Konsepti- ja käsikirjoitusanalyysi ja uudelleenkirjoittaminen Työpajat 19.11.2010 ja 10.12.2010 Dimeke Riikka Pelo, TM, kirjailija, käsikirjoittaja, tutkija

Osa I Peruskäsitteitä

Käsikirjoitus (Marja-Riitta Koivumäen mukaan, kts. jaettu artikkeli) Esteettisesti ja taiteellisesti itsenäinen kirjallinen teos vai suunnittelun ja tuotannon työkalu, blueprint, joka kuolee tarpeettomana valmiin teoksen alta? Edwin Panofsky: Käsikirjoituksella ei itsenäistä esteettistä statusta toisin kuin näytelmällä koska se on sidottu ainutkertaiseen tuotantoonsa Käsikirjoitus – teksti palaa pois mutta dramaturginen rakenne ja kertomus aktualisoituvat valmiissa elokuvassa ja ne on mahdollista tulkinnan kautta löytää elokuvasta uudelleen Onko käsikirjoittajan näkemys alkuperäinen ja itsenäinen taiteellinen visio kuten koreografin tai säveltäjän työssä?

Käsikirjoitus - Näkökulmia Käsikirjoitus kielellisenä draamallisena, kerronnallisena ja poeettisena merkkirakenteena, joka on sekä itsenäinen että viittaa toiseen merkkirakenteeseen – mahdolliseen visuaaliseen rakenteeseensa ja on siten aina prosessin ja muutoksen tilassa (Pasolini) Käsikirjoitus on draamallinen kertomus, joka välittyy katsojalle elokuvan muodossa ja on keskeinen kommunikaation välinen elokuvan taiteellisessa ja tuotannollisessa prosessissa (Koivumäki) Screen idea/screenwork – käsitteet: käsikirjoitus dokumenttien joukkona, jolla yhteistä visiota ja suunnitelmaa valmiista teoksesta työstetään (Ian McDonald)

Konsepti kerronnssa Kerronnan näkökulmasta konsepti on kertomuksen peruselementtien kiteytys draamallisessa muodossa “Someone doing something, sometime and somewhere, for some given reason” KUKA? Henkilöt MITÄ? Toiminta MISSÄ? Paikka MILLOIN? Aika MIKSI? Motivaatio/ tavoite MITEN Juoni

Konsepti digitaalisen median kerronnallisissa ja interaktiivisissa tuotannoissa Lajityyppi Kohdeyleisö Kohdealusta Julkaisukanava Käyttöliittymä Käyttötapa ja konteksti Aikarakenne Kerronnan rakenne

Konsepti digitaalisen median kerronnallisissa ja interaktiivisissa tuotannoissa Käyttäjän rooli Näkökulma Toiminnot, työkalut Interaktiorakenne Mediaelementit Visuaalinen ja esteettinen tyyli Tarina Tavoite ja Pääväittämä

Käsikirjoitus prosessina Idea Konsepti – Kuka, mitä, miksi, yhden lauseen kiteytys Synopsis/Outline Idea (teema) Aihe  Väite >> TARINAN KEHITTELY Treatment Kohtausluettelot (stepoutlinesta scene breakdowniin) Versiot 1-35… >> JUONEN KEHITTELY, UUDELLEENKIRJOTTAMINEN merkittävien juonen muutosten kirjoittaminen juoneen, tarinan kaareen. Henkilöiden suhteisiin, HIOMINEN Valmis käsikirjoitus, kuvauskäsikirjoitus Käsikirjoitus prosessina

Käsikirjoitus prosessina Digitaalisissa medioissa lisäksi käyttäjäskenaariot, rakennekaaviot, kuva- ja layoutsuunnitelmat jne. jotka jäsentyvät ja tarkentuvat vaihe vaiheelta iteratiivisesti Notaation tapoja voi olla käsikirjoittajalla olla lukuisia: kuvalliset hahmotelmat, klipit, erilaiset kaavamallit – joiden tehtävänä on toimia sekä dokumentaation että kommunikaation välineinä (Kathryn Millardhttp://scan.net.au/scan/journal/display.php?jo urnal_id=77) Käsikirjoittaminen on dialogia ja ryhmätyötä, jossa kirjoittajan on kuitenkin itse pidettävä ohjat käsissä, tiedettävä mitä tekee, miksi päätyy tiettyihin ratkaisuihin (Riikka Pelo: www.intellectbooks.co.uk/File:download,id=693/JOS C.113.pdf)

Käsikirjoitus prosessina (Margaret Mehring) A screenplay has many things happening all at the same time – there are many layers of information to be transmitted simultaneously You create one draft at the time and each draft will add and polish each layer – even though you are always working with all layers simultaneously You intergrate theme, structure, character, mise-en- scene, filmic time, filmic space, motion, imagery and sound in each scene but with each draft you will strenghten and perfect each of these elements and their relationship to each other Each draft builds on itself. Each draft brings you into completion

Käsikirjoitus prosessina (Margaret Mehring) Your first draft needs to be like on long deep breath – getting it all written at once – from beginning to end. Nothing should interfere with the first vision. Then in subsequential drafts, you’ll add somethings and delete others – do some restructuring – images will come more clearer and complex – the characters will speak with more clarity and depth In between writing the drafts a feed back is needed but be careful what you let the feedback to do to you

Writing is rewriting. Kirjoittaminen on uudelleenkirjoittamista Writing is rewriting. Kirjoittaminen on uudelleenkirjoittamista. Jatkuvasti. Hylkäämistä, löytämistä, tarkentamista.

Tarina (story), kertomus (narrative) ja juoni (plot) Käsite tarina viittaa ihmisen mielen sisäiseen tapaan hahmottaa elämää ja maailmaa tarinana – kokonaisuutena jossa on tunnistettava muoto Tarina muovautuu kertomukseksi sen mukaan, missä se kerrotaan ja kenelle se kerrotaan Kertomuksen juonellisuus tarkoittaa sitä, että tapahtumat kytkeytyvät toisiinsa inhimillisten syiden ja seurausten ketjuina, jolloin lähestymistapa mahdollistaa myös kertomusten loogis- kronologisen rakenteen tutkimisen. Kertomukseen liittyy olennaisesti kertomuksen konteksti, kertoja, kertojan ääni, kertomisen tapa ja kertomukselle ajateltu yleisö. Kertomiseen ja kertomuksen vaikuttaa myös esityskonteksti ja media sekä koko tuotantotapa.

DRAAMA JA DRAMATURGIA Draama on toimintaa joka syntyy ristiriidasta. Draama on kokonaisen ja ymmärrettävän toiminnan jäljittelyä esityksen keinoin Dranaattinen – tarina jossa konflikti – sisäinen – ulkoin - toiminta Tragedia – henkilöllä on ongelma ja siihen on löydyttävä ratkaisu Draamassa toiminta syntyy siitä, kun henkilöt joilla on erilaiset päämäärät, ryhtyvät toteuttamaan päämääräänsä, pyrkimään siihen, Puhde, dialogi on vain osa toimintaa. Se ei aina edes ilmaise toimintaa eli sen ei tarvitse olla edes totta. Toiminnan määrä se mihin kyseinen henkilö pyrkii. On erotettava tekeminen ja toiminta. Draama nimeomaan toimintaa, (drontas) – toimivien ihmisten jäljittelyä Dramaturgia –Oppi taiteellisen teoksen rakenteesta ja siitä kuinka materiaali esitetään – jokaisella lajilla oma dramatrugiansa (vrt mediadramaturgia)

Draaman peruselementit Kerronnan taso (kuinka elementit organisoidaan) Juoni (mythos) Henkilöt – (Ethos) Dialogi – (Elocutio) Ajatus – Teema, emootiot Esityksen taso (kuinka elementit esitetään, tyyli) Näyttämöllepano. Musiikki

Draamallinen kertomus Kertomuksen henkilöistä tärkeimmät ovat protagonisti eli päähenkilö – hän joka haluaa jotakin palavasti mutta kokee vaikeuksia tähän tavoitteeseen pyrkiessään – sekä antagonisti, päähenkilön vastavoima, joka usein asettaa esteet päähenkilön tahdon tielle. Päähenkilön pyrkimyksestä kohti haluamaansa asiaa syntyy kertomuksen draama – päähenkilön toiminnan tahdon suunta. Jännite syntyy siitä saako päähenkilö haluamansa – pääseekö hän päämääräänsä. Kertomus tarvitsee alun, keskikohdan ja lopun – mutta erityisesti se tarvitsee käännekohdan, muutoksen hetken jonka jälkeen mikään ei ole ennallaan päähenkilön elämässä. Käännekohdalle löytyy yleensä perinteisessä draamassa syy, esimerkiksi, päähenkilön erehdys, sekä seuraus – tarinan vääjäämätön loppuratkaisu. Tästä rakentuu niin ikään myös kertomuksen juoni – se kuinka henkilön tahto ja toiminta vie asioita yhdestä merkityksellisestä asiasta toiseen ymmärrettävän syy- ja seuraussuhteen valossa.

Kerrontarakenteita Lineaarinen (ja Monilineaarinen) Episodinen (Eeppinen) Temaattinen Assosiatiivinen Sirkulaarinen, toistolle perustuva rakenne

Saara Cantell: Lyhytelokuvan rakenteen jaottelua Runona Metaforaelokuva Vitsirakenteinen lyhytelokuva, (anti)mainosrakenteinen lyhtyelokuva Zeniläinen lyhytelokuva (haiku)

Interaktiivinen kerronta käsikirjoittajan näkökulmasta Vuorovaikutteinen kerronta on kommunikaatio- ja käyttötilanteiden dramaturgiaa Elokuvassa käsikirjoitetaan henkilöhahmon, vuorovaikutteisessa kerronnassa käyttäjän roolien kautta - kerronnallisen kokemuksen dramatisoiminen Käsikirjoittaja rakentaa puitteet yleisönsä emotionaaliselle ja eettiselle osallistumiselle Elämyksen ja kokemuksen mahdollisuuden, puitteiden , rakenteiden ja rajojen dramatisointi

Interaktiivinen kerronta käsikirjoittajan näkökulmasta Käyttäjän rooli rakentuu ja dramatisoituu teknolgisten, sosiaalisten ja kulttuuristen käytäntöjen myötä Kuka on yleisösi? Kenen kielellä puhut? Kuinka opettaa käyttämäsi kieli niille jotka eivät sitä ymmärrä? Digitaalisten medioiden todellisuus yhä edelleen näyttämö sosiaalisten ja kuttuuristen draamojen esittämiselle erilaisten käyttöliittymien näyttämöillä?

Vuorovaikutteisuuden kolme tietä Logiikka: väitteen asettamisen muodolliset periaatteet, toiminnan perusteltavuus Kielioppi: merkitysten ja symbolien synnyttämisen ja yhdistelyn taito, merkityksen rakentumisen säännöt, konventiot ja rakenteet joille merkitysten jakaminen. Luettavuus ja ymmärrettävyys perustuvat Retoriikka: yleisön taivuttelun, vaikuttamisen ja luottamuksen rakentamisen keinot

Kerronnallisen konseptin pitchaaminen Harjoitus Jäsentele projektisi/ keksimäsi idean kertomuksen konseptia sovitun ajan verran seuraavien elementtien osalta KUKA? Henkilöt MITÄ? Toiminta MISSÄ? Paikka MILLOIN? Aika MIKSI? Motivaatio/ tavoite, premissi MITEN Juoni, Interaktio KENELLE Yleisö

Kerronnallisen konseptin pitchaaminen Harjoitus Valmistaudu esittämään korkeintaan 5 min. “hissipitchaus”, lyhyt vakuuttava suullinen esitys projektisisi konseptista. Esittele konseptisti meille ikään kuin olisimme tuottajia, rahoittajia

Osa II Kerronnan matriisi konseptin kehittelyssä

Kerronnan matriisi (Philip Parkerin mukaan) MUOTO TEEMA TYYLI KONSEPTI GENRE JUONI TARINA

Mistä teos kertoo? TARINA TEEMA Abstrakti aihe Väitelause Tunnistettava tapahtumasarja Henkilö tapahtumien keskipisteessä

Miten sisältö kerrotaan? MUOTO Pituus Rakenne Aika JUONI Toiminnan Esittämisen Kausaalinen Järjestys Intentio

Miten sisältö kerrotaan ja kommunikoidaan muille tunnistettavasti? LAJITYYPPI Esitystapojen,muotojen tyylien ja rakenteiden Yhdistelmistä syntyvä tunnistettava vastaanoton ja suunnittelun kehys TYYLI Estettisten ratkaisujen sävy joka läpäisee kaikki kerronnan ja esityksen tasot

IDEASTA KONSEPTIKSI Kerronnan matriisi luovan konseptin kehitelyssä Konseptin kehittelyssä otetaan huomioon kerronnallisen konseptin kaikki ulottuvuudet – jotka ovat vuorovaikutteisessa suhteessa toisiinsa. MUOTO TEEMA TYYLI KONSEPTI GENRE JUONI Konseptin luonteesta riippuen jokin osatekijä voi olla toista painokkkampi. Idean kehittelyssä kuitenkin kaikki osatekijät huomiodaan. TARINA

Synopsis/Outline Vastaa konseptin pääelementteihin (TEEMA; TARINA; MUOTO; JUONI; TYYYLI, GENRE;) ja draamallisen rakenteen keskeisiin kysymyksiin tiiviisti – korkeintaan yhden sivun mitassa Keskeistä on kertoa kirkkaasti kertomuksen ydinkonsepti: Kuka, mitä ja miksi? Joku tahtoo jotakin kovasti mutta --- ja mitä hänen on tehtävä onnistuakseen tavoitteessan Miten tämä kerrotaan ja toteutetaan

Synopsis-esimerkki. Juno. (Reitman;2007) Juno on vinhalla huumorilla ja letkeällä musiikilla maustettu draamakomedia Juno MacGuffista. Loistavan Ellen Pagen esittämä Juno on hauska ja suorapuheinen teini-ikäinentyttö, joka elää omilla säännöillään, kun muut shoppailevat ostoskeskuksessa ja päivittävät MySpace-profiiliaan. Itsevarmuuden rinnalla kuohuvat sekavat tunteet ja elämänkokoiset kysymykset ilman vastauksia, kun Juno tulee raskaaksi parhaalle ystävälleen Bleekerille (Michael Cera). Alkujärkytysten jälkeen Juno saa isänsä ja äitipuolensa (J.K. Simmons jaAllison Janney) tuen, kun hän päättää antaa lapsensa adoptoitavaksi täydelliselle pariskunnalle (Jennifer Garner ja Jason Bateman) Syntymässä oleva uusi elämä kasvattaa muutakin kuin Junon vatsaa. Jokaisella vatsan ympärillä elävällä on edessään yhdeksän kuukauden mittainen tutkimusmatka omaan itseen, rakkauteen ja aikuisuuteen.

Kohtausluettelo kerronnan ja draaman rakenteiden hahmottajana Kohtausluettelossa elokuvan kaikki kohtaukset luetellaan ja niiden keskeinen toiminta sekä tapahtuma-aika ja paikka kuvataan tiivistetysti. Esimerkki elokuvan kohtausluettelosta (alku pitkästä elokuvasta Valo. käsikirjoitus Markku Flink http://www.koulukino.net/oppimateriaalit/DVD/VALO/Sivut/materiaalia/kasiki rjoitus/kohtausluettelo.htm ) 1 INT. Juna. Kesä. Aamu. Ali piirtää junan vaunussa Pekka-isä valvoessa vieressä. Saattajana toimiva santarmi nukkuu käytävän vastakkaisella puolen. Piirros kuljettaa meidät Alin muistoihin. 2 EXT. Piha. Takauma. Myöhäinen syksy. Päivä. Takaumassa Ali seuraa kulkuetta punakaulaliinaisen kaverinsa Matin kanssa takorautaisen portin takaa. Pekka osallistuu kulkueeseen ja huomaa Alin. Pojat livahtavat portin raosta aukiolle. 3 INT. Juna. Kesä. Päivä. Saattaja valvoo Pekan ja Alin puuhia. Isä piilottaa Alin piirroksen nyrkkiinsä. Ali tenttaa isää koulun aloittamisesta kunnes uppoutuu jälleen piirtämään junan ikkunan pintaan. Äänet kertovat takauman kiellettyä tarinaa. 4 EXT. Takauma. Myöhäinen syksy. Päivä. Valkoiseen univormuun ja kultaisiin olkalappuihin pukeutunut santarmipäällikkö heiluttaa sapeliaan. Hevonen seisoo takajaloillaan. Liike on lakannut ympäriltä. Ali nousee kaatuneiden keskeltä, punakaulaliinaisen pojan vierestä. Isä kutsuu poikaansa. 5 EXT. Viiritsa. Kesä. Ilta. Paksun savuverhon takaa ilmestyy veturi, joka saapuu Viiritsan kylään.

Käsikirjoitusesimerkkejä ja muita referenssejä http://www.cinergia.com/Saatscript.htm http://www.screenwriter.com/scriptworld.html http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoit us.jsp http://www.koulukino.net/oppimateriaalit/DVD/VA LO/Sivut/HAKUhaast/kasikirjoittaja_esim.htm http://www.twelvepoint.com/ http://www.jjmurphyfilm.com/

Esimerkit Ingmar Bergman: Syyssonaatti 1979 kohtaus 7-8 (ch 5) . S. 22-29 Brokeback Mountain – alku käsikirjoituksesta, novellista ja elokuvasta