Kappale 7.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
evoluutio Perinnöllinen muuntelu Luonnon valinta
Advertisements

Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohovartisia kasveja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
Tervetuloa kanssani keväiseen metsään!
Valas sylkäisi Joonan rantaan. Se oli ihan terve..
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja.
Puulajit Kirjassa kappale 2..
TYPPI JA TYPEN KIERTOKULKU
Kuva 1. Hankkeen laajuus. Tukeutumalla vapaaehtoisiin eri puolilla Suomea tutkijat pystyivät toistamaan saman kokeen 73 eri tilalla (punaiset renkaat).
PLANKTON.
Kappale 20 Maataloustuotanto on Suomessa kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa, koska mm. : 1. Suomen kasvukausi on lyhyt = vain yksi sato vuodessa. 2. Talvi.
Kappale 20 Maataloustuotanto on Suomessa kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa, koska: 1. Suomen kasvukausi on lyhyt = vain yksi sato vuodessa. 2. Talvi voi.
6 luokka Tekijä: L.A.Pupulainen
Sademetsä.
mieluummin useampikin?
Rantavedessä riittää vilinää
Kappale 1.
Kappale 4 Rantojen kasvillisuus kasvaa erilaisina vyöhykkeinä.
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
n. 2,6 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa
Karhu on euroopan suurin petoeläin
– 10 kysymystä ja vastausta–
Pituus- ja paksuuskasvu
LAJIEN VÄLISET SUHTEET s
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
7. MIKROBIT JA ELIMISTÖN PUOLUSTUSMENETELMÄT
Elimistömme suurin sisäelin
Fotosynteesi.
SIENISTÄ.
Kappale 2.
PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄ
Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä
Typpi.
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
PUUPOLTTOAINE. Puupolttoaine - Puupolttoaine on polttoaineena käytettävää biomassaa eli biopolttoainetta, joka on peräisin puun rungosta, oksista tai.
EYKARYOOTTEIHIN ELI AITOTUMAISIIN KUULUVA HYVIN RUNSASLAJINEN KUNTA SIENET.
Kasvio eli herbaario. Keräämällä ja prässäämällä: Joka näytteeseen nimilappu! Tarvikkeet: Piirustuspaperia Teippiä Kaksi levyä Sanomalehtipaperia Painoja.
Digikasvio. Ohjeet:  Etsi metsästä kasvi tai sieni, jonka haluat kuvata digikasvioon.  Täytä kuvauskortti, eli nimesi ja päivämäärä.  Aseta kuvauskortti.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
ELIÖKUNNAT KÄYTÖSSÄ KUUDEN KUNNAN JÄRJESTELMÄ MILLÄ PERUSTEILLA ELIÖT SIJOITETAAN KUNTIIN? S RAKENTEELLINEN (solut,elimistö) SAMANKALTAISUUS,
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Tekijät: Niklas, Elmeri, Mikko, Jarno, Camilla.
Rehevöityminen ja sen esiintyminen Nerkoossa ja Kirkkojärvessä.
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Kuvassa koivunkantosieni
Sienikurssi maahanmuutajille
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
Vesistöjen rehevöityminen
BIOTERRORISMI JA BIOASEET
Hiili ja sen yhdisteet Hiiltä on kaikessa elollisessa (kasvit,
SUOMALAISIA KASVEJA Venny.
Kappale 4 Selkärangattomilla ei ole sisäistä tukielimistöä, vaan lihakset kiinnittyvät usein ulkoiseen tukirakenteeseen kuten kalkki- tai kitiinikuoreen.
KASVIEN RAVINNETALOUS
Rehevöityminen Yyterissä
Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin
Mikrobiologia.
Tammi.
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Eliöiden luokittelu =>Samaan lajiin kuuluvat yksilöt lisääntyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä =>lajit => suvut => heimot => lahkot.
Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle!
Eliömaailman luokittelu
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
on elämän perusominaisuus
Syväjuuriset kasvit.
Tietopaketti kompostointipuiston vierailun jälkeen
II Ekologia.
IV Luonnon monimuotoisuus
1. MAA – elämän planeetta 7. BIOLOGIA.
Rehevöityminen Yyterissä
Esityksen transkriptio:

Kappale 7

Sienet, bakteerit, joukko selkärangattomia (madot) ja jotkin selkärankaiset (varis, korppi) ovat metsien hajottajia. Hajottajat käyttävät ravinnokseen kuollutta kasvi- ja eläinainesta. Ravinteet (typpi, fosfori…) vapautuvat kasvien käyttöön. Korppi syö haaskaa, korpin jätöksessä ravinteet palaavat kasvien käyttöön.

Sienet eivät ole kasveja eivätkä eläimiä, vaan ne kuuluvat sienikuntaan.

Lakkisienen rakenne sivulla 60. Sienen ”osat” tulee osata ! Sienet lisääntyvät itiöillä ja rihmastollaan. Itiöt kulkevat tuulen ja veden matkassa. Sienet kasvattavat maanpäällisiä itiöemiä tuottaakseen itiöitä.

Sienten tehtävät metsässä: 1. Symbioosisienet tekevät puiden kanssa yhteistyötä. Kuva sivulla 62. Sienen seittimäinen rihmasto kiinnittyy puun juuriin: Puu saa vettä ja ravinteita. Sieni saa sokeria.

2. Kantosienet ovat lahottajasieniä. Lahottajasienet saavat energiansa kuolleesta puuaineksesta. Samalla puu maatuu ja ravinteet vapautuvat kasvien käyttöön. Kuva sivulla 61.

3. Loissienet loisivat isännässään: tuulenpesäsieni s 3. Loissienet loisivat isännässään: tuulenpesäsieni s. 62 on hieskoivun loinen ja kynsisieni on ihmisen loinen. Loiset ovat pelkästään haitallisia isännälle. Erilaiset käävät ovat loisia.