Kohti Uutta Kuntaa? Jyrki Myllyvirta

Päätöstilanne selvitykseen osallistumisesta 6 myönteistä päätöstä valtuustoista (Artjärvi, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki) 3 myönteistä esitystä hallituksista (Hartola, Heinola, Hollola) 3 kielteistä esitystä hallituksista (Orimattila, Sysmä, Myrskylä) 3 kielteistä päätöstä valtuustoista (Asikkala, Pertunmaa, Pukkila) 2 kunnassa ei vielä ole esityksiä eikä päätöksiä (Iitti, Kuhmoinen)

Tilannearvio ja näkymät: Kannanotot selvitystyöhön osallistumisesta etenevät, epävarmoja kuntia on vielä Heinolan mahdollinen ratkaisu selvitystyössä mukanaolosta tuo uuden tilanteen, haastetta, mutta myös uudenlaisen mahdollisuuden Prosessin lopputulos on nyt entistäkin epävarmempi – ei mitään, ”pieni kunta” tai ”iso kunta” tai ”kaksi napaa” Jos valmistelu etenee ”ison kunnan” suuntaan, tarvitaan hyvin uudenlaisia asenteellisia, toiminnallisia ja hallinnollisia ratkaisuja – uusi valtakunnallinen ainutlaatuinen malli, ”maakuntakunta”

Kuntaliitolta lainattua: Kuntapäivillä Kuntaliiton toimitusjohtaja puhui Uusi Kunta hankehahmotelmasta. Pohjana on näkemys siitä, että Paras-hanke ja lukuisat jo tapahtuneet ja suunnitellut kuntien yhdistymiset ovat luoneet uuden tilanteen, jossa maassa on hyvin erilaisia ja hyvin uudenlaisia kuntia, joihin vanhat säännöt ja käsitykset eivät oikein istu. Vuodenvaihteen muutosten (Salo, Kouvola, Hämeenlinna, Jyväskylä, …) Lisäksi valmistellaan uutta, mm. Oulun seutu. Kuntaliiton UusiKunta 2017-hahmottelun pohjaa: –kunta-ajattelumme on liikaa sidottu vanhaan malliin, jossa kunnat ovat pinta-alaltaan pieniä kaupunkeja tai itsellisiä maalaispitäjiä. –lähivuosina kunnat erilaistuvat, ja mm. kaupunkiseudun tai maakunnan kokoisten kuntien muodostuminen haastaa vanhan palvelujen järjestämistavan ja myös tavan, jolla kunnallinen demokratia on toiminut.

Ulkoisia paineita Paras-hankkeen alkuperusteet (ikääntyminen, talous, elinkeinoelämä) ennallaan Näköpiirissä oleva yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys ja kilpailu haastaa Paras-hankkeen selonteko ja terveydenhuoltolaki muuttavat toimintaympäristöä Uusilla omilla ratkaisuilla voidaan saada asiat omaan haltuun emmekä ajelehdi arvaamattoman valtion aiheuttamassa aallokossa

Etenemistapa Oppiva prosessi, valtava työ Haastava organisoituminen, eri tasot –Kansalaistiedottaminen, kuntalaistapaamiset ym. –Valtuustojen rooli ja tapaamiset –Hallitusten rooli ja työskentely –”Iso neuvottelukunta”, ”bussillinen”, tutustumiset, tiivis työskentely, yhteinen tahto? –Kj-kokoukset –(Laaja) sihteeristö –Henkilöstöyhteistyöryhmä –Työryhmät, toimikunnat –Konsultit?, SELVITYSMIES

Etenemisen aloittaminen Osallistuvien kuntien aloitustapaaminen klo tai 17? Lahti kutsuu Kj-ryhmä valmistelee ja tekee pohjaesityksiä (kokous 12.8.) Laajempi keskustelu koko kj-ryhmässä Maakunnallinen keskustelu edelleen Paketin johtoryhmässä

Lopuksi vielä … Laajimmillaan UusiKunta olisi yhtä uudenlainen, yhtä ainutlaatuinen kuin Kainuun malli, mutta toisenlainen Päijäthämäläinen uusi suuri kunta vaatisi uusia toimintatapoja myös sisäisen kansanvallan toteuttamiseen. Asukkaiden kannalta on tärkeää luoda asukas- ja asiakasvaikuttamisen kanavat esimerkiksi lautakuntien tai raatien kautta, mutta myös sähköisesti moderneja välineitä hyödyntäen. Kuntarajojen muutos ei saa heikentää paikallisten yhteisöjen elinvoimaa tai eri alueiden omaleimaisuuteen perustuvaa vetovoimaa. Mahdollisen pinta-alaltaan laajan kaupungin toimintapa pitää rakentaa alusta alkaen uudelleen. Olemassaolevat hyvät kokemukset tulee käyttää hyväksi. Laajassa mallissa maakunnallisen yhteistyön rakenteet menisivät täysin uusiksi, mutta suppeampikin malli vaatii ihan uudet toimintatavat – selvityksen iso haaste! UusiKunta-suunnitelman tulee olla ennakkoluuloton; yhdistymisen toteuttamiseen ei kannata ryhtyä elleivät suunnitelmat vakuuta, että tällä saadaan aikaan jotakin selvästi vanhaa parempaa Kaiken keskellä pitää vielä varautua siihenkin, että kuntarajat eivät muutukaan