Anne-Maria Perttula, anne-maria.perttula@sovatek.fi Sosiaalityöntekijä, Arviointi- ja kuntoutuspalvelut Sovatek-säätiö, Jyväskylän toimipiste Keskussairaalantie 20 B 40620 Jyväskylä P. 040-5598194 Reikäleipä-mallia on kehitetty Pelissä-hankkeen aikana vuosina 2008-2011. Mallin kuvaus ja työskentelyvälineitä löytyy oppaasta: Rahapeliongelmien tunnistaminen, puheeksiotto ja . pelaajan auttaminen. Lisäksi malli on kuvattu Innokylän kehittämishankesivustolla. www.innokyla.fi

REIKÄLEIPÄ- MALLI HOITOTYÖN POHJANA Kokonaisvaltainen elämäntilanteen tarkastelu Ongelmakeskeisyydestä voimavarakeskeisyyteen Sosiaalityön viitekehys Ei sulje pois mitään erityisosaamista, menetelmällistä tutkimustapaa tai koulukuntaa

Reikäleipä-malli tarkastelee hoidon tarpeen arvioinnin ja kuntoutumissuunnitelman laatimisen yhteydessä seuraavia asioita: Pelaaminen: mitä se on, pelaamisen intensiteetti, historia, tavoitteet pelaamisen osalta, motivaatio jne Pelaamisen vaikutukset fyysiseen hyvinvointiin: muut sairaudet ja niiden hoito, lääkitykset, uni, ruokailut, päihdekäyttö jne Pelaamisen vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin: mieliala, persoonallisuuden muutokset, hoidot jne Pelaamisen vaikutukset sosiaaliseen hyvinvointiin: perhesuhteet, ystävät, vuorovaikutustaidot jne Pelaamisen vaikutukset henkiseen / hengelliseen hyvinvointiin: arvot, asenteet, moraali, esteettisyys jne Pelaamisen vaikutukset arkeen ja talouteen: rahankäyttö, toimintakyky, asuminen, työ jne SÖIKÖ REIKÄ LEIVÄN ?

Miten reikäleipä-ajattelu etenee, mitä se pitää työotteena sisällään ?

Prosessi Millaista ongelmapelaaminen on ? (reiän tutkimista) Ongelmapelaamisesta aiheutuneiden haittojen kartoitus ? (lohkojen tutkimista) Mikä on elämässä vielä kunnossa ongelmapelaamisesta huolimatta ? ( jäljellä olevat voimavarat ja niiden vahvistamista) Kuntoutumissuunnitelman laadintaa havaittujen haittojen minimoimiseksi ja uusien voimavarojen löytämiseksi ? (reiän pienentämistä ) Kuntoutuksen toteuttaminen : korjaavat toimenpiteet kuntoutussuunnitelman mukaisilla lohkoilla Kuntoutumisen arviointi: muutokset pelaamisessa, haittojen väheneminen, pelaamiseen käytetyn ajan /rahan suuntaaminen uudelleen)

HENKINEN HYVINVOINTI, ARVOT JA MORAALI TALOUS FYYSINEN HYVINVOINTI ONGELMA- PELAAMINEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI ARJEN SUJUVUUS SOSIAALINEN HYVINVOINTI

MIKÄ REIKÄLEIVÄSSÄ ON KESKEISTÄ ? Johdattaa ajattelun ongelmakeskeisyydestä (”diagnostisesta pysyvyydestä”) tarkastelemaan toiminnan vaikutuksia kokonaiselämäntilanteeseen ja lisäämään ajatuksia vaikuttamismahdollisuuksiin, joilla pelaamisen tarvemaailmaa voi muuttaa ONGELMAKESKEISYYDESTÄ VOIMAVARAKESKEISYYTEEN Elämässä on vielä paljon asioita joiden varaan voi rakentaa ”pelaamatonta elämää”, patologinenkin peluri pystyy hakemaan taukoja pelaamiseen KÄYTTÖKELPOINEN PROSESSIOHJAIN Hyvä tapa ”sitouttaa” asiakasta joksikin aikaa tutkimaan pelaamisen vaikutuksia omaan elämään tai lähipiirin elämään Asiakas saa kokonaisvaltaisemman kuvan pelaamisen vaikutuksista omaan elämäänsä ( pelkkä talouden luhistuminen usein tulovaiheessa esiin nostettu seuraamus pelaamisesta) VISUAALISUUS

Mikä on hoidon tarpeen arviointia ja mikä hoitoa ? Reikäleipä on sekä hoidon tarpeen arvioinnin muistitikku että hoitoa ohjaava apuväline Asiakas itse pystyy määrittämään piirtyneen kokonaiskuvan avulla niitä tarpeita, joiden avulla pelaamiseen on mahdollista aikaansaada pysyvää muutostilaa Vuorovaikutus reikäleivän kuvaa kasattaessa toimii jo hoidollisena interventiona Reikäleipä nostaa esiin tarpeet pidempikestoisista hoidollisista menetelmistä: terapiatyöskentelyä, verkostotyöskentelyä, lääkkeellistä / lääketieteellistä apua jne. Auttaa työntekijänä arvioimaan omia mahdollisuuksia tukea asiakasta sekä tuen määrää, laatua ja kestoa

Keskeisiä hoidon elementtejä Kehityksen tukeminen, muutoksen mahdollisuuteen uskominen Terapeuttinen allianssi Konkreettiset vaihtoehdot pelaamattomalle elämälle, hyvälle elämälle Asiakas itse: omat voimavarat, motivaatio, tahtotila Sosiaalinen verkosto: tuki Ympäristötekijät: pelien läsnäolo, toiminnalliset mahdollisuudet Riippuvuusilmiön tiedostaminen ja prosessin muutostyöskentely Terapeutin/ hoitotyöläisen oma asenne ja käytös