24.11.20141 NYT-työryhmä 15.12.2011 Rauno Vanhanen Ehdotuksia nuorten työelämään saamiseksi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
/ R. Djupsund. •Maaliskuu 2013: alle 25-v. työtöntä työnhakijaa. •Vuosittain noin 8–10 % ikäluokasta ei jatka peruskoulusta toiselle.
Advertisements

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ja koulutus
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia Erno Hyvönen Jyväskylä
Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksesta Jyväskylä 20. 3
Laajennetun työssäoppimisen mahdollisuudet
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Palkkatuki.
Uraohjaus Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa
NUORET JA TYÖTTÖMYYSTURVA
KESKUSTELLAANKO KOKOOMUKSESSA PERUSTULOSTA? - EI TÄLLÄ HETKELLÄ Harri Jaskari kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmä.
Työrukkaset heilumaan ja nuorisotyöttömyys kuriin.
Rahoitus- ja tukiklinikka 2012 Työharjoittelu ja palkkatuki rekrytoinnin apuna Hämeenlinnan seudun TE-toimisto Raatihuoneenkatu 11.
Palkkatuki (ent. työllistämistuki)
Kauppalehti Yrittäjyys Lokakuu Aineiston rakenne Kaikki, n=720 %
Koulutussopimus ammattiin oppimiseksi
Paneeli – Tehokkuutta ja toimivuutta laadulla ja kilpailulla?
LinkedIn - verkostoitumispalveluna Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentrum.
Sanssi-kortti Nuorten työllistymistä edistetään ottamalla käyttöön työnantajalle kohdistettu palkkatukeen pohjautuva Sanssi-kortti. Sanssi-kortti.
Työurien repaleisuus ja pätkätyöt
Uudenmaan Yrittäjät Yritysten ilta – Kerava Menesty sähköisessä liiketoiminnassa! Kerava Vpj. Ritva Lill-Smeds ja Tj. Petri Graeffe.
Lähihoitajaksi kouluttautuminen
Yli 50-vuotiaiden työllistyminen Osatutkimus C THL - Riitta-Liisa Kokko.
Seinättömän pajan toimintamalli 1. Asiakkuuden edellytykset: alle 25-vuotias, ammattikoulutettu, pitkäaikaistyötön/vaikeasti työllistyvä/vajaakuntoinen.
LinkedIn yritystoiminnan tukemisessa Kiravo-projekti 2012 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra.
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston palvelut yritysten ja työllisyyden kehittämiseksi Työllisyysseminaari Kaisa-Leena Ahlroth.
TYÖPAIKALLA OPPIMINEN YRITYKSISSÄ Yrityksessä on ollut viimeisen vuoden aikana työpaikalla oppija tai oppijoita Lähde: PK-yritysbarometri,
AIEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN HOLLANNISSA
Työhönvalmentajan käyttö henkilöstön palkkaamisessa
Työrauha ja haastavat tilanteet
Oppisopimuskoulutuksen osapuolet
Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä.
Psykoterapia ja avohoito on edullista
MIKÄ ON TOPKAUHA? TOPKAUHA. MIKÄ ON TOPKAUHA? TOPKAUHA on suomalaisten asiantuntijoiden kehittämä työssäoppimisjärjestelmä kaupan ja hallinnon alalle:
NUORISOTAKUU SAK/Pirjo Väänänen.
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
Peruskoulut Lähde: Tilastokeskus 10/2010 js.
Kelan mahdollisuudet tukea vammaisen tai osatyökykyisen työllistymistä
Työsuhteen ehtojen muuttaminen Itellan ylemmät toimihenkilöt
Tukiparitoiminta paikalliseksi työkaluksi (TUPA) Nuorisotyön neuvottelupäivät Nuorten omaehtoinen toiminta.
OPPISOPIMUSKOULUTUS Ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto Määräaikainen työsopimus Koulutuksesta yli puolet työpaikalla työtehtävien yhteydessä, täydennetään.
Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko
Ikääntyvä työntekijä työelämässä
Lähde: Oppiminen ja ikääntyminen, Aikuiskasvatuksen 41.vuosikirja 1 Koulutuksesta seuraa.. Koulutuksesta on seurannutAlle 30 v n= v n=63 Yli 45.
Nuorisotoimi Nuorten työpajatoiminta Lapissa 2009.
Opetushallituksen rahoittama ESR-hanke Manner- Suomen ESR-ohjelma Anki Sundqvist, projektijohtaja.
Ammattilaiseksi oppisopimuksella Joustavasti, yksilöllisesti ja käytännönläheisesti
Yrittäjyydestä ja yhteistyöstä Teollisuusneuvos Heikki Vesa.
Jaakko Lainio Turun Ammattiopistosäätiö Paasitorni, Helsinki
Tampereen työllistämistuki
POHJANMAA ”Uuden energian Pohjanmaa - Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä”.
Nuorten oppisopimus Liisa Uusitalo Tampereen seudun ammattiopisto
Tornion kaupungin etsivä nuorisotyö
VÄLIVUOSI.  Välivuosi voi osua omalle kohdalle joko suunnitellusti tai vahingossa, jos ei saakaan ensimmäisellä hakukerralla opiskelupaikkaa.  Välivuosi.
Nuorten työllistäminen -palkansaajajärjestöjen näkemyksiä NYT-ryhmä
Ammattilaiseksi oppisopimuksella
1 SOSIAALINEN YRITYS. 2 Palkkatuki Palkkatukea voidaan maksaa sosiaaliselle yritykselle pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän palkkauskustannuksiin.
Työantajan näkökulmaa nuorten palkkaukseen ja oppisopimukseen TEM
Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2012 Sami Fredriksson & Simo Pelanteri Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2012 – Tilastoraportti 5/20141.
Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen
Toimitusjohtaja Petri Lempinen #ammatillinenkoulutus #työllistyminen Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Simo Rista Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Huippuosaamista.
MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN OPPISOPIMUS Etelä-Pohjanmaan maakuntaopo-päivä / Tarja Puskala, projektikoordinaattori Puh
Nuorten aikuisten osaamisohjelma
NUORISOTAKUU ON ASENNE!. Jokainen järjestö ja toimija voi osaltaan tehdä nuorisotakuusta totta. On monia keinoja auttaa nuoria löytämään oma paikkansa.
Mihin koulutussopimusta ja nuorten oppisopimuskoulutusta tarvitaan?
Yrittäjien näkökulma Yrittäjien ja elinkeinoelämän verkoston yhteisessä fokuksessa: NUORET TYÖN ja TYÖNANTAJUUDEN muutos ”PAREMPI JOHTAA HYVIN”  DIGITALISAATIO.
Nuorten Oppisopimuskoulutus
Nuorten oppisopimuskoulutus
Milloin oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto
Työpaikalla oppiminen - Tietoa ja terminologiaa (TET, TOP, työssäoppiminen, työharjoittelu, oppisopimus)
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
Esityksen transkriptio:

NYT-työryhmä Rauno Vanhanen Ehdotuksia nuorten työelämään saamiseksi

Tavoitteet  Löydettävä keinot, joilla syrjäytymisvaarassa oleva nuori saadaan hankkimaan itselleen koulutus ja ammatti  Toissijaisena tavoitteena saada nuori mihin tahansa työhön  Miten parannetaan yksityisten yritysten valmiutta ottaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria töihin ja oppiin  Tarvitaan aivan uusia, ennen käyttämättömiä keinoja!

Tilanne nyt  Työpanos taloudessa niukkenee, kaikkien panosta tarvitaan  nuorta (15-29v), jotka eivät opiskele eivätkä hae töitä, määrä vastaa lähes yhtä ikäluokkaa!  Työttömiä nuoria (siis hakevat joka tapauksessa töitä)  Vain peruskoulun varassa olevia ulkopuolisia tai työttömiä nuoria  Ulkopuolella olevien nuorten osuus nyt noin 12 %, osuus noussut 1990-luvun alusta  Oppisopimuskoulutuksessa vajaat vain peruskoulun käynyttä nuorta

5 Paljonko työn sivukuluja pitäisi alentaa, jotta palkkaisitte yritykseenne ensimmäisen työntekijän? (SY:n yksinyrittäjäkysely 2010)

Työnantajayritykset kokoluokittain alle 10 työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää pk-työnantajia yhteensä työntekijää työntekijää työntekijää 110 yhteensä93.000

Kysymyksiä vaikuttavien keinojen löytämiseksi  Miten havaitaan ja tavoitetaan syrjäytymisen vaarassa oleva nuori?  Mitkä ovat luontevimpia tapoja saada koulunsa lopettanut nuori oppimaan ammatti ja saamaan työtä?  Mitkä tahot yhteiskunnassa ovat niitä, joiden panosta nuorten mukaan saamisessa voidaan vielä nostaa?  Mikä nyt estää sitä, että koulutusta vailla olevia nuoria otettaisiin työhön?

Ehdotuksia keinoiksi 1) Kuntien viranomaisille seurantavastuu  Kunnalle tehtäväksi seurata koulunsa päättäneiden nuorten tilannetta ja ottaa aktiivisesti yhteys nuoreen, joka on jäämässä jatko-opintojen tai työelämän ulkopuolelle. Hallitusohjelmassa luvattu ns. etsivän nuorisotyön laajentaminen koko maahan on kytkettävä tähän. 2) Oppisopimuskoulutus laajemmin pienten yritysten ja nuorten koulutusmuodoksi  Kehitetään oppisopimuskoulutus sellaiseksi, että nykyistä huomattavasti suurempi joukko pieniä yrityksiä olisi valmis käyttämään oppisopimuskoulutusta omien työntekijöiden hankkimisessa.

Ehdotuksia keinoiksi 3) Työn kautta ammattiin  Ammattiin pitää voida oppia tekemällä työtä  Käytetään hyväksi se mahdollisuus, että ammatillisessa oppilaitoksessa työssäoppimisen osuus voi olla jopa valtaosa kyseisestä 120 opintoviikosta. 4) Poikkeamismahdollisuus palkkaukseen  Helpotetaan koulutusta vailla ja syrjäytymisvaarassa olevan palkkaamista yritykseen luopumalla näiden kohdalla työsuhteen alkuvaiheessa palkan työehtosidonnaisuudesta.  Teknologiateollisuuden TES mahdollistaa jo nyt 5) Työnantajan riskiä madallettava palkkauksessa  Oppisopimussuhde koko kestoltaan koeajaksi  Määräaikainen työsopimus aina mahdolliseksi palkattaessa koulutusta vailla ja syrjäytymisvaarassa oleva henkilö

Ehdotuksia keinoiksi 6) Kotitaloudet nuorten työllistäjiksi  Yksinkertaistetaan kotitalouden työnantajarooli mahdollisimman helpoksi  Käyttöön työsetelit  Ei muuta työnantajabyrokratiaa kuin tapaturmavakuutus  Luovutaan palkan TES-sidonnaisuudesta 7) Nuorelle velvoite aktiiviseen työnhakuun  Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut myös nuorten käyttöön heti peruskoulun jälkeen  Sähköinen työnhaku pakolliseksi sekä nuorille että muillekin työttömyyskorvausta saaville

Miten nuorten työpaikkoja pieniin yrityksiin?  Jotta yritykset olisivat nykyistä halukkaammat palkkaamaan vaikeasti työllistyviä, palkkaaminen ei saa edellyttää enemmän hallinnollista työtä kuin ns. normaali palkkaaminen  Palkkatuen hakeminen, oppilaitosten kanssa sopiminen ym. merkitsevät yritykselle tällä hetkellä suurempaa hallinnollista työtä kuin normaali palkkaaminen  Yrittäjä on valmis maksamaan työstä palkkana työsuoritteen arvoa vastaavan määrän  Kokemusta ja koulutusta vailla olevan henkilön työsuoritteen arvo yltää työsuhteen alussa vain harvoin edes TES:n alimman taulukkopalkan tasolle  Niinpä yritys olisi vapautettava palkkatuen hakemisesta  Olisi myös irrotettava koulutusta ja kokemusta vailla olevien palkkataso työehtosopimusten taulukkopalkoista

Miten nuorten työpaikkoja pieniin yrityksiin?  Kokemusta ja osaamista vailla ja usein syrjäytymisvaarassa olevan henkilön palkkaamiseen sisältyy riskiä sopimuksen epäonnistumisesta huomattavan paljon  Ns. normaaliin työsopimuksen tekemistilanteeseen säädetty riskinjaon sääntö ei näissä tilanteissa toimi  Jotta yrittäjän uskallusta työsopimuksen solmimiseen voidaan lisätä, tarvitaan poikkeavia sääntöjä kuten:  Määräaikaisen sopimuksen tekeminen mahdolliseksi ilman rajoittavia sääntöjä palkattaessa kokemusta ja osaamista vailla oleva henkilö  Oppisopimus koko kestoltaan koeajaksi

Taloudellinen kannustin työhön ja oppimiseen?  Oppilaitoksessa opiskeleva nuori saa opintorahaa enimmillään n. 250 e/kk  voidaan perustellusti kysyä, pitääkö työn kautta osaamista hankkivan henkilön tulotason olla huomattavasti korkeampi kuin oppilaitoksessa opiskelevan?  Oppisopimuksella tai muutoin työn kautta osaamista hankkiva investoi itselleen osaamispääomaa, joka hyödyttää häntä myöhemmässä elämässä  Työvoiman ulkopuolella olevilla nuorilla miehillä (18-29v) verotuksesta ilmenevät vuositulot ovat vain euron luokkaa TEM:n raportin (12/2011) mukaan.

Mitä tarkoittaisi palkattavan henkilön kannalta?  Jotta palkattavan henkilön toimeentulo voidaan turvata, olisi hänelle voitava maksaa palkan lisäksi tukea yhteiskunnan puolelta  Esim. oppisopimuskoulutuksessa voitaisiin palkan lisäksi ainakin 1. vuotena maksaa opintorahaa tai palkkatukea  Muussa työllistämisessä palkkatuki te-toimistolta suoraan nuorelle palkan lisäksi  Jos palkkana maksetaan metallialalla esim. 30 % alimmasta taulukkopalkasta ja sen lisäksi palkkatuki: Palkka420 e Palkkatuki550 e Palkkatuen lisäosa330 e yhteensä1300 e/kk

Oppisopimuspalkan portaittainen kehitys Esim metallialan alin taulukkotuntipalkka on noin 1400 euroa kuukausitasolla. Oppisopimusopiskelijan palkka metallialalla on nyt noin 1200 euron tasoa kuukaudessa. Opintorahan määrä on e/kk riippuen mm. opiskelijan iästä ja asumismuodosta. Yli 18-vuotias itsenäisesti asuva saa opintorahaa em. maksimimäärän.