Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Ensimmäinen sortokausi (1899-1905)
Yhtenäistämispolitiikan tausta Saksan nousu ja kansainvälinen suurvaltapolitiikka ennen maailmansotaa Huoli Pietarin turvallisuudesta Nationalismin vahvistuminen Venäjällä 1860-luvulta lähtien (mm. panslavismi) Eriävät tulkinnat vuoden 1809 hallitsijanvakuutuksesta Suomen laaja autonomia herätti närkästystä Venäjällä
2
Venäläistämistoimet Postimanifesti 1890
Nikolai Bobrikov kenraalikuvernööriksi > Venäläistämisohjelma Helmikuun manifesti > Koko Venäjää koskevat lait säädettäisiin jatkossa Venäjällä -> Suomella vain lausunto-oikeus Kieliasetus > Venäjästä virkakieli ja venäjän opetusta lisättiin kouluissa, sensuurin kiristäminen Asevelvollisuuslaki > Suomen oma asevelvollisuusarmeija lakkautettiin Bobrikovin diktaattorioikeudet > Oikeus mm. erottaa ja karkottaa toisinajattelijoita sekä lakkauttaa sanomalehtiä Suomalaiset kokivat yhtenäistämispolitiikan sorroksi -> Myöntyväiset, perustuslailliset ja aktivistit ”Sortoon” reagoitiin mm. suurella adressilla ja kulttuuriadressilla passiivisella vastarinnalla taiteen keinoin Suomalainen puolue jakautui kahtia (vanha- ja nuorsuomalaisiin)
Samankaltaiset esitykset
