Talouden murros: Venäjällä syntyi 1850 – luvulla suuri tarve uudistuksiin. Venäjä kärsi kirvelevän tappion Krimin sodassa 1853 – 1856 Ranskalle ja Iso-Britannialle. Venäjä huomasi olevansa talouden ja teknologian suhteen jäljessä kehityksestä. Jotain tarttis tehdä… Näin oli taas kansainvälinen kriisi vaikuttanut Suomen tapahtumiin. Kamala sota tavallaan kääntyi suomalaisten kannalta positiiviseksi uudistusvaiheeksi. Nimittäin…

Päätettiin tehdä lukuisa joukko uudistuksia, joilla taloutta, teknistä osaamista (lue sotilaallista voimaa!) voitaisiin parantaa. Samaan nippuun kuuluu myös yhteiskunnallinen uudistaminen, esim. Venäjällä poistettiin keskiaikainen maaorjuus v. 1861 Tsaariksi tuli v. 1855 Aleksanteri II, jota voidaan pitää uudistusmielisenä Aleksanteri II teki v. 1855-56 tarkastusmatkan Suomeen ja laati listan uudistamistarpeista: 1) Kauppa ja merenkulku 2) Teollisuus 3) Koulutus 4) Liikenneolot

Pidetyin tsaari! ”Hän poisti orjuuden! Hän toi vapauden!” (Tiernapojat)

1) Kaupan ja merenkulun edistäminen: Maakauppa vapautettiin, nyt kauppoja sai perustaa myös maaseudulle Jako tapuli- ja maakaupunkeihin poistui. Vienti vapautui siis. Ammattikuntalaitos lakkautettiin 1868 Suomelle oma rahayksikkö 1861 (Markka alun perin ¼ ruplaa) Liikepankkien perustaminen (SYP 1862, KOP 1889) Elinkeinovapaus 1879. Nyt yrittämiseen tai elinkeinoharjoittamiseen ei tarvinnut enää erillisiä lupia ammattikunnilta (killoilta). Jokainen sai vapaasti valita elinkeinonsa

Teollisuus: Suomen teollistuminen perustui hyvin pitkälle metsäteollisuuteen => Puutavara, pahvi, paperi Höyrysahojen käyttökielto kumottiin 1859, mikä lisäsi puutavaran tuotantoa Sahateollisuus vapautui rajoituksista 1861 Tärkein markkina-alue oli Venäjä Useimmat teollisuusyritykset syntyivät ulkomaisen pääoman voimin Hans Gutzeit => Kotkan saha=> Enso-Gutzeit => nykyinen Stora-Enso Gustav Serlachius => Serla Fredrik Idestam => Nokian puuhiomo => Nokia OYj Nikolai Sinebrychoff => Sinebrychoff Karl Fazer => Fazer

Muu teollisuus: Metsäteollisuus kehittyi ripeästi, esim. Suomessa sahatut tukit: 5 000 000 1885 6 000 000 1890 11 300 000 1900 25 500 000 Toinen merkittävä osa teollisuutta oli konepajateollisuus, esim. Tampella Tampereella Antti Ahlström osti kolme rautatehdasta satakunnassa 1870-luvulla => Ahlström konserni Satakunnassa myös Rosenlew, Haminassa Ahlqvist sekä Viipurissa Paul Wahl & co.

Noormarkun kartanon, sahan ja rautaruukin osto pakkohuutokaupasta 1870 teki Ahlströmistä tehtailijan Satakunnassa. Hän hankki rautaruukkeja laajoine metsäalueineen ja muutti niiden käyttötavan. Puuhiilen polton sijasta Ahlström hyödynsi tehtaiden puuvarat sahatavaran valmistukseen. Höyrysahoja hankkinut Ahlström oli pian myös Hämeen suurin sahateollisuuden yrittäjä. Ahlström oli täysin itseoppinut lukuun ottamatta muutamaa vuotta Porin alkeiskoulussa, mutta hän ymmärsi kansansivistyksen tärkeyden. Hänet tunnettiinkin sivistystä ja kulttuuria suosivina lahjoittajina. Ahlström omisti lopulta viitisentoista sahaa ja neljä rautaruukkia. Hän jätti jälkeensä Suomen suurimpiin kuuluneen omaisuuden ja menestyvän teollisuuskonsernin. Antti Ahlström 1827-1896

Pohdittavaa? Millainen Suomi olisi nyt, ellei teollistuminen olisi lähtenyt käyntiin 1850 – luvulla? Nykyisin kritisoidaan usein kansainvälistä sijoittamista ja kapitalismia. Miten Suomen olisi käynyt ilman ulkomaista pääomaa ja ulkomaisia sijoittajia? Paljonko suomi todella vaurastui ja teollistui vuoteen 1900 mennessä?

Koulutuslaitos: Suomen kansan koulutus oli retuperällä, mikä tietysti haittasi yhteiskunnan ja talouden kehitystä Syynä koulutusjärjestelmän puutteet -kirkko opetti lähinnä lukutaitoa, ja toisaalta kylissä kiertelevät opettajat hyvin kirjavaa sakkia) Vielä tärkeämpi syy oli hyvin yleinen lapsityövoiman käyttö maataloudessa

Kinkerit Paha rasti! Jos et osannut kirkkoherran kuulustelussa lukea, ei ollut asiaa ripille => ei asiaa alttarille oman kullan kanssa!

helppohan se on lukea, kun osaa!!!

Koululaitosuudistus Kansakouluasetus 1866 => Kaikki kunnat velvoitettiin antamaan perusopetusta Vähintään neljävuotinen kansakoulu Oppikouluasetuksella 1872 perustettiin oppikoulut ja myöhemmin suomenkieliset lyseot (lukiot) Aluksi ruotsinkielisiä oppikouluja ja lyseoita oli paljon enemmän. Suomenkielisiä ruvettiin perustamaan yksityisin voimin, kun valtiovalta ei aluksi lämmennyt ajatukselle suomankielisen opetuksen laajentamisesta

Opintie ennen vanhaan: Työelämä Kansakoulun jatkoluokat 5-6 Kansakoulu 4 vuotta Ammattikoulu keskikoulu #1 : 5 v. oppikoulu Työelämä Korkea- koulut Keskikoulu #2: Lyseo (lukio) 3 vuotta

Oppikoulut ja lukiot: Oppikoulun pääpaino oli kielissä ja matemaattisissa aineissa. Lisäksi opiskeltiin yleissivistäviä aineita. Taide- ja taitoaineet olivat yleensä vapaaehtoisia. Muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittiin kansakoulua laajempi yleissivistävä koulutus. Uusi oppikoulu jakautui 1914 lähtien 5-luokkaiseen keskikouluun ja kolmevuotiseen lukioon. Keskikoulusta voi siirtyä suoraan työelämään tai ammatilliseen koulutukseen lukematta ylioppilaaksi. Klassillisen latinapainotteisen lyseon tehtävänä oli ollut valmistaa oppilaat yliopisto-opintoihin. Oppikoulujen ja oppikoululaisten määrä kasvoi voimakkaasti 1910-luvulta 1930-luvulle. Työväestön lasten oppikoulunkäynti tosin yleistyi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Oppikoulu päättyi ylioppilaskirjoituksiin. Ylioppilaiksi pääsi 19-vuotiaista vuonna 1940 vain 4 % ja 1968 16 %. Samana vuonna yli puolet ikäluokista kävi jo oppikoulua. Oppikouluun oli pyrittävä pääsykokeiden kautta ja koulu oli maksullinen. Vuoden 1958 kansakoululain jälkeen kansakoulun jatkoluokista tuli kansalaiskouluja, joissa opetus oli painottunut käytännön aineisiin. Kansalaiskouluista jatkettiin usein ammattikouluihin