Järjestöt toimijoina kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Lahti, Fellmanni Marja Vuorinen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

LÄHTEET JA UUTTA TIETOA SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖISTÄ: Järjestöbarometri ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Vuorinen & al; Vertaansa vailla. Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.  Särkelä & Vuorinen & Peltosalmi: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuudet palvelujen ja tuen tuottajina Selvitys Valtiontilintarkastajille.

PÄHKINÄNKUORESSA:  Järjestöjen roolit:  Asiantuntijoina  Vaikuttajina  Vertaistuen tarjoajina  Vapaaehtoistoiminnan paikkoina  Palveluiden kehittäjinä ja tarjoajina  sosiaali- ja terveysjärjestöä rekisteröity  työntekijöitä n Marja Vuorinen STKL

Paikallisyhdistyksistä vuonna 2005: kolmasosalla palkattua henkilökuntaa puolet saa kuntien toiminta-avustusta 14 % arvioi palvelutuotannon tuotot merkittäviksi tutkimuksen perusjoukosta (2 291 yhdistystä) 1 % sai RAY:n yleisavustusta 6 % sai RAY:n projektiavustusta Marja Vuorinen

Paikallisyhdistysten toiminnan painopisteet Järjestöbarometri 2006

Paikallisyhdistystypologia Järjestöbarometri 2006

Ihmisryhmät, joille paikallisyhdistykset tarjoavat palveluja tai tukea Järjestöbarometri 2006

Paikallisyhdistysten toiminnan ja osallistujien määrän kehitys viimeisten viiden vuoden aikana

Paikallisyhdistysten talousarvion loppusumma v Järjestöbarometri 2006

Eri rahoituslähteiden merkitys paikallisyhdistyksille Järjestöbarometri 2006

Paikallisyhdistysten arviot toimintansa kehittämishaasteista Järjestöbarometri 2006

Vertaistoiminnan ja muun paikallistoiminnan kysyntä on kasvussa Järjestöbarometri 2006 Valtakunnallisten liittojen toiminnan painopisteiden muutos 2000-luvulla Vertaistuen ja osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen sekä ehkäisevä työ tällä hetkellä järjestöjen keskeisiä yhteiskunnallisia tehtäviä

Mikä muutoksessa? Oman palvelutuotannon kasvusta palvelujen laatuun vaikuttajiksi Järjestöt tuottavat 18 % sosiaalipalveluista Yksityisten sosiaalipalvelujen kasvusta 75 prosenttia vuonna 2005 oli yritystoiminnan kasvua Asumispalveluja yli kaksi kertaa enemmän kuin yrityksillä, suhteellinen osuus pienenemässä ( as/ 2005) Kotipalveluja kolmanneksen yrityksiä enemmän, osuus pienenemässä ( as/ 2005) Ensi- ja turvakotitoiminta sekä yksityinen päihdehuolto käytännössä järjestöjen varassa Kuntoutus etenkin väliinputoajaryhmille (Kela 141 milj euroa, RAY 39 milj euroa / vuonna 2005) Lastensuojelupalvelut

Nyt muutoksessa: Palvelujen yhtiöittäminen seuraus:  edellyttää panostusta alueille, jotka liiketaloudellisesti kannattavia Palvelutuotannon lopettaminen seuraus:  palveluja vaille jäävät ihmiset Toiminnan osittaiset tuotteistamispaineet seuraus:  ehkäisevä työ vähenee, jos rahoitus tulee suoritteiden myynnistä

Valtakunnallisten järjestöjen tärkeimmiksi arvioidut vaikuttamisen kohteet Järjestöbarometri 2006

Järjestöjen aluetyön palveluja ja toimintamuotoja: Tiedotus, ohjaus, koulutus ja neuvonta yli hallinnonrajojen  asianosaisille, ammattihenkilöstölle, läheisille ja koko väestölle Verkostojen solmukohdassa ja linkkinä julkisen sos- ja terveystoimen, esh:n, kuntien, paikallisten yhdistysten ja yksittäisten ihmisten välillä Kuntoutusohjaus ja -palvelut varsinkin väliinputoajaryhmille kuntoutusohjaus, kuntoutuskurssit ja sopeutumisvalmennus

Yleishyödyllisen ja ehkäisevän toiminnan tunnetuksi ja näkyväksi tekeminen järjestöjen haasteena (1)

Yleishyödyllisen ja ehkäisevän toiminnan tunnetuksi ja näkyväksi tekeminen järjestöjen haasteena (2) Järjestölähtöinen auttamistyö järjestöjohdon mukaan  ei ole elinkeinotoimintaa  ei voi vapailta markkinoilta ostaa  ei voi kattaa palvelumaksuilla  ostaja ei maksa tuotantokustannuksia Mahdollisuus osallistua kansalaisena, ei vain tuen ja avun kohteena tai kuluttajana Yleishyödyllisen ja elinkeinotoiminnan raja - Valtioneuvoston periaatepäätös tulossa

Näkyväksi tekeminen haasteena (3) STM:n strategia ja hyvinvointipalvelujen resurssit rakentuvat ehkäisevän työn varaan Mm. kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä vain järjestöjen palvelutuottajarooli näkyvä Järjestöt osa palvelupalettia, vaikkei olisi myytävää toimintaa Järjestöiltä toiminnan näkyväksi saaminen edellyttää yhteistä vaikuttamista ja tiedon tuotantoa

Johtopäätökset Vertaistoiminnan kysyntä on kasvussa Järjestölähtöinen auttamistyö ei ole elinkeinotoimintaa Omasta palvelutuotannosta yhteiseen vaikuttamiseen Vetovoimaisen yhdistystoiminnan edellytykset turvattava RAY:n monopoliasema on kansalaisjärjestötoiminnan elinehto Järjestöjen haasteena on tehdä työnsä näkyvämmäksi Tulevaisuuden skenaarioita ja valinnan paikkoja