäärä kasvanut Vaasassa huomattavasti. Kauppias Ivan Lisitzin anoi jo kolmatta kertaa saada kirkko: ”Aina muistettavan Hallitsija Nikolai Paulovitschin (Nikolai I) ikuiseksi kunniaksi ja muistoksi olen tänä juhlapäivänä (P:Nikolaoksen päivänä 6. joulukuuta) omista varoistani lahjoittanut ruplaa maksumääräyksenä kreikkalaiskatolisen kirkon rakentamiseksi Waasan Kaupunkiin. Ehdotan kunnioitettavalle Hallitsijallemme, että kirkko vihittäisiin Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän nimeen ja rakennettaisiin kummulle, jota nimitetään Korsholmaksi, mihin ensimmäiset kristityt pystyttivät pyhän ristin pelastukseksi ja suojaksi pakanoita vastaan”. Kirkko valmistui v

7 - Uuteen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkiin, Helsinkiin, rakennettiin uuden seurakunnan tarvitsemat kirkot: Pyhän Kolminaisuuden kirkko v. 1827 Uspenskin katedraali v. 1868

8 Laki suosi luterilaista enemmistöä.
Autonomisena alueena Suomella oli oma lainsäädäntö, joka perustui edelleen Ruotsin lakiin. Laki suosi luterilaista enemmistöä. Muun muassa: Ortodoksit eivät päässeet valtion virkoihin Uusia luostareita ei saanut perustaa Kirkollisia kouluja ei saanut perustaa Julkiset uskonnolliset kulkueet ja toimitukset olivat kiellettyjä.

9 KIELIKYSYMYS Karjalan papiston suomenkielen osaamisessa oli puutteita. Mm. kansanopetus jäi heikoksi. Venäjän pyhä synodi määräsi v. 1815, että jumalanpalveluksissa evankeliumi tuli lukea suomeksi.

10 - Tästä annettiin määräys v. 1865.
- Karjalan seurakunnat alkoivat vaatia kokonaan suomenkielisiä palveluksia. - Tästä annettiin määräys v Taipaleen seurakunnassa Liperissä aloitettiin ensimmäisenä suomenkielisten jumalanpalvelusten toimittaminen. Ilomantsi ja Sortavala seurasivat perässä. Kuvassa Taipaleen pääkirkko Viinijärvellä.

11 Venäjällä heräsi kiinnostus lähetystyöhön.
Pietarin ja Petroskoin hengellisissä seminaareissa aloitettiin suomen kielen opetus. Opettaja Tuomas Friman ryhtyi suomentamaan ortodoksista kirjallisuutta. Friman suomensi: Liturgian tekstin Papin kirkollisten toimitusten käsikirjan Lavean katekismuksen kansanopetusta varten. Kuvassa ote katekismuksesta vuodelta 1943.

12 KOULUJÄRJESTELMÄ Suomessa opetus oli pitkään kirkon vastuulla. Ortodoksisella puolella opetus oli paikoin todella heikolla tasolla. Ensimmäiset alkeiskoulut perustettiin vasta 1840-luvulla ja ne olivat lähinnä venäjänkielisiä.

13 Suomen senaatti antoi v. 1866 kansakouluasetuksen.
Koulutus irrotettiin kirkon valvonnasta. Kaikki ortodoksiset seurakuntakoulut muuttuivat suomenkielisiksi, vaikka muutosta paikoin vastustettiin.

14 KANSALLISUUSAATE Kansallisuusaate nousi voimakkaasti esille Suomessa ja Venäjällä 1800-luvulla. Venäjällä haluttiin lujittaa valtion yhtenäisyyttä ja venäläistämään vähemmistökansojen alueita, kuten Suomea. Panslavismi = ajatus kaikkien slaavien yhteenliittymisestä, venäläinen kansallisuusaate.

15 Venäjän keisarisuvun symboli, kaksipäinen kotka
Venäjän keisarisuvun symboli, kaksipäinen kotka. Kotkan rinnassa on Suomen leijonavaakuna. Osa keisarinnan kiveä Helsingin kauppatorilla. Kirkkoa käytettiin yhtenä välineenä, koska ortodoksisuuden ja venäläisyyden katsottiin kuuluvan yhteen. Karjalan tilanteeseen päätettiin puuttua jopa valtiollisten toimien kautta.