Toimivan vuorovaikutuksen kautta läheiseen parisuhteeseen Kataja 2007 / K Lankinen

Vuorovaikutus = vaikuttaminen+ vaikuttuminen + vuorot Luennoitsijan on tärkeää lukea Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kirja Kataja 2007 / K Lankinen

Miksi taitoja kannattaa opetella? Tapa olla vuorovaikutuksessa, vaikuttaa suhteen laatuun. Ristiriitoja ei uskalleta käsitellä, jos pelätään riitoja. vähitellen vaiettujen asioiden määrä kasaantuu ja sen mukana etääntyminen kasvaa. suhdetta aletaan hoitaa vaikenemalla Lapsuudenkodin opitut toimintamallit nousevat helposti pintaan. Osallistujia kannattaa motivoida vuorovaikutustaitojen opettelemiseen. Taidot vaikuttavat yksinkertaisilta ja osallistujan kokemus on helposti, että hän jo tietää nämä. Ja totta se onkin, me tiedämme nämä ja osaamme käyttääkin näitä melko hyvin muissa suhteissa. Parisuhteessa tarvitsemme kuitenkin erityistä muistutusta ja harjoittelua taidoissa. Mitä tärkeämmästä asiasta puhutaan sitä enemmän tilanteessa vaikuttavat tunteet. Puhumme asiasta kuin asiasta, sillä on meille merkitystä. Ja usein monenlaisia merkityksiä. Monissa tilanteissa punnitsemme usein tietämättämme sitä, minkä verran toinen minusta oikeasti välittää. Siksi pieneltäkin vaikuttava asia, voidaan kokea merkittävänä. Se, kuinka puhumme ja kuuntelemme toisiamme vaikuttaa suoraan siihen, millaisena koemme suhteen. Mitä kunnioittavammin ja arvostavammin voimme olla vuorovaikutuksessa keskenään sitä paremmalta koemme yhteiselon. Vaikka ollemmekin parisuhteessa kahtena aikuisena, lapsuudenkodin toimintamallit alkavat helposti nostaa päätänsä, vaikka kuinka tahtoisi toimia toisella tavalla. “En halua puhua kuin isäni!” Ja seuraavaksi kuitenkin huomaa toimivansa. “Tahdon selvittää asiat, enkä paeta paikalta, kuten hän. “ Ja silti huomaa pakenevansa. Seuraavassa diassa puhutaan siitä, mitä näille asioille voi tehdä. Kataja 2007 / K Lankinen

Vuorovaikutustaitoja voi opetella TUNNISTA TUNNUSTA TOIMI TOISTA Uusi juuri raivattu polku on hankala kulkea, mutta sen kulkeminen palkitsee ennen pitkää. Tästä kannattaa lukea Vuorovaikutustaidot parisuhteessa kirjasta. Voi myös kertoa kirjan esimerkin Uudesta tiestä. Perusajatukset: Ensin on tunnistettava ja tunnustettava omat virheelliset toimintamallinsa. Moni tekee tämän. Mutta sen jälkeen tunnustus kuuluu: ”Olen tällainen, enkä voi sille mitään.” Jokainen voi tahtoessaan muuttaa toimimattomia vuorovaikutustapojaan. Ensin se edellyttää päätöksen toimia toisella tapaa. Vaikka, kuinka kovasti tahtoisi, selkärangasta tahtoo nousta vanha toimimattomaksi todettu tapa. Tässä kohtaa tekisi mieli antaa periksi: ”En osaa. En pysty.” Kannattaa harjoitella sellaisissa tilanteissa, joihin ei liity paljoa tunteita ja suostua toistamaan uutta mallia useita kertoja ennen kuin se tulee ”selkärangasta”. Haasteita tuovat myös voimakkaat tunnereaktiot, jotka haittaavat tietoisesta ajattelulta ja toimintaa. Tunteista puhutaan myöhemmin. Kataja 2007 / K Lankinen

Tarkista asenteesi Kunnioita ja arvosta itseäsi. Kunnioita ja arvosta kumppaniasi. Ole kiinnostunut toisesta, hänen tunteistaan ja hänen ajatuksistaan. Pidä erilaisuutta mahdollisuutena ja rikkautena, älä uhkana. Mitkään keinot ja kikat eivät korvaa keskinäisen kunnioituksen ja arvostuksen puuttumista. Toista ja itseä oppii tuntemaan, arvostamaan ja kunnioittamaan vuorovaikutuksen kautta. Se erilainen mihin toisessa ihastumme/rakastumme on usein myös se jonka haluamme hänessä muuttaa - > toista ei voi muuttaa ja erilaisuus on mahdollisuus itsestä/toisesta oppimiseen ja uuden löytämiseen. Kataja 2007 / K Lankinen

Vuorovaikutuksen varoituskolmio Mykkäkoulu, vetäyminen, henkinen ja fyysinen poistuminen. Toisen sulkeminen ulkopuolelle. Puolustuskannalle asettuminen ja vastuusta irtisanoutuminen. Tässä varoituksen sana. Jos käytät näitä, ei kannata ihmetellä, jos vuorovaikutus tuntuu jotenkin toimimattomalta. Kritisointi, halveksunta ja väheksyminen ja syyttely. Kataja 2007 / K Lankinen

Neljä vuorovaikutustyyliä Juttelupuhe Hallintapuhe Pohdintapuhe Oman sisäisen maailman jakaminen Tämä on tärkeää. Lue lisää Vuorovaikutustaidot parisuhteessa –kirjasta. Pääkohdat: Juttelupuheessa vaihdamme pikaisia kuulumisia, kerromme tulevasta päivästä, puhumme arkisista asioista. Ei edellytä kuulijalta kovin aktiivista osallistumista. Kuulija voi samalla tehdä jotain muuta. Vastaukseksikin riittää usein pelkkä äännähtely. Oleellista on tiedostaa itse, mitä ja miten on puhumassa ja millaisia odotuksia on kuuntelijalta. Jos tahtoo aktiivista kuuntelua, kannattaa kertoa. Hallintapuheessa toinen hallitsee tai pyrkii hallitsemaan toista. Se on määräilyä, mielistelyä ja manipulointiakin. Suhteessa lapsiin tämän tyyppistä puhetta tarvitaan: ”Laita lämpimämmät vaatteet.” ” Nyt on aika mennä sänkyyn!” Aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa kuuntelijan rooli on helposti reaktiivista, eli reagoidaan toiseen sanomiseen, annetaan vastine. Tähän hallintapuheeseen kuuluu myös riitely- ja ärsytyspuhe. Pohdintapuheessa on selvästi syvempi taso. Kuuntelijan rooli on tarkkaavainen ja tutkiva. Syy-seurassuhteet, politiikka, lasten kasvatukseen liittyvät asiat, lomien suunnittelut ovat usein pohdintapuhetta. Sitä leimaa se, ettei kumpikaan puhu syvemmistä tunteistaan ja tarpeistaan. Keskustelua käydään ikään kuin pään tasolla, ajatuksista käsin. Myös parisuhteesta voidaan puhua pohdintapuheena. Tämä puhe ei yleensä lähennä puhujia toisiinsa samalla tavalla kuin viimeinen esiteltävä tyyli: Avoin puhe. Oman sisäisen maailman jakaminen eli niin sanottu läheisyyspuhe. Tämä on sitä puhetta, mistä syntyy läheisyys. Kenenkään ei tarvitse jatkuvasti puhua omista tunteistaan ja tarpeistaan, mutta mitä enemmän pystyy olemaan kokonaan totta omalle kumppanilleen, sitä läheisempään suhteeseen on mahdollisuus. Kuuntelijalta edellytetään tässä kohtaa avointa kuuntelua, jossa oman näkemyksen ja vastineen antamiselta on hyvä pidättäytyä. Kuuntelussa kannattaa käyttää kuullun tarkistamista. Siitä lisää tietoa jatkossa. Kataja 2007 / K Lankinen

Kuuntelemisen taidot ovat läheisyyden työkaluja Kuuntelijan tehtävänä on saada selville toisen asia eli palvella puhujaa = vaikuttuja Puhuja saa olla pääosassa = vaikuttaja Kuuntelija osallistuu vuorovaikutukseen puhujan tarpeista käsin. Kuuntelemalla osoitat kumppanillesi, että hän on tärkeä ja että välität hänestä. Kuuntelu on myös tapa kertoa kumppanillesi, että arvostat häntä. Kuuntelemisella arvostat toiselle hänen olevan tärkeä ja osoitat välittäväsi hänestä ja hänen asioistaan.

Mitä aktiiviseen kuunteluun tarvitaan? Chinese word ting (listen) explains the complexity of listening. Kiinalainen sana ting (kuunnella) kertoo jotain kuuntelemisen moninaisuudesta. Sana muodostuu neljästä eri kuvasta: vasemmalla Korva, oikealla alla Sydän ja yläpuolella mieli. ; Korvalla kuullaan sanotut sanat Silmällä nähdään kehon viestejä Mieli jäsentämään kuultua Sydän antamaan ymmärrystä sille, mitä puhuja haluaa ja tarvitsee. Kataja 2007 / K Lankinen

Löydä itsestäsi halu kuunnella, mitä sanottavaa toisella on Raivaa tila, pysähdy. Anna toisen puhua rauhassa loppuun asti. Seuraa puhujaa, älä johdata häntä esimerkiksi kysymyksilläsi. Kuuntele keskittyneesti. Rohkaise kertomaan lisää. Yritä asettua toisen asemaan. Kataja 2007 / K Lankinen

Kuullun tarkistaminen Voit tarkistaa kuulemasi kokoamalla ja tiivistämällä oleellisen olemalla tulkitsematta ja pitäytymällä siihen, mitä kuulit toistamalla omin sanoin, mitä kuulit toisen sanovan varmistamalla lopuksi toiselta ymmärsitkö oikein ja olemalla valmis tarkistamaan ja tarkentamaan yhteenvetoasi. Harjoittele kuulluntarkistamista arkisissa tilanteissa niin osaat kertoa siitä luennolla. Ja lue Vuorovaikutustaidot –kirjaa. Kataja 2007 / K Lankinen

Mitä oikeasti sanoit? Kuulija voi aina tarkentaa kuulemansa. Erityisesti se kannattaa tehdä, kun: Puhuja on selvästi kiihtynyt ja puhuu vuolaasti tai katkonaisesti. Puhuja rönsyilee ja haluat pysyä asiassa. Et ole varma, kuulitko oikein. Huomaat oman keskittymisesi herpaantuneen. Huomaat tunteidesi nousseen/nousevan pintaan. Haluat kiteyttää olennaisen. Tarkentaminen ja tiivistäminen kannattaa tehdä silloin , kun huomaa suodattimien toimivan

Puhumalla avaat oman maailmasi ja luot yhteyden toiseen Puhu itsestäsi ja omista kokemuksistasi. Ilmaise toiselle selkeästi, mitä itse tiedät. Älä panttaa! Tee parhaasi, jotta toinen voisi ymmärtää, mitä olet sanomassa. Edes rakkaus ei tee meistä ajatuksenlukijoita tai selvännäkijöitä! Kataja 2007 / K Lankinen

Kuunteluharjoitus Käänny kumppanisi puoleen/ valitse itsellesi pari. valitkaa keskenänne kumpi aloittaa puhujana ja kumpi kuuntelijana aiheena: Mitä ajattelen itsestäni vuorovaikuttajana aikaa 2 min puhumiselle kuuntelija kertaa kuulemansa pieni aika (2-3 min.) parien ajatusten vaihdolle: Miltä tuntui kun sai puhua rauhassa? Miltä tuntui kuunnella? kuuntelijasta tulee puhuja ja puhujasta kuuntelija

Minä-viestit Kun haluat antaa kriittistä palautetta kumppanillesi, tunteet ja huolenaiheet kannattaa tuoda esille rakentavasti Minä-viestissä kerrot havainnoistasi ja omista tunteistasi. ABC –lauseessa voit ilmaista asiasi siten, ettei kumppanisi tarvitse käydä vastahyökkäykseen tai puolustautua. Kataja 2007 / K Lankinen

ABC-viesti Minä tunnen/minussa tapahtuu A tilanteessa B, kun sitä teet C. ”Loukkaannuin ja pahoitin mieleni A eilen kun tulit kotiin B ja menit suoraan tietokoneelle tervehtimättä minua C.” ”Minua suututti – ja suututtaa edelleen A, se kun viime viikolla ostit sen pesukoneen B neuvottelematta kanssani C: Sinä-viesti ”Et selvästikään välitä minusta enää, kun joka päivä töiden jälkeen vietät aikaasi tietokoneella etkä edes tervehdi.” ”Haluat ilmeisesti päättää raha-asioista ja konehankinnoista yksin, kun et ollut taaskaan kiinnostunut mielipiteestäni.”

Jos muistat nämä, osaat jo paljon! Parisuhteen toimiva vuorovaikutus edellyttää: suostumista harjoitteluun vuorottelua keskeyttämätöntä kuuntelua tahtoa vaikuttua toisen puheesta puhumista itsestä käsin kuullun tarkistamista oman sisäisen maailman jakamista vastuunottoa itsestä. Kataja 2007 / K Lankinen

Tunteet ja vuorovaikutus Tunteet vaikuttavat meissä kaiken aikaa  Kuullun tarkistamiselle on tarvetta! Tunteet eivät ole sidottuja aikaan eivätkä paikkaan. Ne eivät kerro kohteesta vaan siitä, joka tuntee.  Kysy itseltäsi: mistä tämä tunne nyt kertoo?

Tunnetilat siirtyvät helposti ihmisestä toiseen.  omista omat tunteesi Tunne näkyy, mutta sen aiheuttajaa emme aina tiedä  älä tulkitse toista. Tunteista puhuminen on tärkeää, mutta usein vaikeaa  edellyttää luottamusta ja kunnioitusta.

ärtymys, suuttumus, viha väsymys, kipu, stressi Pettymys, pelko, häpeä, epävarmuus, väärin kohdelluksi - / ymmärretyksi tuleminen, mustasukkaisuus, hylätyksi tuleminen, turhautuneisuus, yksinäisyys, turvattomuus, voimattomuus, epäonnistuminen Täyttymättömät tarpeet Ns. jäävuoriteoria on helppo ja monien tunnistama kuvaus siitä, mistä sitä kiukkua oikein tulee. Lähde: Mikko Aalto, Parjaavasta kolautteesta korjaavaan palautteeseen

Kaikki tunteet ovat oikeutettuja, mutta kaikki tunteiden vallassa tehdyt teot eivät ole. Miehiä ei ole tuettu yhtä paljon sietämään ja hyväksymään erilaisia haavoittuvuuteen liittyviä tunteita, kuten loukkaantuneisuus, pettymys, suru, avuttomuus ja keinottomuus. Näiden ilmaisemisesta syntyy suhteeseen todellinen intiimiys. Kun poika ei saa kasvussaan riittävästi tukea ja lohdutusta näihin tunteisiin, on INTIIMEJÄ TUNTEITA VAIKEA SIETÄÄ PARISUHTEESSA. Jotta mies voi välttyä näiden tuenteiden kokemiselta, hän voi paeta tilannetta muun muassa olemalla kaikkivoipa osaaja ja ongelmanratkaisija. -> ei synnytä intiimiyttä ja läheisyyttä. Miehen on tärkeä oppia jakamaan heikkouden , avuttomuuden ja pelon tunteita, sillä juuri niistä seuraa läheisyyttä. Myös (suorituskeskeinen ura) nainen voi unohtaa taidon kuulla itseään ja tunteitaan. Joskus naiset unohtavat tai jopa kieltävät kiintymyssuhdetarpeensa. Kun nainen osoittaa miehelleen todelliset tunteensa se vahvistaa heidän suhdettaan enemmän kuin tunteiden piettäminen toimintaan. Kataja 2007 / K Lankinen

Pariporina/pohdinta Millaisia tunteita sinun on helppo/vaikea tunnistaa, hyväksyä ja ilmaista itsessäsi? Millaisia tunteita kumppanissasi on helppo/ vaikea hyväksyä ja ottaa vastaan? Auttaa ymmärtämään toista ja auttaa toista myös ymmärtämään itseään.