Tieteenhistorian ja – historiografian filosofia LUENTOKURSSI OULUN YLIOPISTO JOUNI-MATTI KUUKKANEN

Luento 9 KESKEISIÄ TEEMOJA/KURSSI TEMAATTISESTI 1. Jatkuvuus vs. katkoksellisuus Tieteenhistoria jatkuvuutena? Mikä tarjoaa jatkuvuuden? Uskomukset, teoriat, referenssit, ontologia, rakenteet jne? Kulkua kohti totuutta? Vai katkosellisuutta? Vallankumouksia? Historiasta evidenssiä? 2. Internalismi ja eksternalismi Voidaanko tiedettä ja tieteenhistorian muutoksia selittää tyydyttävästi tieteen sisäisillä tekijöillä, kuten logiikalla, metodilla ja havainnoinnilla? Onko viitattava myös tieteen ulkopuolisiin tekijöihin, kuten makuihin ja tottumuksiin sekä poliittisiin, uskonnollisiin ja taloudellisiin intresseihin? Ulkoisiin viittaaminen huono asia? Sisäisiin viittaaminen perusteltua/realistista? Ovatko nämä käsitteet perusteltuja? Tarvitaanko uusi? ”Konteksti”?

3. Whig-historiografia vs. kontekstualisointi Voidaanko historiankirjoituksessa nojata modernin tieteen ja meidän aikamme käsityksiin selitettäessä historian prosesseja? Tai voidaanko mennyttä ylipäätään nähdä kulkuna kohti nykyisyyttä (myöhemmin selkeytynyttä päämäärää)? Tulisiko historiaa aina selittää sen oman ajan kontekstissa? Missä mielessä historian on avoin? Asettaako kieli ja kommunikaatio rajoitteita kontekstualisoinnille? 4. Lokalisaatio vs. globalisaatio ja universalismi Tiedettä tehdään paikallisesti, mutta kuinka paikallista tiede ja tieteellinen tieto voivat olla? Voiko tieteen validius olla vain paikallista? Miten tieto/tiede/teknologia liikkuu? Miten voidaan selittää modernin tieteen globaalisuus? Entä voidaanko selittää sen universaalius? Vai eikö universalismia ole?

5. Kontingenssi vs. determinismi Onko tieteen kulku ennalta määrättyä? Jos Newtonia tai Einsteinia ei olisi ollut, olisimmeko päätyneet kuitenkin samaan fysiikkaan (samoihin lakeihin)? Onko historian determinoitua? Eikö tieteenhistoria pidä sisällään sattumanvaraisuutta? Mikä aiheuttaa kontingenssin? Mitä ”kontingenssi” oikeastaan tarkoittaa? Onko olemassa tieteen toteutumattomia kulkuja, joka olisi päätynyt ihan eri pisteeseen kuin nyt? 6. Konstruktivismi vs. non-konstruktivismi Missä mielessä tiede on ihmisten tuotetta? Ja missä mielessä sen ilmiasun määrittävät ihmisestä riippumattomat tekijät, kuten luonto? Onko tiede konstruoituna vähemmän luotettavaa tai totta kuin ei-konstruoituna? Mitä ovat ne tekijät, jotka määrittävät millaiseksi tiede ja tieteellinen tieto muodostuvat (”science in the making”)? Pitäisikö mennä pidemmälle kuin ”sosiaalinen konstruktivismi” ja sisällyttää myös materiaaliset tekijät konstruktioon?

7. Rationalismi vs. irrationalismi tai ”nonrationalismi” Onko tiede rationaalista toimintaa? Mitä on (tieteellinen) rationaalisuus? Saavuttaako tiede rationaalisuuden ihanteen? Voidaanko tieteellinen rationaaliteetti, kuten metodi, hahmotella? Vai käyttäytyvätkö tiedemiehet usein irrationaalisesti tavoitellessaan vaikkapa omaa etuaan? Vai eikö rationaalisuus käsitteenä sovellu lainkaan tieteen tutkimukseen? Voidaanko ”epärationaalista tiedettä” selittää rationaalisesti? 8. Empirismi vs. narrativismi Saammeko pelkän ruohonjuuritasoisen toiminnan kuvaamisen tai lähteiden kartoittamisen avulla luotua riittävän kuvan tieteestä ja tieteenhistoriasta? Vai ehkä sen ainoan luotettavan ja todellisen? Vai onko historioitsijalla olennainen rooli narraation tai konstruktion luojana? Onko luvallista kategorisoida mennyttä sellaisten käsitteiden avulla, jotka eivät ole palautettavissa empiiriseen aineistoon tai aikalaisajatteluun?

Teemaseminaari keväällä 2015 Aiheet ja tekstit samalta aihealueelta: historiallinen tieteenfilosofia, tieteentutkimus ja tieteenhistoriografia Esimerkiksi Boris Hessen: The Social and Economic Roots of Newton’s Principia Thomas Kuhin: Tieteellisten vallankumousten rakenne Imre Lakatos: ”History of Science and its Rational Reconstruction.” Muita: K. R. Popper, Feyerabend, David Bloor, Bruno Latour, Steven Shapin sekä vähemmän tunnettuja aihealueelta (William Dray, Joseph O’Connell, David Livingstone, jne.)

Tieteiden erityislaatuisuus: ihmistieteet Tieteen ykseyden kannattajat  Kaikilla tieteillä yhteinen perusta/ perusolemus  Esimerkiksi reduktionismi  Fysikalismi, materialismi  Comten tieteiden pyramidi  Looginen positivismi ja empirismi  Hempelin peittävän lain malli

Luonnontieteet vs. ihmistieteet  Ihmistieteet edellyttävät eläytyvää ymmärtämistä  Ero intentionaalisten ja materiaalisten objektien välillä  vrt. Latour  Hermeneutiikka  Schleirmacher, Gadamer  Ymmärtämisen kehä ja tulkintahorisontit  Dilthey: Ihmistietee luotettavampi: Ihmismieli voi vain ymmärtää sen minkä on itse tuottanut  Rationaalisen toiminnan teoria  Collingwood, Dray vs. Hempel  Asetuttava (rationaalisen) toimijan asemaan: Mihin hän pyrki? - ei lainomaisuutta  Monia muitakin: Esimerkiksi etnometodologia  Eläytyvä ymmärtäminen

Tieteenfilosofia  Tieteen ykseyden tavoittelu  Esimerkiksi selitys tai metodi  Hempel, Popper ja rationaalisuus-debatti  Feyerabend ja anything goes  Tieteenalakohtaisiin tieteenfilosofiohin  Taloustieteellä omat ongelmansa verrattuna vaikkapa kemiaan tai biologiaan  Yhteiskuntatieteiden tieteenfilosofia lisääntyvän mielenkiinnon kohteena  Selittäminen, kausaalisuus, kompleksisuus  Historianfilosofia  Esimerkiksi historiankirjoitus taiteena narrativimissa