Oppisopimuskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Pasi Rentola

Oppisopimusten määrät (ennakkotieto) Ammatillinen peruskoulutus (arvio ) Ammatillinen lisäkoulutus (kiintiö ) Oppisopimusten kustannukset vuonna 2010 Ammatillinen peruskoulutus –5 709 euroa, rahoituksen peruste euroa Ammatillinen lisäkoulutus –3 301 euroa, rahoituksen perusteet euroa ja euroa (ka euroa)

Oppisopimuskoulutuksen säästöt kehyskaudella (milj. euroa) Säästöjen vaikutuksia Oppisopimuskoulutuksen valtionosuusrahoitus Säästöt Yhteiskuntatakuun toimeenpano Lisäkoulutuksen oppisopimusten enimmäismäärä Säästöt

Ammatillisen koulutuksen muut säästöt kaudella (milj. e) Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus Säästöt Yhteiskuntatakuun toimeenpano Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus Säästöt Ammatilliset erikoisoppilaitokset Säästöt-2 000

Julkisen talouden rakennemuutos hallituskauden painopisteenä –Valtion vuoden 2012 talousarvion loppusumma 41 mrd euroa Uutta velkaa n. 7 mrd euroa Valtionvelka vuonna 2008 noin 53 mrd euroa Valtionvelka vuonna 2012 noin 82 mrd euroa –Hallitusohjelmassa tehdyt säästöt Säästöt 1,2 mrd euroa Veronkorotuksilla 1,2 mrd euroa

Yhteiskuntatakuun toimeenpano Nuorille kohdennettujen työllisyyttä edistävien toimien lisäys 60 milj. euroa/vuosi. –Toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. > OKM/TEM –Määrärahaa voidaan käyttää työllistämistoimien lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoihin, oppisopimuskoulutukseen, työpajatoimintaan ja/tai etsivään nuorisotyöhön. –Oppisopimukseen 5 milj. euroa vuosina –Harkinnanvaraisilla avustuksilla?

Hallitusohjelma ja oppisopimuskoulutus Nuorille suunnattua työvoimapoliittista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta lisätään. Parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen. Selvitetään monityönantajaisen oppisopimuksen kehittämistä. Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen. Toisen asteen ammatillinen koulutus on mahdollista suorittaa joustavasti oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen.

Ammatillinen koulutus Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä ja monipuolistetaan niiden toteuttamismahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuoren rakentaa oman opinpolkunsa. Edistetään tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Samalla lisätään joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen. Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille.

Palvelukyvyn ylläpitäminen Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten Koulutuksen järjestäjille alueellinen kehittämistehtävä Koulutuksen volyymien vähentäminen ja alueellinen uudelleen kohdentaminen vaikuttavat myös koulutuksen järjestäjäverkkoon Oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen järjestäjiä 136 Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen järjestäjiä 160 Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen järjestäjiä 71 Oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksen järjestäjiä 77

Oppisopimuskoulutuksen hallinnollisen toimintaympäristön kehitys Toimintalainsäädännön muutoksia –Virkasuhteiset ja opintososiaaliset Rahoitus –Yksikköhintojen muutokset 2009 alusta –Lisäkoulutuksen tulosrahoituksen käyttöönotto Lisäkoulutuksen suoritemäärien lisäykset – > Tarkastusten kohteena –6-8 koulutuksen järjestäjää –Logistiikka ja ammattipätevyyskoulutus –Kuljettajakoulutuksen ja viranomaistehtävien pelisääntökirje Laatuhanke ja rahoitusjärjestelmän selvittäminen –Kansallisen ja koulutuksen järjestäjätason ehdotusten toimeenpano

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoitusjärjestelmä keskeisin ohjauksen väline Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen osana ammatillisen kokonaisuutta yhtenä (toisena) järjestämismuotona –Ammatillisen koulutuksen rahoitus kokonaisuutena vähän alle 2 mrd e. –Oppisopimuskoulutuksen osuus n. 200 milj. euroa. –Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen osuus 150 milj. euroa. –Muut tulot 300 milj. euroa, Ely-keskusten osuus 200 milj. euroa. Keskeinen haaste rahoitusperusteiden – ja tasojen erilaisuus –Amm. peruskoulutuksessa oppisopimuskoulutuksen osuus 63,13 % –Lisäkoulutuksessa oppisopimuskoulutuksen osuus 35 % –Kustannuksia aiheuttavien tekijöiden todellinen erilaisuus? –Rahoitusjärjestelmän oikeudenmukaisuus järjestämismuotojen kesken? Tavoitteena järjestäjämuotojen raja-aitojen alentaminen ja ohjauksellisuuden lisääminen Oppisopimuskoulutukselle mahdollisuus

Vuoden 2012 paikkajako ja 2011 harkinnanvaraiset avustukset Talousarviosta johtuen aikataulu pitkittynyt Hakukirje ensi viikolla Lisäkoulutuksen paikkojen enimmäismäärä Ennakoidaan vuoden 2013 laskua Harkinnanvaraiset avustukset Tuettu oppisopimuskoulutus Muu kehittäminen Skills-toiminta

Huomioita nykytilasta (jatkoa) Oppisopimuskoulutuksen keskeiset haasteet; –Oppisopimuskoulutuksen asema ammatillisen koulutuksen järjestämismuotona > järjestämismuoto vai rahoitusmuoto? –Oppisopimuskoulutuksen laatu > onko viranomaistehtävien painopiste työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa? –Yhdenmukaisuus koulutuksen järjestäjien välillä > osapuolia koskevien vaatimusten vaihtelevuus? –Kysyntälähtöisyys julkisrahoitteisen koulutuksen ehtona > järjestäjien määrä ja alueellisten vastuunjakojen päällekkäisyys? –Työtehtävien ja tutkinnon perusteiden mukaisten osaamisvaatimusten ristiriitaisuus > kapeat tehtävät vs. laajat tutkinnon perusteiden osaamisvaatimukset –Nuorten järjestämismuoto ja pk –yritysten rekrytointimahdollisuudet > rahoituksen riittämättömyys vai osaamistarpeen kysynnän kohtaanto? Millaista yhteiskuntavastuuta yrityksiltä voidaan vaatia?

Huomioita nykytilasta (jatkoa) Oppisopimuskoulutuksen keskeisiä haasteita työnantajien näkökulmasta; –Oppisopimusprosessin kokonaisvaltainen johtaminen –Työpaikalla tapahtuvan opiskelun rooleissa kehittämistä, keskeisin vastuu tulisi olla oppisopimustoimistolla, eikä oppilaitosten ohjauksessa –Koulutuksen järjestäjien käytäntöjen moninaisuus –Päätöksenteko henkilöityy; vaihtelee, kenelle sopimus ja millä ehdoilla –Oppisopimustoimistojen resursointi ja työorientaatio – Oppisopimuskoulutuksen ja yritysten strategisten tavoitteiden yhdistäminen; näkökulma pelkistyy usein oppisopimuskoulutuksen tekniseen toteutukseen; edellyttäisi oppisopimuskoulutuksen järjestäjien roolin laajentamista ja henkilöresurssin lisäämistä

Tulevaisuudennäkymiä –Oppisopimuskoulutus tasavertainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisen muoto ja osuus ammatillisen koulutuksen kokonaisuudesta suurempi –Oppisopimuskoulutus keskeisin keino työelämässä olevan kouluttautumisessa –Järjestämismuotojen raja-aidat alentuneet sekä toiminnallisesti, että ohjausjärjestelmän osalta –Rahoitusjärjestelmä ja rahoituksen taso tukemaan oppisopimuskoulutuksen järjestämistä –Oppisopimustoiminnan järjestäminen läpinäkyvää kaikkien osapuolten näkökulmasta; valtakunnallinen oppisopimusrekisteri –Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien verkko nykyistä toimivampi –Oppisopimuskoulutus on osa ammatillisen koulutuksen järjestäjien kokonaisvaltaista palveluvalikoimaa –Oppisopimuskoulutuksen laadunvarmistus säännönmukaisempaa ja oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten asema sekä resursointi tunnustetaan koulutuksen järjestäjien taholta