SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Puolijohteet mrahikka hyl 2011.
Advertisements

Resistanssi ja Ohmin laki
Valon taittuminen (refraction)
Kuperan linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
6 VIRTAPIIRIN SUUREIDEN SELITYS KENTÄN AVULLA
tarinaa virrasta ja jännitteestä
Kapasitanssi C Taustaa: + A d E _
5 SÄHKÖINEN VOIMA.
25. Sähkövaraus Atomin rakenne on sähköisesti neutraali.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA)
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Virtapiirit.
2 VASTUKSET.
Magnetismioppi Magneettiset perusilmiöt
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
Ääni!.
Virtapiiri.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
tarinaa virrasta ja jännitteestä
Koveran linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 6.TASOAALTOJEN POLARISAATIO.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 3.SÄHKÖMAGNETIIKAN RAJAPINTAEHDOT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 8.SÄHKÖMAGNEETTISEEN KENTTÄÄN SISÄLTYVÄ ENERGIA.
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Sähköoppia Elektronin ja protonin varauksen itseisarvoa kutsutaan alkeisvaraukseksi e (protonin varaus on +e ja elektronin –e) Koska atomissa on yhtä monta.
Kiihtyvyys Kuvaa nopeuden muutosta.
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
Sähköenergia FY6. 1. Sähkövaraus Sähkövaraus on kappaleen ominaisuus Sähkövaraus on kappaleen ominaisuus Sähkövarauksen tunnus on Q ja yksikkö coulombi.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
Kpl 26 Jännite aiheuttaa sähkövirran Syksy Pariston napojen välillä on jännite Paristossa on kaksi päätä eli napaa (+ ja -) Paristossa on kaksi.
Elektroniikan komponentit
Virtapiirit.
SÄHKÖ FY61 TNE Mitä sähkö on ja missä sitä tarvitaan?
21. Tasainen etenemisliike on liikettä, jossa kappaleen nopeus ei muutu  
Tiivistelmä 3. Liike Nopeus kuvaa aikayksikössä kuljettua matkaa.
Fysiikan käsitteitä AGORA (Pieni oppimäärä) Sähköopin
28. Sähkölaitteet tarvitsevat sähkövirtaa toimiakseen
28. Lamppu vastustaa sähkövirtaa
1.3 Ohmin laki ja resistanssi
2. VASTUKSET Ohmin laki ja resistanssi Vastusten sarjaan kytkentä
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Bn dSyläp. dSsivu dSalap.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Laplacen yhtälö Sähkötekniikka/MV
Coulombin laki Kahden varauksen välillä vaikuttaa voima F [N], joka on suoraan verrannollinen varauksien (Q1 ja Q2 [C]) suuruuteen ja kääntäen verrannollinen.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Sähkövuo ja Gaussin laki
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Siirrosvirta Sähkötekniikka/MV
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Divergenssi / sähkökentät
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Atomin polarisoituminen
Maxwellin yhtälöt integraalimuodossa
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Työ, energia ja potentiaali (Staattinen sähkökenttä) Sähkötekniikka/MV.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Magneettikentässä vaikuttavat voimat ja vääntömomentit Sähkötekniikka/MV.
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Staattinen magneettikenttä
Induktanssin määrittäminen
Esityksen transkriptio:

SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA VIRTA, VIRTATIHEYS JA JOHTEET

Sähkövirta I Yksikkö A = C/s Virtatiheys J (A/m2) = tietyn pisteen tai tietyn pinta-alan läpi kulkevan sähkövarauksen määrä aikayksikössä Yksikkö A = C/s Virtatiheys J (A/m2) 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Varaus Q tyhjössä E +Q U Tyhjössä olevassa sähkökentässä E varaukseen Q vaikuttava voima F = QE saa aikaan vakiokiihtyvyyden => Varaus liikkuu E:n suuntaan kiihtyvällä nopeudella U. 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Varaus Q nesteessä / kaasussa Nesteessä tai kaasussa varaus Q törmäilee väliaineen hiukkasiin suunta vaihtuu satunnaisesti. Vakio kentässä E ja homogeenisessa väliaineessa on keskimääräinen kentän suuntainen nopeus U (= kenttänopeus) E +Q U 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Liikkuvuus m Kenttänopeus U on suoraan verrannollinen kentänvoimakkuuteen E. m = liikkuvuus (m2/Vs) vaihtelee lämpötilan ja kappaleen kiderakenteen mukaan 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Virtatiheys J Tilavuusvaraustihentymä rV liikkuu oikealle kenttänopeudella U. Tihentymän kulkiessa pinta-alan S lävitse, se aikaan saa konvektiovirran, jonka virtatiheys on S V U rV 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Johdinvirtatiheys J Aiheutuu johtimen sisällä olevasta sähkökentästä: 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Johtavuus s nesteessä / kaasussa Aiheuttajina positiiviset ja negatiiviset ionit: E J 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Aiheuttajina valenssielektronit: Johtavuus s johteissa Aiheuttajina valenssielektronit: E J 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Johtavuus s puolijohteissa Aiheuttajina elektroni-aukko -parit: E J 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Virta I Jos virrantiheys J kulkee pinta-alan S lävitse dS J S 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Kokonaisvirta I johtimessa Kun vakiopoikkipintaiseen A pituudeltaan l olevan johtimen päiden välillä on jännite-ero U, niin U E, J l A olettaen, että virta on tasaisesti jakautunut pinta-alalle A. 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Johtimen resistanssi R virtatiheyden ollessa vakio Em. tilanteessa kokonaisvirta: Ohmin lain mukaisesti: 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Johtimen resistanssi R virtatiheyden ollessa ei-vakio Ohmin lain mukaisesti: Jos vain sähkökentän voimakkuus on tiedossa: 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Virtatason virtatiheys K Kun kokonaisvirta I kulkee suuntaan z sylinterinmuotoista (säde r) tasoa, niin jokaisessa ko. tason pisteessä z r Yleisessä muodossa integroidaan K:n normaalikomponenttia: K 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Virran jatkuvuusehto Suljetulla pinnalla: 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Johteen ja eristeen väliset rajapintaehdot Sähkökenttä on konservatiivinen => 1 2 Eriste Johde 4 3 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Sähkökenttä ja vuontiheys johteessa Staattisessa tilanteessa kaikki varaukset ovat johtimen ulkopinnalla 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Sähkökentän ja vuontiheyden tangentiaalinen komponentti rajapinnassa 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Gaussin lain sovellus rajapinnassa Sähkövuon tiheyden tangentiaalinen komponentti on 0 Dn dSyläp. yläp. S Eriste Johde dSalap. alap. 20.01.2005 SAH105.06 / mv

Gaussin lain sovellus rajapinnassa Sähkövuon tiheys johteessa on 0 Sähkövuon tiheyden suunta ylälaipassa on tason pinnalle normaali: 20.01.2005 SAH105.06 / mv