Sienikurssi maahanmuutajille

Esitys aiheesta: "Sienikurssi maahanmuutajille"— Esityksen transkriptio:

1 Sienikurssi maahanmuutajille 5.-8.9.2017
Oulun yliopisto – Biologian laitos Villa Victor – Kielen taidot työllistymisen tukena Vuolle Setlementti - lisämateriaalia ei-suomenkielisille opiskelijoille

2 Sienikurssi, merkkien selitykset
*** erittäin hyvä sieni, erittäin hyvän makuinen, ruokasieni ** hyvä sieni, hyvän makuinen, ruokasieni O** hyvä sieni, jos sen keittää, ruokasieni O* voi syödä, jos sen keittää * voi syödä (O)* ei ole hyvän makuinen, jos sitä ei keitä O ei voi syödä †O* myrkyllinen, pitää käsitellä, ennen kun sen voi syödä † myrkyllinen, ei voi syödä, aiheuttaa sairastumisen †† erittäin myrkyllinen, ei voi syödä, aiheuttaa vakavan sairastumisen ††† tappavan myrkyllinen, ei voi syödä, aiheuttaa kuoleman Lisätietoa sienistä: Helsingin yo:n kurssimateriaalia LuontoPortti

3 Opiskele ainakin nämä lajit
Suomalainen nimi Tieteellinen nimi English herkkutatti Boletus edulis Penny Bun, Cep, Porcino koivunpunikkitatti Leccinum versipelle Orange Birch Bolete männynpunikkitatti Leccinum vulpinum Foxy Bolete voitatti Suillus luteus Slippery Jack kangastatti Suillus variegatus Velvet Bolete punavyöseitikki Cortinarius armillatus Red-banded Cortinarius verihelttaseitikki Cortinarius seminsanguineus Surprise Webcap koivuhapero Russula aeruginea s.l. Green brittlegill keltahapero Russula claroflava Yellow brittlegill kangashapero Russula decolorans Copper brittlegill isohapero Russula paludosa Brittlegill kangasrousku Lactarius rufus Milk caps karvarousku Lactarius torminosus haaparousku Lactarus trivialis

4 Sanastoa / Vocabulary selitys English
eliö elävä organismi; kasvi, sieni, eläin, bakteeri organism heltta helttasienillä lakin alla olevat kalvot, joista itiöt tulevat gil itiö mikroskooppisen pieni hiukkanen, jonka avulla sieni lisääntyy spore itiöemä sienen elin, jossa itiöt muodostuvat, usein sienen näkyvä osa fruiting body jalka kantasienen alaosa, jolla sieni on maassa sienirihmastossa stalk, stem lahottaa hajoittaa eloperäistä (= orgaanista) materiaalia to decompose lahottaja sieni, joka saa ravintoa niin, että se hajoittaa kuolleita kasveja ja eläimiä saprophyte lakki kantasienen yläosa, jonka alaosassa itiötsyntyvät heltoissa tai pilleissä cap malto sienen sisus, sienen ”liha” flesh, pulp mykorritsa sienijuuri, sienirihmaston ja kasvin juuren yhdistelmä mycorrhiza pilli tateilla lakin alapuolella olevat elimet, joista itiöt tulevat tube, pore pintakelmu ohut pintakerros, sienen ”nahka” epidermis rengas joillakin sienillä jalkaan jäävä kalvo ring rihmasto sienen maassa oleva osa, suurin osa sientä on rihmastoa hyphae suomu ohut levy, esim. kalan suomu scale symbioosi kahden eliön yhteistyö, esimerkiksi kasvin ja sienen yhteistyö (mykoritsa) symbiosis tatti sieni, jonka itiöt muodostuvat pilleissä bolete tuppi joillakin sienillä jalan tyvessä oleva paksu kohta cup ...

5 helttasieni tatti lakki malto itiö rengas pillit nukkatupsut jalka
heltat tuppi rihmasto

6 Yleistä sienistä ja niiden elämästä
sieni ei ole kasvi – sienet kuuluvat sienikuntaan (Fungi) eläimet kuuluvat eläinkuntaan (Animalia, ”Fauna”) kasvit kuuluvat kasvikuntaan (Planta, ”Flora”) sienen osat ovat rihmasto (maan alla), jalka ja lakki (itiöemä) rihmasto on hyvin laaja, ja se elää ympäri vuoden jalka ja lakki muodostavat itiöemän, josta syntyvät itiöt itiöemä kehittyy yleensä loppukesällä tai syksyllä itiöitä syntyy heltoissa tai pilleissä (tatit) itiöt ovat hyvin pieniä, ja ne voivat levitä tuulen mukana kauas sieni lisääntyy itiöiden avulla sienet saavat ravintoa lahottamalla (hajottamalla eloperäistä ainesta) ne lahottavat kuolleita kasveja ja eläimiä ne voivat myös lahottaa eläviä kasveja (kasvitaudit) sienet voivat saada energiaa kasveilta symbioosin avulla symbioosi tarkoitta sitä, että kaksi eliötä (kasvi, eläin, sieni) elävät yhdessä kumpikin auttaa toista eli ne hyödyttävät toisiaan sienten ja kasvien symbioosi on mykorritsa mykorritsa on sienijuuri, jossa sienen rihmasto kasvaa kasvin juuressa kasvi saa sieneltä vettä ja ravintoaineita (kivennäisaineita) sieni saa kasvilta sokereita monet ruokasienet ovat mykorritsasieniä

7 Miten luen tuntomerkkejä?
herkkutatti *** (Boletus edulis coll.) lakki ruskea malto vaaleaa pillikerros nuorena vaalea, sitten kellertyvä ja vanhana vihertyvä vaalean punaruskean jalan yläosassa selvä, vaalea verkkokuvio kasvaa tuoreissa havu- ja lehtimetsissä ja hakamailla keskikesästä syksyyn

8 punikkitatit koivunpunikkitatti ** (Leccinum versipelle) lakki iso (11-21 cm), oranssi-keltainen, pintakelmu on kuin nahkaa, se ulottuu reunan yli pillistö nuorena tumma harmaa, myöhemmin harmaa-kellertävä, liittyy jalkaan loivakulmaisesti jalka kova, tukeva, lähes valkoinen, jossa harmaita tai melkein mustia malto valkoinen, tummuu nopeasti tummanvioletiksi leikkauskohdasta kasvaa koivun lähellä männynpunikkitatti ** (Leccinum vulpinum) lakki iso (10-20 cm), ruosteenruskea pintakelmu ulottuu reunan yli pillistö harmaa-valkoinen jalka samanlainen kuin koivunpunikkitatilla, mutta nukkatupsut ruskeat malto valkoinen, tummuu vähän leikkauspinnalta kasvaa männyn kanssa (mykorritsasieni)

9 voitatti ** (Suillus luteus)
lakki (5-14 cm), pähkinänruskea, limainen – tahmea pillit keltaiset, eivät tummu, kun niitä koskee, pillien aukko pieni jalassa vaalea rengas, joka muuttuu vähitellen tummaksi renkaan yläpuolella ruskeita pilkkuja tuoksuu hedelmälle, mieto, maku on vähän hapan männyn mykorritsasieni (elää männyn kanssa) kasvaa hiekkaisessa maassa mäntyjen lähellä limainen lakki, usein siinä on roskia pintakelmu pitää nylkeä (ottaa pois veitsellä) kangastatti ** (Suillus variegatus) lakki (5-15 cm) keltainen, ruskea pinta, jossa suomuja pillistö oliivinvihreä, muuttuu siniseksi kun siihen koskee jalka ruskea-keltainen, jalan tyvi usein kelta-punainen malto vaalea, muuttuu hitaasti siniseksi maku on mieto, maistuu vähän happamalle kasvaa kuivissa metsissä, männyn mykorritsasieni

10 seitikit punavyöseitikki O (Cortinarius armillatus) lakki (5-15 cm) punainen-ruskea, ruosteenruskea lakin pinta on kuiva, siinä on suomuja ja säikeitä vaaleanruskeat heltat vaaleanruskea malto pitkä jalka, jossa punaisia seittivöitä (renkaita) koivun mykorritsasieni, kasvaa metsässä voi syödä, mutta ei erityisen hyvän makuinen pitää tuntea hyvin, koska voi mennä sekaisin myrkyllisen sienen kanssa verihelttaseitikki †(Cortinarius semisanguineus) lakki 2-5 cm, kelta-ruskea heltat punaiset (verenpunaiset), myöhemmin ruskeat jalka vaaleankeltainen, jalan tyvessä voi olla punaista rihmastoa kasvaa yleisesti metsässä ja kallioiden lähellä ei voi syödä, mutta voidaan käyttää villan värjäämiseen

11 haperot koivuhapero (Russula aeruginea s.l.) lakki (5-14) cm, sinisenharmaa tai oliivinvihreä reuna vaalenee, siinä on uurteita heltat kermanväriset, keltaiset, niihin tulee ruskeita täpliä jalka on valkoinen, tyvessä on usein laikkuja malto on valkoinen kuusen lähellä metsässä, poluilla, puistoissa keltahapero *** (Russula claroflava) lakki (4-15 cm) on sitruunankeltainen, pinta on tahmea helttojen tyvessä on kolo, heltat valkoiset, vanhana harmaat, ruskeita täpliä jalka on valkoinen, vähän jauhomainen, muuttuu harmaaksi, jos sitä koskee malto muuttuu harmaaksi maku on mieto, maistuu vähän pähkinältä koivun lähellä, koivun mykorritsasieni, kosteilla paikoilla

12 kangashapero *** (Russula decolorans)
lakki (5-15 cm), oranssi-punainen heltat ovat vaaleat, vanhana keltaiset jalka on valkoinen malto harmaantuu haju ja maku on mieto kasvaa havupuiden (kuusi, mänty) lähellä isohapero *** (Russula paludosa) lakki (8-20 cm) tummanpunainen, vanhana vaaleampi malto on paksu heltat vaalean keltaiset, reunassa hieman punainen jalka on valkoinen, pitkä, hieman punaista malto on valkoinen eikä se muuta väriä maku mieto, nuoren sienen maku vähän kitkerä, haju on heikko pintakelmussa on väriä, joka tekee ruoan värin violetiksi havupuiden lähellä metsässä ja suolla

13 rouskut kangasrousku O* (Lactarius rufus) lakki (5-10 cm) ruskea (piparkakunruskea), kuiva ja kiiltävä, keskellä usein nipukka heltat valkoiset, hieman ruskeat jalka saman värinen kuin lakki tai hieman vaaleampi malto valkea, kiinteä, maku polttava, kirpeä maitiaisneste on valkoista kasvaa männyn ja koivun kanssa karvarousku O** (Lactarius torminosus) lakki (6-15 cm), vaaleanpunainen, vyöhykkeinen, reuna karvainen heltat valkoiset, hieman punakeltaiset, eivät tiheässä jalka vaaleanpunainen ja ontto maitiaisneste valkoista kasvaa koivujen lähellä maku on kirpeä, mutta maku muuttuu paremmaksi, kun sitä keittää 10 min.

14 haaparousku (Lactarius trivialis)
incl. kalvashaaparousku (L. utilis) lakki (7-18 cm), violetti-harmaa, nuorena lakissa vyöhykkeitä, tummia laikkuja, sateella limainen heltat leveät, valkeat jalka vaalea, vähän ruskea, pitkä, paksu ja ontto pinta on limainen malto on paksu, valkoinen ja se murtuu helposti maku on kirpeä maitiaisneste on valkoista, muuttuu vihreäksi kun kuivuu kasvaa kuusen ja koivun lähellä kosteissa metsissä pitää keittää 5 min., koska maku on kirpeä