Hiilihydraatit Monosakkarideillä on sekä suoraketjuinen että rengasrakenteinen muoto Renkaat voivat liittyä toisiinsa polykondensaatioreaktiolla, jossa renkaiden väliin tulee happisilta (eetteri), lisäksi reaktiossa vapautuu vettä Sidosta kutsutaan glykosidisidokseksi Polysakkaridit jaetaan tehtävän mukaan varasto- ja rakennepolysakkarideiksi
Tärkkelys, glykogeeni ja selluloosa Kaikki glukoosin polysakkarideja Tärkkelyksessä monosakkaridien välinen eetterisidos on suuntautunut renkaan tasoon nähden alaspäin = α-sidos Selluloosassa sidos on tason yläpuolella = β-sidos Näistä eroista johtuen selluloosa muodostaa pitkiä kuituja, kun taas tärkkelys kierteisiä rakenteita Tärkkelys voidaan jakaa haarautumattomaan amyloosiin, jossa glykosidisidos hiilien 1 ja 4 välillä ja haarautuneeseen amylopektiiniin(sidos välillä 1 ja 6) Glykogeeni ihmisen tärkein varastopolysakkaridi Rakenteeltaan amylopektiinin kaltainen, mutta vielä haaraittuneempi
Proteiinit Muodostuneet amidisidoksin (peptidisidos) toisiinsa liittyneistä aminohapoista Luonnon 20 aminohapon rakenteet löytyvät MAOLista Aminohapot ilmoitetaan usein kolmikirjaimisella lyhenteellä (MAOLissa) Kun aminohappojärjestys kirjoitetaan, lähdetään liikkeelle siitä päästä, jossa on vapaa aminoryhmä (N-pää) ja lopetetaan siihen aminohappoon, jossa vapaa happoryhmä (C-pää)
Proteiinien kolmiulotteinen rakenne Proteiinien rakennetta ei voida selittää pelkän aminohappojärjestyksen (primäärirakenne) avulla Sekundäärirakenne muodostuu amidiryhmien muodostaessa vetysidoksia Sekundäärirakenteet voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: α-kierteisiin β-laskoksiin käänteisiin
Tertiäärirakenteeksi kutsutaan aminohappojen sivuryhmien muodostamien sidosten vaikutuksesta syntynyttä 3d-muotoa Jos proteiini koostuu useammasta alayksiköstä kokonaisuutta kutsutaan kvartaari(kvaternääri)rakenteeksi