SOSIAALITYÖN LUOKITUKSET KEHITTÄMISTYÖN KOHTEENA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Toiminnan suunnittelu KPKssa.
Advertisements

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Hyvinvointikuvaus käytäntönä – tukea terveyden edistämisen suunnitteluun.
Jukka Vehviläinen, DiaLoog Tieto nuorten palveluiden tukena Nuorten elinolot -seminaari Forssa.
PaLaVa-projekti Toimijoiden aloituspalaveri klo
Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle – palveluiden yhteiskehittämistä Koontia Arvokas elämä –hankkeen poluilta tulevaisuuden kehittämistä varten.
Perhesosiaalityö Kokkolassa
Yhteistyössä Tietohallinto liikunnassa ja urheilussa
”KaaSu” - Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittäminen – hanke 2008 – 2010.
FinELib 10 vuotta Kuntarakenteen muutoksesta kirjasto- ja tietopalvelujen kannalta Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen lääninhallitus.
Verkko-opetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Ammattikorkeakoulujen TKI-johtajaverkosto
Verkko-opetuksen laadunhallinta yliopistoissa – millä toimenpiteillä yhdessä eteenpäin Janne Sariola, Annikka Nurkka, Sari Tervonen
NUPPU 2 – Keski-Pohjanmaan osahanke osana PaKaste 2 -hanketta 1.
Ehkäisevä päihdetyö aikuissosiaalityössä
Paikkatietojen hyödyntäminen Turun sosiaali- ja terveystoimessa sekä kasvatus- ja opetustoimessa Katariina Hilke Turun kaupunki / Strategia ja viestintä.
Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous Rauman henkilöstön ja Rauman talousalueen yritysten yhteistyön selvittäminen ja kehittäminen Enni Karvinen.
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Opasnet on wiki-pohjainen järjestelmä joka pyrkii parantamaan päättäjien ja kansalaisten keskinäistä vaikuttamista. Eduskunnan ydinvoimapäätös: a) Hyvä?
Pohjanmaa.
”KaaSu” - Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittäminen – hanke 2008 – 2009.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Perhetyöntekijä sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksessä ja arvioinnissa Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhanke.
TRAPPAN Portaittain töihin välityömarkkinoiden kautta Projektipäällikkö Johanna Torppa Projektikoordinaattori Merja Virkkala.
Nuorten ryhmätoiminta sosiaalityön työmuotona osana pajatyötä
Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke KaaSu Palvelun tuottaja kehittämässä palveluprosessin seurantaa Kaakkois-Suomen.
Talousarvioprosessi 2014 KH
MONIALAINEN LIIKKUVA TUKI HAJAUTETTUUN ASUMISEEN Arviointityöskentely
Asiakaskohtaisten luokitusten käyttöarvon jäljillä Katri Viitasalo (KYC, JY) yhdessä SOS-hanke Pohjanmaan toimijoiden kanssa SOS-Tour Seinäjoki
Vaikeasti työllistyvien palvelujärjestelmän kehittäminen
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Miten nuorisopalvelut selviää palikkaleikkien myllerryksessä?
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS–JA PALVELUTEHTÄVÄ hanke-esittely: Työelämäohjauksella voimavarat käyttöön ja tukea kehittämistyöhön VOIMIKS -hanke Sirkka Peltola.
SOS –hankkeiden yhteiset tavoitteet:
Miten laatutyöhön sitoutetaan?
VANHUSTEN ELÄMÄNHALLINNAN TUKEMINEN PALVELUOHJAUKSELLA
SOS – Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
Aikuissosiaalityötä käytännössä Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä ( alkaen) Hanna Tabell
© Tampereen kaupunki Lainrikkoja-asiakkaat kunnallisen sosiaalityön haasteena Maria Palmgren johtava sosiaalityöntekijä Tampere.
Hankekoordinaattori Päivi Ristimäki Puh
AH Lastensuojelulaki sosiaalityön arjessa Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö Arja Honkakoski Sosiaalityön kehittämispäällikkö.
KOIVUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1) Mitä arvioidaan? 2) Miten arvioidaan? 3) Tiimityön kehittäminen 4) Yhteistyön tiivistäminen sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Verkko-opetuksen laatukäsikirja Kristiina Karjalainen, Ulla Ritvanen Erika Löfström Laadun teoriasta käytäntöön työpajat
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
SOS-hanke/Aikuissosiaalityö
Imatran kaupungin organisaatiouudistus
Tutkijakehittäjät Lastenlääkäri Leena Isotalo , Vantaan tk
LAATUJOHTAMINEN TENTTI 1. Määrittele seuraavat käsitteet:
Keski-Pohjanmaa-Kainuu-Oulunkaari-Lappi Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke
Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa ( ) Seminaari Framissa
RELAIS – kaukopalveluohjelmisto tilannekatsaus Asiantuntijakokoukset Minttu Hurme.
AIKUISSOSIAALITYÖ OSALLISUUTTA TUKEMASSA Marja Paananen kehittäjäsosiaalityöntekijä.
Sosiaalityön käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen strategista kumppanuutta Itä-Suomen yliopistossa Katri Savolainen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto.
HEIDI, PÄIVI JA ANU Vammaisasioiden oppimis- verkoston koordinaattorit Mikä Innokylä on? Juha Koivisto.
Sosiaalisen median hyödyntäminen ja kehittäminen nuorille suunnatuissa sosiaalipalveluissa Case: nuorten Facebook-palveluohjaus Oulussa Saila Lähteenmäki,
SOS II Rakenteellinen sosiaalityö Työpaja 1 Tampere
Strategia ja SHVK aikajanalla 
Tutkimuksen viitearkkitehtuuri – Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto.
Kansisivu, haluttu versio valitaan hiiren oikealla Asettelu-kohdasta
Aikuissosiaalityön Praksis
Oulunkaaren toiminnallinen osakokonaisuus
Kommenttipuheenvuoro, sulautuva sosiaalityö
Ensilinjan työntekijän rooli TOIKEssa
Saana Rantsi
Palveluiden pohjana pärjäävyys – kuinka rakentaa Lapset puheeksi -työhön pohjautuva palvelurakenne? Mika Niemelä.
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja aikuisten sosiaalityön teemaryhmän kokous –Tiedotettavat asiat Aikuissosiaalityön integroiminen teemaryhmän.
Tiedolla johtaminen - työryhmä
Keskustelukooste hyvien kehittämistyön edellytysten luomisesta
Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke
Arkeen Voimaa (CDSMP) -
Esityksen transkriptio:

SOSIAALITYÖN LUOKITUKSET KEHITTÄMISTYÖN KOHTEENA SOS-hanke Pohjanmaa Johtava sosiaalityöntekijä Jussi Björninen (YTM, HTM), Vaasan kaupunki Yliopistonopettaja Katri Viitasalo (VTL), Jyväskylä yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Sosiaalityön asiakaskohtaiset luokitukset Asiakaskohtaiset luokitukset kehitetty 2000-luvun alussa THL:n toimesta. Luokituksilla on tavoiteltu: sosiaalityön kuvaamiseen välinettä tiedonkeruuseen, tietotuotantoon ja tiedonvälitykseen tietoteknologista keinoa asiakasnäkökulmasta pyritty parantamaan palvelujen laatua. (Kallinen-Kräkin 2001) Tähän lyhyt esittely luokituksista? (Esim.: kehitelty THL:ssä 2000-luvun alussa, lähtökohdat/tavoitteet luokituksen laatimiselle (nämä tiedot löytyvät helposti Kallinen-Kräkinin 2001 julkaisusta), sisältävät kohde- ja toimintoluokitukset, nämä löytyvät Kärjen kirjasta) -> näistä voisi tehdä kaksi erillistä diaa: 1 luokitusten tausta, 2 luokitusten sisältö.

Luokitusten sisältö Asiakaskohtaiset luokitukset muodostuvat: toimintoluokituksesta (joka kuvaa sosiaalityöntekijän toimintoja ja toimenpiteitä) sekä kohdeluokituksesta (joka kuvaa asioita ja ilmiöitä, joihin sosiaalityöllä haetaan apua) (Kärki 2007)

Luokitusten kehittäminen SOS-hankkeessa Vaasan kaupungilla käytössä syksystä 2007 aikuissosiaalityössä Tavoitteena hankkeessa on tarkastella luokitustyöskentelyn käyttöarvoa ja hyötyä työn kehittämisessä Muutama sananen tässä SOS-hankkeessa Vaasassa tehdystä työstä ja/tai tilanteessa Vaasan kaupungissa? (käytössä vuodesta 2008 aikuissosiaalityössä, ketkä käyttävät?, miten?, miksi halutaan kehittää?)

Vaasan tilastot 2007-2013 Käyntejä kirjattu 97699 kpl (16.8.2013 mennessä) Luokituksia kirjattu 227716 kpl Kohde Toiminto K4 Toimeentuloon liittyvä asia 81000 kpl T7 Tal. etuuksien hyödyntäminen 72000 kpl K5 Työ tai vastaava toiminta 9000 kpl T1 Tilanne tai väliarvio 9500 kpl K3 Asumiseen liittyvä asia 8000 kpl T8 Yleinen ohjaus ja neuvonta Tätä kuviota ehkä Jussi haluaisi omasta näkökulmastaan muokata esitystään varten, ja tämä olisi hyvä Jussin kanssa katsoa, mitä hän on tästä halukas sanomaan. Toimeentulotukityötä ei kannata tilastoida luokitusten kautta Luokitusten tuottaman tiedon käyttötapa ja tavoite on määriteltävä ennen niiden käyttöönottoa

Mahdollisuudet ja pulmakohdat Auttaa nimeämään ja ryhmittelemään ammatillista sosiaalityötä ja sosiaalityön kohteena olevia ilmiöitä (strateginen taso) Raportointitiedoista saatava hyöty ja hyödynnettävyys? Onko tieto vertailukelpoista? Tekee näkyväksi aikuissosiaalityön tehtäväkenttää (työnjohdollinen taso) Asiakasosallisuuden mahdollisuus arjen työssä? Kuka määrittelee kohteen? Toimii työntekijöiden apuna oman asiakastyön ja –prosessin kuvaamisessa (työntekijätaso) Kehittäminen (tietojärjestelmän tuottajankin kanssa) resursseja ja aikaa vieviä Näyttöön perustuva sosiaalityö Tätä kuviota ehkä Jussi haluaisi omasta näkökulmastaan muokata esitystään varten, ja tämä olisi hyvä Jussin kanssa katsoa, mitä hän on tästä halukas sanomaan.

Kehittämistyön tilanne tässä ja nyt Luokitusten raportointia kehitetään parhaillaan yhdessä kunnan sekä tietojärjestelmän tuottajan kanssa. Kaupungilla menossa ”harkinta-aika” sen osalta, halutaanko luokituksia kehittää ja käyttää jatkossa aikuissosiaalityön kehittämisessä. Tämänkin dian voisi Jussin kanssa ”päivittää”? Onko dia tarpeen? Mahtuuko mukaan?

Uusi ohje 27.8.2013 …”OHJE SOSIAALITYÖNTEKIJÖILLE:   Käynnit täytetään edelleen kuten yllä, sen lisäksi kaikki sosiaalityöntekijät jatkavat sosiaalityön luokitusten käyttöä. Luokituskohtien käyttömäärää ei rajoiteta, vaan työntekijä saa valita mielestään sopivan määrän luokituskohtia. Käyttöön otetaan kaikki luokituksen tasot. Muutokset otetaan käyttöön syyskuun alussa 2013, ja tietoja tullaan loppuvuoden aikana tarkastelemaan näiden tehtyjen muutosten pohjalta. MIKSI SEURANTAA JA MITTAUSTA? Mitattavaa tietoa sosiaalityön palvelualueen työstä tarvitaan ainakin vaikuttavuuden näyttämiseen, asiakkaan hyväksi, työn tasapuoliseen jakamiseen, toimintakertomukseen ja – suunnitelmaan, talousarvion perustelemiseen, johdolle suunnittelun pohjaksi ja faktapohjaksi yhteiskuntatyöhön”… Sähköposti sosiaalityön johtaja Nadja Suomelalta 27.8.2013