matematiikan ja luonnontieteiden pedagogiikan professori, OKL, JY

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mekaaninen energia voimatarinoita
Advertisements

 Valitse otsikko, jonka varmasti ymmärrät  Kopioi otsikko oikein  Kirjoitusvirhe, esim. ”? ” puuttuu = -2p  Otsikko muutettu tai se puuttuu = -5p.
Klassisssa mekaniikassa määritellään liikemäärä pkl näin:
Nopeudesta ja kiihtyvyydestä
Asiakkaan ja potilaan kohtaaminen
Sanaston oppiminen Älä ota kesäsanaa!
Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen 1.luokalla
JavaScript (c) Irja & Reino Aarinen, 2007
Työ,ja teho.
Vuorovaikutuksesta voimaan
Voimista liikeilmiöihin ja Newtonin lakeihin
Lauri Kahanpää MAOL syyspäivillä Jyväskylässä
 kieli on paitsi suussa oleva lihas myös ihmisten puhuma, kirjoittama tai viittoma merkkijärjestelmä ◦ luonnolliset kielet ◦ keinotekoiset kielet (ohjelmointikielet,
Aineen rakenteen standardimalli
Voima työ teho Laske oman suorituksen käytetyn voiman, työn ja tehon pöytäkirjan perustella.
Leikin merkitys lapsen kehitykselle
Korkeakoulujen opetuksen ja oppimisen digitaalisen tuen hankkeet.
Puhuminen Varmista, että toiset ymmärtävät sinua
pieni kokoelma mekaniikan suurejärjestelmästä Mikko Rahikka 2001
Kielellinen erityisvaikeus SLI
 Valitse otsikko, jonka varmasti ymmärrät  Kopioi otsikko oikein  Otsikko muutettu tai se puuttuu = -5p.
Työyhteisökoulutus kulttuurien välisestä kohtaamisesta - millaisiin tarpeisiin vastataan? Aurora Vasama
Kielen tehtäviä Informatiivinen tehtävä Vaikuttava tehtävä
Käsitteen didaktiikkaa
Mitä kieli on?.
Haasteellinen vuorovesi-ilmiö
Teoria ja metodi 2. luento epistemilogia ja analogia.
Tekstityöskentely (erityisesti ET:ssä) Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Opetusmateriaalin hallintajärjestelmä ”Matahari” Jouni Huotari ja IST5M1-ryhmä Kevät 2006 Versio
KLASSINEN FYSIIKKA Aikaisemmat kurssit olivat klassista fysiikkaa.
MAILAAMAAN!. Sähköpostiviestin ominaisuudet Perille nopeasti Vastaaminen helppoa Ei tarvitse olla yhtä aikaa viestimässä Ongelmana lyhyt harkinta-aika.
Opetusmateriaalin hallintajärjestelmä ”Matahari” Jouni Huotari ja IST5S1-ryhmä Kevät 2006.
Ennakkotietämys esiin! Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteeet (mat/fys/kem suunt.) Syksy 2014 Kari Sormunen.
Tiheys
AINEKOHTAISIA OPISKELUOHJEITA
Ideaalikaasun tilanyhtälö
Peliohjelmointikurssi koululaisille
Kiihtyvyys Kuvaa nopeuden muutosta.
MITÄ VIESTINTÄ ON? Vuorovaikutusta eli yhteyttä toisiin ihmisiin ja ympäristöön Sosiaalista vaihtoa, jossa osapuolet vaihtavat keskenään mielipiteitä,
Ops seminaari Askola.
Muuttuva suoraviivainen liike
© Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus ( Sami Paavola Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus.
Oppimisen sykli ja kokemuksellisen oppimisen malli 3. Pohdinta ja tulkinta 4. Käsitteellistäminen (ja uuden tiedon hakeminen) 5.Kokeilu ja tiedon soveltaminen.
MISTÄ SANOJA SAADAAN? Sanasto. Kieli elää Kieli muuttuu koko ajan. Kun maailma ja ympäristö muuttuu, vanhat sanat jäävät pois tai saavat uusia merkityksiä.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
Märta Kinnunen1 TUNNE OPPIMISTYYLISI JA KÄYTÄ SITÄ HYVÄKSESI.
Usko ja riippuvuudet Pekka Lund Mistä puhumme, kun puhumme riippuvuuksista? Pekka Lund
Tervetuloa keskustelukurssille!. Kurssi-info Puhutaan suomea Tilanteet, puhefunktiot Keskustelut, pelit, roolileikit… Vaihdetaan ryhmää / paria usein.
Pekka Lund Usko ja riippuvuudet.
20. Paikka, nopeus, kiihtyvyys
II Luonnonuskonnot Pyhä, mana ja tabu
VASU2017 breikki LK/Kirsi.
Työelämän tekstejä sähköposti.
Suhteellisuusteoriaa
Vuorovaikutus ja voima
Tiivistelmä 3. Liike Nopeus kuvaa aikayksikössä kuljettua matkaa.
Opiskelutaidot ja aineenopettajan ohjaus
19. Liikettä vastustavat voimat
Puhetilanteen kieli.
Kielen kehityksen avainkohdat
Opetusmateriaalin hallintajärjestelmä ”Matahari”
Opetusmateriaalin hallintajärjestelmä ”Matahari”
Kielitietoisuus.
Tasaisen liikeen malli
VASU-BREIKKI.
Kappale etenee samassa ajassa aina yhtä pitkän matkan.
Ihmiskielellä on monta käyttötarkoitusta
Kielellinen erityisvaikeus
Auttava keskustelu
Matematiikan oppimisvaikeudet
Esityksen transkriptio:

matematiikan ja luonnontieteiden pedagogiikan professori, OKL, JY Puhutko fysiikkaa? Jouni Viiri matematiikan ja luonnontieteiden pedagogiikan professori, OKL, JY

Fysiikan puhuja ? Vakiovoima antaa kappaleelle vakionopeuden ja nopeus on sitä suurempi, mitä suurempi voima on.

Fysiikan puhuja ? Yleinen suhteellisuusteoria on suppean suhteellisuusteorian yleistys ja teoria gravitaatiosta.

Fysiikan ”kieli” Luonnontieteen (fysiikan) opettajan tulee luoda linkkejä oppilaan arkikielen ja tieteen (koulutieteen) kielen välille. Monet arkikielen sanat ovat samoja fysiikassa, mutta niiden merkitys on erilainen. Esimerkiksi voima-sana

Fysiikan ”kieli” … Fysiikan kieleen kuuluu sanojen (käsitteiden) lisäksi, näiden erilaiset esitysmuodot puhe, eleet ja liikkeet, kirjoitettu teksti, graafit, matematiikka, symbolit, vektorinuolet, taulukot, simulaatiot, mittalaitteet, jne. Fysiikan puhuminen ja fysiikan puhumisen opettaminen/oppiminen on juuri näiden eri esitysmuotojen välillä liikkumista.

Fysiikan puhumiseen liittyy argumentoiva puhetapa. Fysiikan ”kieli” … Fysiikan puhumiseen liittyy argumentoiva puhetapa. Väitteet tulee perustella empirian tai muun aikaisemman teorian avulla. Fysiikka ei ole uskomustiede. Fysiikka ja fysiikan oppiminen ei nouse suoraan empiriasta, kokemusmaailmasta. Fyysikot/Oppilaat eivät löydä fysiikan käsitteitä (sanoja) ja fysiikan tapaa puhua suoraan empiriasta. Vaaditaan opettajaa “esipuhujaksi”. Fysiikan kieli on sosiaalinen konstruktio, mutta se on sidoksissa ulkomaailmaan.

Fysiikan ”kieli” … Käsitteiden välinen yksikäsitteinen yhteys on oleellinen osa fysiikan kieltä. Käsitteet muodostavat toisistaan riippuvan systeemiin, ei ole tavallaan yksinäistä käsitettä. Esimerkiksi voima käsitteen ymmärrys (puhe voimasta) vaatii sellaisten käsitteiden kuten aika, massa, paikka, paikan muutos (nopeus), nopeuden muutos (kiihtyvyys), vuorovaikutus jne hallintaa. Sekä käsitteen (voima) eri representaatioiden hallintaa. Käsitteet ovat “temaattisia yksikköjä”, joita ei käytetä yksinään vaan niiden käyttökelpoisuuus syntyy niiden liittymisestä toisiin käsitteisiin. Tarvitsemme ja käytämme temaattisia rakenteita.

Samaa ”sanaa” tulee käyttää erilaisissa tilanteissa. Fysiikan ”kieli” … Luonnontieteen käsitteiden oppiminen (fysiikan puhumisen oppiminen) vaatii aikaa. Luonnontieteen käsitteitä ei ole opittu (sisäistetty), kun oppilas oppii [sanomaan]uuteen käsitteeseen viittaavan termin tai sanan. Luonnontieteen käsitteet alkavat vasta silloin hiljalleen kehittymään (sisäistymään). (Vygotski 1987) Samaa ”sanaa” tulee käyttää erilaisissa tilanteissa.

Vaan tänään, herra Lindblad hehkuissa auringon saat maata, tupakoida - ja ilo luonas on. Näät ylläs taivaan sinen, ja olet onnellinen, et yhtään onneton.. P. Mustapää Dolce far niente

KIITOS!