Sairaana työskentelyn syyt (Petri Böckerman & Erkki Laukkanen: What makes you work while you are sick? Evidence from a survey of union members. Labour Institute for Economic Research, Discussion Papers, 244) Kiljava,

Käsitteistä Sairauspoissaolot, absenteismi, Absent from work Sairaana työskentely, presenteismi, Present at work Sairauspoissaoloista tutkimusta paljon 1970-luvulta lähtien, sairaana työskentely ”löydetty” 1990-luvulla Työnantaja puhunut lähinnä sairauspoissaoloista, työntekijäpuoli myös sairaana työskentelystä Ismeiksi absenteismi (A) ja presenteismi (P) nousseet oletettujen tuottavuustappioiden myötä A:ssa välittömät tappiot ovat 100 %, P:ssä vähemmän. Mutta välillisiä kustannuksia todella vaikea arvioida.

Presenteismin laajuus ja sitä selittävät tekijät – Meidän aineistossamme joka toinen oli edellisen vuoden aikana ollut sairaana työssä, joka kolmas useamman kerran. – Tasoa voi kuvata pohjoismaiseksi, mutta varmuudella emme tiedä, koska otosjoukot voivat poiketa. Mahdolliset syyt: – working-time arrangements (Webster, 2007) – replacement practices (Aronsson et al., 2000) – attendance-pressure factors (Aronsson and Gustafsson, 2005), “dysfunctional competitive presenteeism” (Simpson, 1998) – personal attitudes (Hansen and Andersen, 2008)

Aineisto 725 SAK:laisen ammattiliiton jäsentä, joista paperimme liitteessä tarkempi kuvaus Aineisto koottiin tammi-helmikuussa 2008 Viiteperiodi, jolta sairastamistiedot, oli ”viimeisten 12 kuukauden aikana” Kaikki muuttujat koodattu 0,1 indikaattoreiksi, siten DF/dx = %-muutos F:ssä kun dx = 1 Aineistossa mukana kaikki talouden sektorit, mutta painotus on ”blue collar”

Selitettävät muuttujat Absenteismi: ollut viimeisen vuoden aikana sairauden vuoksi poissa töistä useampia kertoja => 1, muuten 0. Presenteismi: ollut viimeisen vuoden aikana sairaana töissä useampia kertoja => 1, muuten 0. Toisin sanoen, satunnainen yhden kerran poissa- tai läsnäolo ei A:ksi ja P:ksi riitä.

Selittävät muuttujat Sukupuoli Sektori Koulutusaste Ikä Lapsia Työpaikan koko Korvattavuus Työaikajärjestelyt Vakituinen kokopäivätyö Toivottu viikkotuntimäärä Vuoro- ja periodityö Ylipitkä viikkotyöaika Säännöt 3 päivän sääntö tehokkuussääntö KontrollimuuttujatPolitiikkamuuttujat

Sairauspoissaolojen ja sairaana työskentelyn syistä

Sairaana työskentely sukupuolen mukaan

Sairaana työskentely sektorin mukaan

Tiivistelmä ja kysymyksiä Työaikajärjestelyillä on selitysvoimaa sekä sairauspoissaoloille (A) että sairaana työskentelylle (P), mutta jälkimmäiselle huomattavasti enemmän. Säännöllinen ylityö vähentää A:ta ja kasvattaa P:tä. Ylityökorvaukset välittävä tekijä? Vakinainen kokopäivätyö lisää P:n todennäköisyyttä: valta ei tule ilman vastuuta, ei ainakaan naisilla? Myös tehokkuudella on kääntöpuolensa. Puhummeko edelleen joustoturvasta? Ylipitkät työviikot ja sairastodistukset päivän parin poissaoloista lisäävät P:n todennäköisyyttä. Kohtuullinen maksimiviikkotyöaika takaisin ja nollatoleranssi pois? Muuta: luottamusmiehen ja/tai työsuojeluvaltuutetun läsnäololla ei olennaista vaikutusta palkansaajien sairauskäyttätymiseen.