Tuli ennen, ”tuli luonnontilaisissa metsissä” Mikä on metsäpalo? Maastopalo?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Geenit ja menopaussi-iän määräytyminen
Advertisements

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: © TAK Oy Venäläisten matkailijoina Suomessa maaliskuu 2012 Kapustat Kaakkoon.
Suomalaisten mielipiteet nykyisistä alkoholi- poliittisista rajoituksista Gallup-tutkimusten mukaan vuosina kk/v Pitäisi väljentää Pitäisi tiukentaa.
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Tutkielman teko Esityksen perustana on käytetty dos. Marja-Leena Sorjosen 1998 tekemää ohjetta: Ohjeita tutkielman tekoon. Tuula Marila
NAARAJOEN KÄPYKOSKEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS
Veritas vahinkovakuutus
Kumppanuusyhteistyö Hankefoorum Lahti Erityisasiantuntija Anne Astikainen SOSTE.
PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSET RANTOJEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN
Tupakka ja ympäristö.
Itämeren tulevaisuus – jäätön, suolaton ja tulviva meri ?
VTT / Jarkko Lehtinen, Juha Tapio
Leaderin tulevaisuus Rohkeus, riskit ja rajat Leaderin tulevaisuus Rohkeus, riskit ja rajat Länsi-Suomen kiertokirjeen anti Antti Saartenoja.
Jyrki Kalliolahti TIES
ENSIHARVENNUS Pertti Mäkinen
Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki
Alueellinen urheiluseuratutkimus 2005, 2007, 2009.
Pentti Valkeajärvi Riistan- ja kalantutkimus Laukaan kalantutkimus ja vesiviljely Päijänteessä siialla on suuri taloudellinen merkitys ammatti- ja vapaa-ajankalastajille.
Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille Marjo Laitala.
Globaalia riippuvuutta – Mitä on kehityspolitiikka? Heini Utunen FM, YTK Koli
Psykoterapia ja avohoito on edullista
LOGARITMI Eksponenttiyhtälön 10x = a ratkaisua sanotaan luvun a logaritmiksi Merkintä x = lga Huom. vain positiivisilla luvuilla on logaritmi.
Tulos ennen satunnaisia eriä Me 7,1 6,5 3,3 4,3 4,
Suon eri pintojen metaanipäästöjen mallintaminen
Työmäärän vaihtelu automaattilypsy-
Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Mikko Malmivuo.
Kappale 20 Maataloustuotanto on Suomessa kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa, koska mm. : 1. Suomen kasvukausi on lyhyt = vain yksi sato vuodessa. 2. Talvi.
Sähköpalokuolemat Suomessa Antti Nenonen, Tukes Sähköpalokuolemat Suomessa Tilastollinen tutkimus Ylitarkastaja Antti Nenonen.
Kappale 20 Maataloustuotanto on Suomessa kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa, koska: 1. Suomen kasvukausi on lyhyt = vain yksi sato vuodessa. 2. Talvi voi.
Eikö talous enää kasva? Timo Lindholm / Sitra
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Vapaaehtoinen monimuotoisuuden suojelu ja metsänomistajien.
Kauppakeskusturvallisuus - käyttäjät
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute / Puunhankinnan kehittämisseminaari Kouvola Urakointimahdollisuudet.
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä Helsinki.
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Kuntalaisten mielipiteet - kunnallisvaaleissa äänestämisestä, - kunnallisista kansanäänestyksistä sekä - kunnanjohtajan valinnasta suoralla kansanvaalilla.
 Tutkimuksemme kantavana ajatuksena on uskomus siitä, että yhdistämällä matematiikan opetus johonkin konkreettiseen asiaan saavutetaan syvällisempää.
Dehko Outokummun terveyskeskuksessa. Taustaa Paikallinen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon tehostamisen kehittämisprosessi käynnistettiin vuonna Aluksi.
mieluummin useampikin?
Aikuisdiabeetikkojen hoitovastuun jakautuminen ja hoitoyksiköiden sisäinen työnjako.
Etelä-Korea Korea, on valtio Aasiassa.
EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014 Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Kokkola, TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Ääni ja kuuleminen Kuuloaisti toimii ihmisellä jo sikiövaiheessa.
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Eeva Ketola, LT Käypä hoito- päätoimittaja
Silmäseminaari Sami Tyni Visual Search of Dynamic Scenes Event Types and the Role of Experience in Viewing Driving Situations Peter R. Chapman,
KAUPPA YHDYSKUNTIEN KEHITYKSESSÄ Yliarkkitehti Katri Tulkki Kuopio.
Opintojen mitoittaminen ja kuormitus Laura Hirsto KT, Pedagoginen yliopistonlehtori
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
1 Ansioturva torjuu köyhyyttä 5 väitettä ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta (Lähde: Palkkatyöläinen 1/2015)
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Kappale 2.
– 10 kysymystä ja vastausta–
Silmän käyttäytymisen tutkimus ja sovellukset Veikko Surakka Tampere University Computer Human Interaction Group.
4.3 Tutkiva oppiminen? a) Opetusmenetelmä, jonka aikana oppilaat opiskelevat opetuksen kohteena olevia asioita ja tiedon tuottamisen prosesseja tutkimuksia.
Liikeidean esittelyohje
Tupakka Suomessa ja maailmalla
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto? Sään vaihtelut johtuvat tuulten ja merivirtojen muutoksista –Vaikuttavina tekijöinä pinnanmuodot, sijainti pohjois-etelä.
Mitä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu on?
Yellowstonen kansallispuisto Wyoming, Yhdysvallat
Aloitusseminaarin ohje
Kesätyöntekijöiden kommentteja Opasnetistä ja ydinvoimatyöstä: ”Kun tulin kesätöihin minulla oli vain jokin suuntaa antava aavistus siitä mitä meinattiin.
TURVE On muodostunut kuolleista kasvin osista maatumalla kosteissa olosuhteissa. Kasvava turvekerros syntyy, kun kasvit eivät pääse hajoamaan hapenpuutteen.
Kommenttipuheenvuoro: Koulumatkat koululaisen kokemana
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto?
Sopiiko kuukkeli ELY-keskusten METSO-toimintaan
Maiseman muutos Eksogeeniset ilmiöt muokkaavat maankamaraa ja muuttavat maisemaa (rapautuminen, eroosio, massaliikunnot) maanviljely, ylilaidunnus, metsien.
TIETEELLINEN TUTKIMUS (7ET)
Onko suurten metsäpalojen aika ohi?
Esityksen transkriptio:

Tuli ennen, ”tuli luonnontilaisissa metsissä” Mikä on metsäpalo? Maastopalo?

”Fire regime” – tulen rooli ekosysteemeissä (metsissä, tietyllä metsäalueella) Määrä Määrä Paloväli, palokierto, palojen toistuvuus, palojen useus Paloväli, palokierto, palojen toistuvuus, palojen useus Laatu Laatu Palon vakavuus, palon vaurioittavuus Palon vakavuus, palon vaurioittavuus Palointensiteetti, palon voimakkuus Palointensiteetti, palon voimakkuus Palojälki Palojälki

Riippuvat eri tekijöistä, joissa suurta ajallista ja paikallista vaihtelua Ympäristöä muovaavat suurtekijät: ilmasto, ihminen, maaperä

Tutkimustulokset ”luontaisista” paloista vaihtelevat ”klassinen” ruotsalaisiin tutkimuksiin (Zackrisson 1977, Engelmark 1984) perustuva käsitys lyhyistä palokiertoajoista kuivemmilla tyypeillä ja pidempi tuoreilla ja kosteammilla ”klassinen” ruotsalaisiin tutkimuksiin (Zackrisson 1977, Engelmark 1984) perustuva käsitys lyhyistä palokiertoajoista kuivemmilla tyypeillä ja pidempi tuoreilla ja kosteammilla ASIO-luokitus (esim Angelstam 1998), huomattavia puutteita, laatu ASIO-luokitus (esim Angelstam 1998), huomattavia puutteita, laatu Tukevia tutkimuksia myös myöhemmina (, Lehtonen 1997, Niklasson & Granström 2000) Tukevia tutkimuksia myös myöhemmina (, Lehtonen 1997, Niklasson & Granström 2000)

Viimeaikainen tutkimus puoltaa aiempia pidempiä palokiertoja Wallenius (2004) v, Karjala kuusivaltaiset, Larjavaara (2005) Pohjois- Suomi, jopa v, Pitkänen ym (2003) , männiköt, Itä-Suomi, Wallenius ja Kauhanen (julkaisematon) v, Pohjois-Suomi Wallenius (2004) v, Karjala kuusivaltaiset, Larjavaara (2005) Pohjois- Suomi, jopa v, Pitkänen ym (2003) , männiköt, Itä-Suomi, Wallenius ja Kauhanen (julkaisematon) v, Pohjois-Suomi

Syitä ristiriitaisille tuloksille on useita Lähes kaikissa tutkimuksissa on epätäydellisyyksiä, niissä käytetään erilaisia metodeja joilla on omat heikkoutensa, ja niiden yleistettävyys laajempaan aika- ja tilamittakaavaan on kyseenalaista, palohistoriatutkimukset ovat tavallaan ”case-tutkimuksia”, joiden sirpaleisuus antaa mahdollisuuden spekulaatioon Lähes kaikissa tutkimuksissa on epätäydellisyyksiä, niissä käytetään erilaisia metodeja joilla on omat heikkoutensa, ja niiden yleistettävyys laajempaan aika- ja tilamittakaavaan on kyseenalaista, palohistoriatutkimukset ovat tavallaan ”case-tutkimuksia”, joiden sirpaleisuus antaa mahdollisuuden spekulaatioon

Ihmisen vaikutus ja sen yli- tai aliarviointi Ihmisen vaikutus ja sen yli- tai aliarviointi Paloaineksen ja ilmaston pienetkin muutokset heijastunevat palokiertoihin Paloaineksen ja ilmaston pienetkin muutokset heijastunevat palokiertoihin Puulajikysymykset – ”mihin asti päästään ennen seuraavaa paloa” Puulajikysymykset – ”mihin asti päästään ennen seuraavaa paloa” Säännöllisyys vs satunnaisuus Säännöllisyys vs satunnaisuus Prosessien hitaus vaikuttaa Prosessien hitaus vaikuttaa

Entä laatu Tiedetään vähemmän Tiedetään vähemmän Todennäköisesti vaihtelu suurta Todennäköisesti vaihtelu suurta

Huomioita Valtava vaihtelu (Granström 2001) Valtava vaihtelu (Granström 2001) Ilmiön vaihtelevuudesta johtuen koko ”luonnontilaisen palokierron” käsite on ongelmallinen Ilmiön vaihtelevuudesta johtuen koko ”luonnontilaisen palokierron” käsite on ongelmallinen Todennäköisesti aiempaa suurempi osa metsistä on ollut harvahkoja, järeähköjä männiköitä, jossa palokierto on vaihdellut (Pennanen 2005) Todennäköisesti aiempaa suurempi osa metsistä on ollut harvahkoja, järeähköjä männiköitä, jossa palokierto on vaihdellut (Pennanen 2005)

Paloalueilla ollut myös järeää puustoa Paloalueilla ollut myös järeää puustoa Jos metsä on päässyt kuusettumaan on sen paloherkkyys todennäköisesti vähentynyt (Tanskanen 2005, Wallenius 2004) ja palojen vaikutus metsändynamiikassa muodostunut luonteeltaan satunnaisemmaksi ja vaurioittavammaksi Jos metsä on päässyt kuusettumaan on sen paloherkkyys todennäköisesti vähentynyt (Tanskanen 2005, Wallenius 2004) ja palojen vaikutus metsändynamiikassa muodostunut luonteeltaan satunnaisemmaksi ja vaurioittavammaksi

”Luonnontilainen palodynamiikka” – mitä annettavaa Mielenkiintoinen aihe, jossa riittää tutkimusta Mielenkiintoinen aihe, jossa riittää tutkimusta Täsmentävät käsitystä luonnonprosessista Täsmentävät käsitystä luonnonprosessista Suorat sovellutukset nykyiselle käytännön monimuotoisuuden hoidolle voidaan kuitenkin kyseenalaistaa Suorat sovellutukset nykyiselle käytännön monimuotoisuuden hoidolle voidaan kuitenkin kyseenalaistaa

Koska-oli niin tai näin niin palaa murto-osa siitä mitä on palanut 250 vuoden palokierrolla Suomen metsistä olisi vuosittain palanut n hehtaaria (suot poistettu), nykyään n hehtaaria, 5 %, ”paloympäristöjä” n – ) 250 vuoden palokierrolla Suomen metsistä olisi vuosittain palanut n hehtaaria (suot poistettu), nykyään n hehtaaria, 5 %, ”paloympäristöjä” n – ) Laskennallinen palokierto n vuotta Laskennallinen palokierto n vuotta vuodenkin palokierrolla määrä olisi n hehtaaria vuodenkin palokierrolla määrä olisi n hehtaaria

”ekologista riskiä” ”epäluonnollisen” liiasta polttamisesta ei ole ”ekologista riskiä” ”epäluonnollisen” liiasta polttamisesta ei ole Pikemminkin poliittinen päätös mihin panostetaan monimuotoisuuden hoidossa Pikemminkin poliittinen päätös mihin panostetaan monimuotoisuuden hoidossa Hyödynnetään paloalueita, poltetaan mahdollisimman paljon resurssien mukaan Hyödynnetään paloalueita, poltetaan mahdollisimman paljon resurssien mukaan Hyödynnetään lajistotietoa sekä tutkimustietoa elinympäristövaatimuksista Hyödynnetään lajistotietoa sekä tutkimustietoa elinympäristövaatimuksista

Laatu ja alueellinen suunnittelu avainasemassa (ei ole varaa muuhun) Laatu ja alueellinen suunnittelu avainasemassa (ei ole varaa muuhun) Kohdennetaan polttaminen sellaisille alueille mistä siitä monimuotoisuuden kannalta saadaan mahdollisimman suuri hyöty ja vältetään alueita, joissa on olemassaolevia arvoja Kohdennetaan polttaminen sellaisille alueille mistä siitä monimuotoisuuden kannalta saadaan mahdollisimman suuri hyöty ja vältetään alueita, joissa on olemassaolevia arvoja