Kauniainen valtuusto & asukasilta Grankulla fullmäktige & invånare Sevón

Uusi kunta - uusi konteksti – uusi konsepti En ny kommun – ny kontext – nytt koncept  Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa  Uuden kunnan jakamisesta alueisiin, joilla on lähidemokratiaan perustuva päätäntävalta ja talous, näkyy ehdotuksina useissa kuntaliitosesityksissä tällä hetkellä  Ylipäänsä demokratiaa halutaan monin keinoin vahvistaa ja uudistaa pp.kk.vvvv 2 Osasto

Osallistuminen ja vaikuttaminen Deltagande och påverkan  Käynnissä on yhteiskunnallinen muutos: Julkisen sektorin resurssit eivät yksin riitä kansalaisten hyvinvoinnista huolehtimiseen ja alueiden kehittämiseen.  Metropolikaupungin tavoitteena on vahvistaa asukkaiden ja alueiden näkökulmaa suunnittelussa ja päätöksenteossa lisäämällä asukkaiden ja kunnan suunnitelmallisuutta ja vuorovaikutteisuutta.  Metropolikaupunki toimii demokraattisesti, jos sekä valtuuston johtama edustuksellinen demokratia että kansalaisten lähidemokratia toimivat. Valtuusto huolehtii että asukkaat sekä yksilöinä että yhteisöjensä jäseninä voivat vaikuttaa.  ”Kotikaupunkien” aluevaltuustot toimivat osana edustuksellista järjestelmää. Lisäksi metropolikaupunki tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia lähidemokratian ja suoran demokratian toteuttamiseen. pp.kk.vvvv 3 Osasto

pp.kk.vvvv 4 Osasto Sote-alue Metropolihallinto Uudenmaan liitto ym. Metropolikaupunki Kotikaupungit (15-22) Metropolikaupunki kunnallisessa järjestelmässä Metropolstaden i det kommunala systemet Jakaantuu kotikaupunkeihin, joissa yksi tai useampi kaupunkikeskus. Kotikaupungilla delegoitu päätäntävalta ja päätöksiin tarvittavat resurssit Kaupunki- keskukset Kaupunkikeskus on asumisen, työpaikkojen, kaupallisten palvelujen keskittymä ja liikenteen solmukohta Kuntayhtymiä Kunta

Vaikuttaminen, osallistuminen, äänestäminen Påverkan, deltagande, röstning Kuntajakoselvittäjät Isossa kaupungissa vaikuttaa isoihin asioihin Vaikuttaminen -> alueellista & lähidemokratiaa Tukholma, Göteborg, Malmö, Uumaja, Stavanger, Oslo… – delegoitua päätösvaltaa kaupunginosille

Kaupunginosahallinto P-maissa – 1 / T:holma Stadsdelsförvaltning i Norden 1 / St:hlm  14 kaupunginosahallintoa - jokaisessa useita kaupunginosia  Johto poliittisesti nimitetty lautakunta (Tukholman valtuusto)  Vastuualueita mm: kunnallinen esikoulu, ikääntyneiden hoiva, sosiaalipsykiatria, yksilö- ja perhehoiva, tuki & palvelut henkilöille joiden toimintakyky alentunut, kaupunkiympäristötyö (mm. puistojen hoito), kuluttajaopastus, vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta, ym.  Yhteinen budjetti 2014 ~19 mrd SEK - jaetaan suhteessa laskennallisiin tarpeisiin (ei toteutuneisiin kustannuksiin)  Lautakunnalla vapaus käyttää varansa ja priorisoida toimintojen kesken - T:holman valtuuston tavoitteita ja linjauksia noudattaen 6 Osasto

Kaupunginosahallinto P-maissa – 2 / G:borg Stadsdeldförvaltning i Norden – 2 / G:borg  Göteborgin kaupunginosien yhteenlaskettu budjetti (~17 mrd SEK) oli 2012 yli puolet kaupungin kokonaisbudjetista  10 poliittisesti nimitettyä lautakuntaa (G:borgin valtuusto)  Kaupunginosalautakunnat vastaavat alueen lähipalveluista, mm. kirjasto, vapaa-ajan palvelut, lasten päivähoito, peruskoulu, vanhus- ja vammaispalvelut  Kaupunginosat toteuttavat alueellaan Länsi-Ruotsin kasvustrategiaa -> Osasto

Kaupunginosahallinto P-maissa – 3 / Oslo Stadsdelsförvaltning i Norden – 3 / Oslo  Oslossa 15 kaupunginosaa, – as./k-osaa  Kaupunginosavaltuustot valitaan puoluelistoilta varsinaisten kunnallisvaalien yhteydessä  Tehtävät: vastaavat perusterveydenhuollosta, lasten päivähoidosta, vapaa-aikatoiminnasta sekä vanhus- ja vammaispalveluista  Oslon kaupungin työntekijöistä 39% ( henkilöä) työskentelee kaupunginosien palveluksessa  Äänestysaktiivisuus kaupunginosa- vaaleissa 2011 oli 52–70%, ~ yhtä korkea kuin varsinaisissa kunnallisvaaleissa 8 Osasto

pp.kk.vvvv 9 Osasto Sote-alue Metropolihallinto ym. Metropolikaupunki Kaupunki- keskukset ja niitä ympäröivät palvelualueet - kattavat koko M- kaupungin maa- alueen Talous, hallinto, johtaminen Yhdyskuntarakenne, asuminen, liikennejärjestelmä Kilpailukyky, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Sosiaalinen koheesio 2.Asteen koulutus, taiteen perusopetus, kulttuuripalvelut Liikunta-, jää- ja uimahallit Työllisyyspalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Nuorisotilat, kirjastot Lähiliikuntapaikat Saavutettavuus kävellen tai joukkoliikenteellä Päivittäinen käyttö Asukkaiden arjen toiminnallinen alue Saavutettavuus joukkoliikenteellä Käyttöfrekvenssi: päivittäin – viikoittain - vuosittain Sosiaali- ja terveyspalvelut (järjestäminen) Metropolihallinto: suppeat tehtävät Uudenmaan liitto ym. Palvelujen järjestämistasot metropolikaupungissa Tjänsternas organi- sation i m-staden Tason määräytymis- kriteerit ICT-strategiat ja palvelujen tuottaminen Palvelujen järjestäminen /tuottaminen Sote-palvelujen tuottamisvastuu Sote-lähipalvelujen tuottaja Kaupunki- keskukset

pp.kk.vvvv 10 Osasto Sote-alue Metropolihallinto ym. Metropolikaupunki Kotikaupungit (15-20) Vaaleilla valittu valtuusto, ei vaalipiirejä Valtuuston valitsema hallitus Pormestari? Sote-lautakunta tuotantovastuussa, neuvottelut alueen kanssa Sektorien strategiat, johtaminen ICT-hallinto, ml. tuottaminen M-kaupungin henkilöstö ? Käyttäjäraadit Osallistuva suunnittelu Osallistuva budjetointi Kansanäänestykset Sote – alue: kuntayhtymä. Kuntien valitsemat edustajat Metropolihallinto: kuntayhtymä, kuntaa Uudenmaan liitto: kuntayhtymä. Kuntien valitsemat edustajat Sote-lähipalvelujen (kunnalliset ja yksityiset) käyttäjäraadit Demokratian toteutuminen metropolikaupungissa Demokratin i m-staden Johtokunnat, vanheimpainryhmät 2. Asteen koulutuksen johtokunnat Kaupunki- keskukset Suorilla vaaleilla valittu aluevaltuusto/-lautakunta ? Aluevaltuuston kokoontumispaikka Pienen aluehallinnon toimitilat Osallistuminen suunnitteluun & budjetointiin

Metropolikaupungin aluevaltuustot Metropolstadens områdesfullmäktige  Kaupunginvaltuusto delegoi päätäntävaltaa aluevaltuustoille.  Niiden alueellisena perustana valtuuston päättämä kaupunkikeskusjako ympäröivine alueineen (”kotikaupungit”).  Aluevaltuustot vastaavat valtuuston niille antamien lähipalvelu- tehtävien toteuttamisesta valtuuston myöntämien varojen puitteissa.  Aluevaltuustot voitaisiin valtuuston päätöksellä joko valita suorilla vaaleilla tai olla valtuuston nimeämiä  Aluevaltuustot voivat alueellaan määritellä ”pienalueet” (kaupunginosat, kylät) joita asukkaita kuullaan heidän lähiympäristönsä viihtyvyydestä ja kehittämisestä.  Aluevaltuustot voivat pienalueille myöntää avustuksen, jota käytetään paikallisiin kehittämiskohteisiin ja/tai paikallisyhdistysten toimintaan (vrt Vantaan aluetoimikunnat). pp.kk.vvvv 11 Osasto

Kiitos! – Tack!