Yhdysryhmäopetus elämänkatsomustiedossa ET AO-didaktiikka Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Yhdysryhmäopetuksen käsite Eri-ikäiset ja -tasoiset oppilaat samassa ryhmässä Suomessa termi yhdysluokkaopetus, englanninkielisiä multi-age-luokka ja multigrade-luokka Käsite ja termin ’yhdysryhmäopetus’ korostaa niiden oppiaineiden erityisongelmia, jotka joutuvat toimimaan yhdysryhmissä, vaikka muu koulu toimii tavallisessa yhden ikätason luokkaopetuksessa.

Yhdysluokkaopetuksen historiaa Suomessa kansakouluopetuksen alkaessa 1800-luvun lopulla suuri osa oli yhdysryhmäopetusta. Usein yksi opettaja opetti neljää ’osastoa’ (n. 4 vuosiluokkaa) Ainedidaktiikka varsin kehittymätöntä Myös muualla maapallolla yhdysluokkaopetus on ollut ja on pikemminkin sääntö kuin poikkeus monissa paikoissa. Yhdysluokkaopetus kytkeytyy ikäryhmisen pienuuteen → suurten kaupunkien ulkopuolella Esim. HY:n normaalikouluissa yhdysluokkaopetus osana normaalia harjoittelua lakkautettiin 1990-luvun alussa Useissa muissa Suomen OKL:issa edelleen käytössä

Yhdysluokkaopetus on yhä merkittävä opetusmuoto myös Suomessa Vuonna 2002 Suomen 3274 alakoulusta (luokat 1–6 tai esi–6) oli 59 % alle 80 oppilaan kouluja. Niissä yhdysluokkaopetuksella on merkittävä sija. Yhdysluokkaopetusta on lisätty myös suurissa kouluissa ennen kaikkea, koska sen on uskottu edistävän lasten sosiaalista kehitystä (Helsingissä esim. Roihuvuoren ala-aste). Uusi suomalainen tutkimus on aika vähäistä. Suuri osa alan suomalaisesta didaktisesta keskustelusta on käyty 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Merkittäviä kokeiluja 1970-luvulla. E. Kalaoja väitellyt yhdysluokkaopetuksesta 1982. T. Peltonen väitellyt pienistä kouluista 2002.

Uusien yhdysluokkien tausta-ajatuksia Sosiaaliset edut, tausta-ajatuksena, että ihmiset ”luonnollisemmin” elävät heterogeenisissä ikäryhmissä. Yhdysluokat kootaan vapaaehtoisesti kasvatuksellisen hyödyn takia: On eduksi, jos ryhmässä on eri ikäisiä, koska samanikäisten lasten ryhmissä usein kilpailua ja aggressiota. Yhdysluokassa sosiaalisten taitojen harjoittelu monipuolista, esim. oppilaat auttavat helpommin nuorempia kuin ikätovereita. Jokainen kuuluu vuorollaan eri ikäryhmiin, jolloin lapsen sosiaalinen asema voi muuttua.

Uusien yhdysluokkien tausta-ajatuksia Oppiminen, myös oppiminen voi olla tehokkaampaa eri-ikäisten ryhmässä: Opettajan rooli muuttuu ja oppilaiden omatoimisuus kasvaa. Eri-ikäisten erilaisten näkökulmien vuoksi kognitiivisia jännitteitä. Hyödynnetään Vygotskin ’lähikehityksen vyöhykettä’: oppiminen tehokkainta haasteiden ollessa juuri oman osaamistason yläpuolella. On tärkeä muistaa, että nämä ovat mallin puolestapuhujien argumentteja. Käytännön opettajilta myös kriittisiä ääniä lähinnä mallin rasittavuus opettajille.

Opetusjärjestelyt uusissa yhdysluokissa Ns. luokaton koulu, jossa oppilas esim. kolme vuotta samassa opetusryhmässä. Mahdollistaa valinnaisuuden ja esim. uskontoryhmien joustavan jaon (tietty kurssimuotoisuus, vrt. lukio) Oppilaat säilyttävät luokkanimikkeensä ja varsinaiselle opetusryhmälle voidaan käyttää omaa erityistä nimeä.

Yhdysryhmät Myös yhdysryhmissä on em. myönteiset piirteet voivat teoriassa toteutua. Käytännössä tätä ei juuri tapahdu ja sen aikaansaaminen on opettajalle suuri haaste, koska oppilaat tapaavat niin harvoin (poikkeus pienet ryhmät joissa paljon sisäruksia). Yhdysryhmät suuri haaste opettajalle

Yhdysryhmäopetuksen haasteita Useat eri läksyalueet vaativat opettajalta paljon. Tuntien valmistelu työ moninkertainen Opetus on aina suunniteltava pitkissä jaksoissa. Mahdollisuus didaktiseen monimuotoisuuteen vähenee. Asian yhteinen käsittely lyhyempi kuin yhden läksyryhmän opetuksessa Yhdysryhmissä on vaikeampi saavuttaa opetuksen tiedollisia tavoitteita. Jne., esim: koordinointi koulua vaihdettaessa

Yhdysryhmäopetuksen ydinhaaste Ydinhaaste: Opetuksen on vaihduttava vuosittain/kausittain. Tavoitteena yleensä yksiläksyisyys.

Yhdysryhmäopetuksen mallit Rinnakkaiskurssijärjestelmä Vuorokurssijärjestelmä Vuosikurssijärjestelmä

Rinnakkaiskurssijärjestelmä Kaikilla yhdysryhmän OPS-ryhmillä eli läksykunnilla on ytimeltään samansisältöinen opittava alue, mutta pidemmälle ehtineillä laajempi ja/tai syvempi. Tavoite: ero opittavassa asiassa liittyy syvyyteen ja laajuuteen, samalla sisältö tulee kerrattua; ongelmana epämääräisyys ja toisto Esimerkki: 1.–3: ET:n yhdysryhmä keskustelee teemaan ihmissuhteet ja moraalinen kasvu liittyvästä osiosta Minä ja muut siten, että ykköset käsittelevät kavereita, kakkoset perhettä ja kolmoset suhdetta kodin ulkopuolisiin aikuisiin. Arvioinnin haasteena eriyttäminen, tosin ongelma vain (?) nivelkohdassa jos annetaan arvostelu

Vuorokurssijärjestelmä Yhdysryhmän vuosittainen (kausittainen) oppisisältö vaihtelee vuorotellen. Esimerkki: 3.–4. yhdysluokka lukee parillisena vuonna alkavina lukuvuosina oppiaineen 3. luokan sisällön ja parittomina alkavina 4. luokan sisällön. Arvioinnin haasteita vuorotellen. oppilaiden kehitysasteen rajat (jos ryhmän laajuus enemmän kuin kaksi luokka-astetta) nivelkohta

Vuosikurssijärjestelmä Kullakin yhdysryhmän läksykunnalla on oma oppimääränsä. Tavoite: vältetään muiden mallien ongelmat OPS-sisältöjä työstämällä Oppimäärät koodataan spiraaliperiaatteen avulla niin, että osa opetuksesta voi olla yhteistä. Esimerkki: 7.–9. ET ryhmä käsittelee kestävää kehitystä siten, että 7. luokka tarkastelee asiaa kulttuuri-kurssin näkökulmasta, 8. luokkalaiset ympäristöetiikan näkökulmasta ja 9. luokan oppilaat tulevaisuuden näkökulmasta. ET OPS-perusteita ei ole voitu rakentaa näin, joten tämä malli ei voi olla opetuksen eikä siten arvioinnin pohjana

Yhdysryhmät ja tilat Jos käytössä ei ole vuorokurssijärjestelmää, opetustila on syytä (jossain määrin) jakaa osiin. Pääsääntö: saman läksyalueen oppilaat opiskelevat yhdessä, mutta kaikista pisteistä on yhteys opettajaan. Esim: Opettaja 1-2 pöytä 5-6 pöytä 3-4 pöytä

Muistutus: palkkiongelma Elämänkatsomustiedossa hyvän osaamisen kriteerit jakavat opetussuunnitelman kahdeksi ryppääksi: (esiopetus) 1 – 5 luokka 6 – 9 luokka Kun 5. ja 6. luokan oppilaat opiskelevat samoissa yhdysryhmissä, nämä kaksi eri ops-blokkia aiheuttavat opetukselle (ja arvioinnille) ongelmia. HY OKL ET-perusosassa esitetty ns. ”korjattu taulukko” on pyrkinyt ottamaan huomioon osan ongelmista, mutta opettajan pitää joka tapauksessa kiinnittää huomiota kysymykseen niin OPS:n laadinnassa kuin opetuksessa. Onneksi ongelma on poistunut kesällä 2012 hyväksytyssä tuntijaossa.

Tehtävä Suunnitelkaa yhdysryhmäjako ja opetus karkeasti yhtenäiselle peruskoululle, jossa on ET:ssä luokalla 1: 2 oppilasta luokalla 3: 1 oppilas luokalla 5: 2 oppilasta luokalla 6: 1 oppilasta luokalla 7: 1 oppilasta luokalla 9: 2 oppilasta Vuosiviikkotunteja (= opettajan palkkaa) on käytössä kaksi tuntia. Koulu on uusi, ja oppilaiden aiemmista ET-opinnoista ei lukujärjestystä ja opetusta suunniteltaessa ole tietoa.