Rastiseikkailutapahtuma peruskoulun suunnistuksen opetuksen tukena Pro gradu -tutkielma Sari Vääränen

Tutkimuksen taustaa... Tutkimus valmistunut keväällä 2011 (Lapin Yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta) Tutkimuksen tarkoituksena selvittää, mikä on rastiseikkailun hyöty ja anti luokanopettajille Tutkimuksen aineisto kerätty vuoden 2010 rastiseikkailuista (vuonna 2010 yhteensä 24 rastiseikkailua, joista 16 mukana tutkimuksessa)

Tutkimuksen taustaa... Tutkimusaineisto kerätty kyselylomakkeella, avoimilla kysymyksillä (paikan päällä) Tutkimusjoukkona 99 opettajaa eri rastiseikkailuista ympäri Suomea, joista 63 vastasi kyselyyn

Tutkimustuloksia Opettajien työkokemustausta hyvin erilainen (1-37 vuotta), jolla oli vaikutusta siihen, mitä Rastiseikkailu tarjosi → Mitä vaikutusta? Opettajista suuri osa koki, että tapahtuma on oppilaille suunnattu “liikuntapäivä” → Miten saadaan opettajille suurempi hyöty? Opettajilla jo nyt paljon käytössä suunnistuksen opetuksessa samankaltaisia harjoitteita, kuin mitä RS:ssä

Lisää tuloksia... Opettajien mielestä oppilaat pitävät suunnistuksesta ja luonnossa liikkumisesta → suunnistukseen olisi siis hyvä investoida Rastiseikkailu tarjosi opettajien mielestä paljon vinkkejä ja ideoita, mutta niitä on vaikea toteuttaa omassa koulussa ja omassa työssä → vaikka saa ideoita, se ei vielä tarkoita mitään...

Suurimmat ongelmat Aika: suunnistuksen opetuksessa suuri työmäärä. Opettajilla ei ole aikaa valmistella toimintaympäristöä, materiaaleja ym ja nähdä vaivaa/perehtyä Koulujen resurssit: materiaalit, kartat, suunnistuspaikat Opettajan oma osaaminen: Miten opettaa sellaista mitä ei itsekään hallitse? → Mikä avuksi?

Lisää ongelmia... Opettajat kaipaavat apua kartanluvun opettamiseen ja kartan hahmottamiseen Miten opettaa suunnistusta isolle ryhmälle? Mitä tehdä kun rastit katoaa metsästä?

Rastiseikkailun helmet Rastiseikkailun tehtävät tosi hauskoja ja oppilaat pitivät niistä Paras yksittäinen toimintapiste oli aarteenetsintä, koska se oli hauska, eikä vaadi paljon välineitä (myös sprintti ja tarkkuusuunnistus) Opettajat kokivat, että oppilaat ja myös he itse oppivat suunnistuksen taitoja Rastiseikkailussa Vain 4 opettajaa ei saanut mitään irti RS:tä → kaikki muut saivat jotain!

Lisää kehuja... Lyhyet ja nopeat radat opettajien mieleen ja niitä oli paljon Osa opettajista näki tapahtumassa suurempiakin kokonaisuuksia kuin pelkkiä toimintapisteitä Suurin osa piti tapahtumaa onnistuneena

Poimintoja palautteista Risut... “Seisoin koko päivän samassa paikassa” “Tehtäviä vaikea toteuttaa koulujen matskuilla...” “Aarteenetsinnästä voisi saada toimivan tehtävän myös LI-tunnille!” “Sai tehdä juttuja, joita ei ole mahdollista koulussa tehdä” “Emit juttu kiva, mutta koululla ei ole varaa sellaisiin” “Kiire oli joka paikkaan. Eväitäkin syötiin kiireessä.” “Tehtävien anto heikkoa, ja organisointi huonoa” “Liian isot ryhmäkoot.”

Palaute Ruusut... “Sain uusia virikkeitä” “Ihana tapahtuma, toivottavasti järjestetään myös ensi vuonna!” “Paketti hyvä säätä myöten” “Kiva päivä” → ja näitähän riitti!

Tästä opettajilla ei ole hajua... Seurojen ja koulujen välinen yhteistyö → kaikkea ei ihan oikeasti tarvi osata (seurojen aktiivisuus!) Opettajien / koulujen välinen yhteistyö → kaikesta ei ihan oikeasti tarvi yksin selvitä Kartat → huonolla kartalla ei ihan oikeasti opi suunnistamaan Less is more → kouluissa lähdetään liian vaikeasta liikkeelle (kompassit, isot kartat ym...) → yksinkertaistamista tarvitaan!

Pohdintaa... Opettajat haluavat yleensä paljon kaikkea valmista materiaalia ja valmiita tehtäviä suoraan käytettäväksi, mutta voisiko Rastiseikkailun tärkein anti olla kuitenkin joku muu? → Uuden tiedon omaksuminen lähtee omasta halusta ja motivaatiosta. Uutta tietoa ei voi kaataa valmiinakaan niskaan, vaan asiat täytyy itse pureskella ja ymmärtää. ”Valmiina tarjottu tieto ei integroidu, ellei sitä ole itse saanut käyttöönsä. Itse asiassa ei ole kysymys uudesta informaatiosta tai datatiedon omaksumisesta, vaan kapasiteetista muuntaa, transformoida itseään tämän informaation avulla.” (Ojanen, 1993, 12.) → Kun oivaltaa, että suunnistuksen opetus voi olla muutakin, kuin kompassin ja kartan kanssa metsässä suunnistusradan läpi juokseminen, on ottanut jo askeleen eteen päin!

Ja vielä vähän... Kouluihin lisää valistusta suunnistuksen opetuksesta ja hyvän ja paikkansa pitävän kartan tärkeydestä. Pienelläkin rahalla voi saada välineet kuntoon. Tavoitteeksi esim: yksi asia vuodessa kuntoon. ”Ei huippuun viritetyllä tuulen nopealla metallin hohtoisella - rikkinäisellä - kilpa-autolla tee mitään.” - Tony Halme