Uskonnon aineenopettajakoulutuksen info 2009 Arto

Taustaa koulutukselle Uskonnonopettajan ammatin historia pitkä. Ensimmäinen maininta erityisestä Turun koulun uskonnon lehtorista 1578 Uskonnon aineenopettajankoulutusohjelma aloitettu HY:ssä 1970-luvun lopulla tutkinnon uudistuksen yhteydessä, aikaisemmin auskultointi tutkinnon suorittamisen jälkeen Helsingin lisäksi uskonnon aineenopettajia valmistuu Turun ja Joensuun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa

Akateemista asiantuntijuutta -uskonnon aineenopettajuus edustaa akateemista asiantuntijuutta määritellään nykyisin dynaamiseksi, substanssi-intensiiviseksi ilmiöksi opettajan asiantuntijuudessa neljä osa- aluetta: 1. tiedollinen asiantuntijuus 2. pedagoginen asiantuntijuus 3. työyhteisöllinen asiantuntijuus 4. yhteiskunnallinen asiantuntijuus

Uskonnonopettajana yleissivistävässä koulussa koulutus tuottaa laaja-alaisen opettajan pedagogisen pätevyyden perusasteen alaluokilta aikuiskoulutukseen Uskonnonopettajina työskentelee perusasteen yläluokilla (aineopetuksessa) ja lukiossa tai molemmissa arvioilta 800 opettajaa Useimmat uskonnon opettajat opettavat lukiossa uskonnon lisäksi psykologiaa (80 %) tai filosofiaa (60 %) -osa kentällä työskentelevistä uskonnon aineenopettajista identifioituu teologisiksi asiantuntijoiksi, osa taas laajemmin humanistis-yhteiskunnallisten aineiden tai katsomusaineiden opettajiksi

- Perusasteen yläkoulussa raja aineenopettajan ja luokanopettajan välillä hämärtynyt (vrt. peruskoulun opettajuus: HY:stä valmistunut arviolta 10 uskonnon aineenopettajaa, jotka opiskelleet myös luokanopettajan monialaiset opinnot, työskentelevät yhtenäisissä peruskouluissa)

Tulevaisuuden työmarkkinat TELHO -projekti: 45 opettajaa, uskonnonopettajan tarpeessa suurta alueellista vaihtelua: Opettajien ikärakenne eri maakunnissa erilainen: Varsinais- Suomessa ei virassa juuri yhtään yli 50 -vuotiasta opettajaa, Lapissa taas paljon epäpäteviä, Uudellamaalla iäkkäitä opettajia, mutta hakijoita jokaiseen virkaan noin 30.

-taustalla vaikuttavat mm. lukion luonne yleissivistävänä kouluna: sisältyykö opsiin laaja, eri aineiden yleissivistys vai keskittyminen opiskelijoiden valintojen mukaan lukioyksiköiden koko ja lukioverkon kattavuus (erittäin suuri vaihteluväli) kehittyvä etäopetus ja virtuaalikoulut ainevalinnat: jos aikoo kouluun, niin opiskeltava useita oppiaineita (virkarakenne stabiili)

uskonnon aineenopettajankoulutus hyvä koulutus myös muualle työelämään: esim. opinto-ohjaajaksi, rehtoriksi, kirkollisten oppilaitosten kenttä (noin 100 teologia kansanopistojen teologisten aineiden opettajina tai rehtoreina, DIAK), kansainväliset tehtävät, toimittajan työt monikulttuuristuva yhteiskunta tuo työmahdollisuuksia, joissa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät valmiudet korostuvat

Koulutukselliset mahdollisuudet voi jatkaa opintoja pedagogisten opintojen jälkeen kasvatustieteen laudatur-arvosanaan (vuosittain noin 8 uskonnon aineenopettajaa) voi suorittaa tohtorin tutkinnon kasvatustieteen laudatur-opinnot ja jatko-opinnot avaavat laajat mahdollisuudet työskennellä yhteiskunnan kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä vaativissa asiantuntijatehtävissä sekä kansainvälissä järjestöissä (esim. UNESCO, Maailmapankki)

AINEENOPETTAJAN- KOULUTUS Opettajankoulutuksen keskeisiä elementtejä ovat: 1. oppimisen ja opetuksen metataidot elinikäistä oppimista varten, 2. sisältötietous, joka kattaa sekä akateemisen sisältötiedon että pedagogisen sisältötiedon ja joka avaa pääsyn kulttuuriseen rikkauteen ja ymmärtämiseen, 3. opetusammatin sosiaalinen ja moraalinen ulottuvuus, 4. reflektion merkitys ammatin kehittämisessä ja 5. käytännön taidot ammattia varten.

Ainedidaktiikan opinnot 1. periodi: Ainedidaktiikan perusteet (10 op) 2. periodi: Opettaja työnsä tutkijana: 1. tutkimus- ja metodit (3 op) 2. tutkimussuunnitelmaseminaari (3 op)

3. periodi: Opetuksen arviointi ja kehittäminen (7 op) 4. periodi: Opettaja työnsä tutkijana seminaari (4 op)

OPISKELIJA VOI INTEGROITUA KESKUKSEN TUTKIMUSRYHMIIN 1.Ihmisoikeuskasvatustutkimusryhmä (Eero Salmenkivi, Mia Matilainen, Arto Kallioniemi) 2. Lasten ja nuorten elämänkysymykset ja elämäntodellisuus (Karoliina Käpysalo, Katariina Piri, Martin Ubani) 3. Vähemmistöryhmien uskonnonopetus ja uskonnonopetuksen kehittäminen sekä uskontokasvatus monikulttuurisessa yhteiskunnassa (Kaarina Lyhykäinen, Teemu Smalin, Henri Järvinen, Arniika Kuusisto ja Arto)