Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 6.TASOAALTOJEN POLARISAATIO.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Aaltoliike Harmoninen voima: voiman suunta aina kohti tasapainoasemaa, esim. jousivoima Jaksonaika T = aika, jolloin värähtelijä palaa seuraavan kerran.
Advertisements

MB 3 Lineaarisia polynomifunktioita
MAB8: Matemaattisia malleja III
SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄN KYTKEYTYMINEN IHMISEEN (DOSIMETRIA)
Analyyttinen geometria MA 04
6 VIRTAPIIRIN SUUREIDEN SELITYS KENTÄN AVULLA
AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät
Signaalit ja muutosilmiöt 2 504T13D, 3 op. RAMK Tekniikka ja liikenne Tauno Tepsa, 2008 kevät.
MAB8: Matemaattisia malleja III
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA)
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
1.1. Reaaliluvun sini, kosini ja tangentti
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
1. Usean muuttujan funktiot
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vektorin komponentit 2 vektoria määrittävää tason, kun E.1.
*14. Kolmiossa yksi kärki on origossa, toinen pisteessä A= (9, 0), B=(3,6) Osoita, että kolmion pyörähtäessä x-akselin ympäri syntyvän kappaleen tilavuus.
SÄTEILYN LUONNE 1924 Louis de Broglie esitti seuraavaa:
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
1.4. Integroimismenetelmiä
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä # - Esitelmöijän nimi Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Lineaarinen.
Luento 8 Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 3.SÄHKÖMAGNETIIKAN RAJAPINTAEHDOT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
1 OH6KVP Heijastinantennit Heijastinantennit ovat yleisimpiä korkean vahvistuksen antenneja niillä saavutetaan yleisesti yli 30 dB vahvistuksia mikroaaltotaajuuksilla.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 8.SÄHKÖMAGNEETTISEEN KENTTÄÄN SISÄLTYVÄ ENERGIA.
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
10. Polarimetria 1. Polarisaatio tähtitieteessä 2. Stokesin parametrit 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria.
1.Peruskäsitteitä vektoreista
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
Aaltoliikkeen ominaisuuksia
CHEM- A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC EXCEL-opastukseen liittyen esimerkkejä huonoista kuvaajista –ei näin! Syksy 2015, I periodi
Valo hiukkasfyysikon silmin Aleksi Vuorinen Helsingin yliopisto Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Helsinki,
Syventävä matematiikka 2. kurssi
Suoran yhtälön muodostaminen, kun suoralta tunnetaan 2 pistettä
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Bn dSyläp. dSsivu dSalap.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Laplacen yhtälö Sähkötekniikka/MV
Coulombin laki Kahden varauksen välillä vaikuttaa voima F [N], joka on suoraan verrannollinen varauksien (Q1 ja Q2 [C]) suuruuteen ja kääntäen verrannollinen.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Sähkövuo ja Gaussin laki
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Siirrosvirta Sähkötekniikka/MV
Kertausta FUNKTIOISTA MAB5-kurssin jälkeen (Beta 2.0)
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Divergenssi / sähkökentät
Vektorikentän A roottori
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Atomin polarisoituminen
Maxwellin yhtälöt integraalimuodossa
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Gradientti Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Työ, energia ja potentiaali (Staattinen sähkökenttä) Sähkötekniikka/MV.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Magneettikentässä vaikuttavat voimat ja vääntömomentit Sähkötekniikka/MV.
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Staattinen magneettikenttä
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Koordinaatistot Sähkötekniikka/MV
Vektori A ja skalaari A Vektoria merkitään konekirjoitetussa tekstissä joko vahvennetulla vinolla suurekirjasimella (A) tai vinon suurekirjaimen päällä.
Induktanssin määrittäminen
Otsikon asettelu Alaotsikko.
Derivointikaavoja 1/2 Seuraavissa kaavoissa u jav ovat x:n funktioita; A ja n ovat vakioita Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Derivointi-
Esityksen transkriptio:

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 6.TASOAALTOJEN POLARISAATIO

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.06 / mv2 / 7 Tasoaallon polarisaatio Tasoaallon polarisaatiolla kuvataan sähkökentän voimakkuuden vektorin ajasta riippuvaa käyttäytymistä tietyssä pisteessä avaruudessa. Erillinen magneettikentän voimakkuuden käyttäytymisen kuvaaminen on tarpeetonta, koska magneettikentän voimakkuuden suunta riippuu sähkökentän voimakkuuden suunnasta.

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.06 / mv3 / 7 Lineaarinen polarisaatio Jos tasoaallon sähkökentän vektori E on kiinnitetty esim. suuntaan x aallon sanotaan olevan lineaarisesti polarisoitunut suuntaan x  x y E 10 E 20 z P1P1 P2P2

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.06 / mv4 / 7 Kahden tasoaallon tilanne taajuustasossa Taajuustasossa tilanne voidaan esittää yhtälöllä: missä Tarkastellaan tasoaaltoa, joka koostuu kahdesta lineaarisesti polarisoituneesta aallosta: Ensimmäinen aalto on polarisoitunut x-suuntaan Toinen aalto on polarisoitunut y-suuntaan Lisäksi toinen aalto on ajallisesti 90˚ jäljessä ensimmäistä aaltoa. ovat reaalilukuja, jotka kuvaavat lineaarisesti polarisoituneen aallon amplitudeja.

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.06 / mv5 / 7 Kahden tasoaallon tilanne aikatasossa Tarkastellaan tilannetta pisteessä z = 0 Aikatasossa yhtälö saa muodon

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.06 / mv6 / 7 Ajan kuluessa Ajan kuluessa  t kasvaa -> Vektorin E (0,t ) kärki ”piirtää” ellipsiä vastapäivään: eli ellipsin yhtälö.

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.06 / mv7 / 7 Oikea- ja vasenkätisesti polarisoitunut aalto Jos E 10 = E 20, hetkellinen kulma  kuvaa vektorin E kulmaa x-akseliin nähden paikassa z = 0. Jos oikean käden sormet seuraavat E :n kiertosuuntaa peukalon osoittaessa aallon etenemissuuntaan, puhutaan oikeakätisesti tai positiiviseen suuntaan polarisoituneesta aallosta (kuva a), ja päinvastaisessa tilanteessa vasenkätisesti tai negatiiviseen suuntaan polarisoituneesta aallosta (kuva b).  x y E (0,t)  E 10 E 20  x y E (0,t)  E 10 E 20 a) b) z z