Logistiikan kehityskuvan skenaariotarkastelu

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Toimintaympäristö
Advertisements

CO2-raportti | 2014 SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013.
ELLO WP 3 Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät Tilastokatsaus Pertti Kiuru Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, LTT-tutkimuspalvelut.
KUUMA-kunnat ja Uusimaa-ohjelma KUUMA-johtokunta , pöytäkirjan liite 35 C.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Miehikkälän kunnan, Länsi-Savo Oy:n, ja Kaakonkulman ideointitilaisuus
KUUMA-liikennehankkeet
Kaupan kehittyminen ja tulevaisuus Pohjois-Savossa ELY –keskuksen näkökulmasta Minne menet, kauppa? Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Keravan Energia Oy © Jussi Lehto Keski-Uudenmaan finanssilounas Energia tulevaisuuden kilpailutekijänä Toimitusjohtaja Jussi Lehto Keravan.
Uudet ELY-keskukset ja tiedonvälityksen haaste työhallinnossa Ideapäivä-seminaari Jaana Suokonautio Jaana Suokonautio.
HSL-poikkiliikenne Hannu Koponen Tausta • Heinä- ja elokuun aikana tein 30 vrk:n aikana yli 300 eri reitillä noin 134 tunnin verran HSL-matkoja.
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1.Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä.
Liikennehankkeet hallituskaudella 2012–2015
Onnistumiset EU –rahoituksessa Kuntamarkkinat Ilmi Tikkanen.
LogiCity Tuomas Mikkola Turun Seudun Kehittämiskeskus
ITÄMERI-STRATEGIA JA ITÄ-SUOMI ESKO ANTOLA.
Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset –seminaari, Helsinki
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Miksi sisävesitiekuljetuksia tarvitaan? Energian kulutus vesitiekuljetuksissa on murto-osa maantiekuljetusten kulutuksesta Energian kulutus vesitiekuljetuksissa.
Virolahti Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalous ART.
Suurten ja keskisuurten yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä Tausta, tavoitteet ja tulokset Oheisaineisto nro 2 Pela §
Helsingin terveydenhuollon oma ja ulkoinen palvelutuotanto Nykytila ja tulevaisuus.
Oulun seutu KOKO KOKO , Rovaniemi - Mitä tällä hetkellä tehdään - Mitä suunnitelmia ja tavoitteita vuodelle Mitä alustavia.
PTT:n alueellinen asuntomarkkinakatsaus 2009 Petri Mäki-Fränti
Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan väestö- ja työllisyyskatsaus 2/08 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan väestö- ja.
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
Eikö talous enää kasva? Timo Lindholm / Sitra
KU-selvitys Demokratiamallit Järvenpää-talo.
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä Helsinki.
ProAgriaYrityspalvelut Menestyksen mahdollisuuksia ProAgrian palvelut ovat investointeja tulevaisuuteen.
Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointi Heljä Misukka Koulutusjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
Suomen uusi rakennerahasto-ohjelma sisältää molemmat rahastot (EAKR ja ESR) Toimintalinjat ovat: TL1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL2 Uusimman.
Tähän tarvittaessa otsikko Vertailu tietojärjestelmäpalvelujen järjestämisestä Kirkkonummen kunta / perusturva Perusturvajohtaja Liisa Ståhle.
Dynaamista kristinuskoa Afrikassa Auli Vähäkangas
ET2050 Euroopan alueiden tulevaisuus Timo Hirvonen
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Kari Paaso Uusi tavoiteohjelma Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn juhlaseminaari.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI
LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN toimintasuunnitelma Etelä-Savon ammattiopisto.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Keski-Pohjanmaa vuonna seminaari Alueellisen ennakointiraportin esittelyä Ilkka Rintala.
Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region Uudenmaan aluejakoja Uudenmaan liitto.
Muuttajien äidinkieli. Nettomuutto Vantaalle henkilön äidinkielen mukaan vuodesta 2000 Lähde: Tilastokeskus, päivitetty
Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Regional Council Seppo Lampinen / Hämeen AMK Tulevaisuuden liikkuminen, liikenteen teknologinen.
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Liikenne ja autonomistajuus
Energiantuotannon riskit/tulevaisuus s. 90
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Pääkaupunki-seutu Eetu ja Ella.
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
KESKI-SUOMEN LIIKENNEFOORUMI 2017
Osallistuminen ja kuntademokratia
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Ulkomaalaiset Lapissa
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Ilvesvuoren yritysalue laajenee pohjoiseen
Uudellemaalle kilpailukykyä asuntopolitiikan kautta
Päärataseminaari Hotelli Presidentti, Helsinki
Rakennemallin sisältö teemoittain
Osallistuminen ja kuntademokratia
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Esityksen transkriptio:

Logistiikan kehityskuvan skenaariotarkastelu 4.2.2013 Erkki Vähätörmä

Skenaarioiden lähtökohdat Pääkaupunkiseudulle sijoittunutta logistiikkaa hakeutuu maan hinnan nousun ja ruuhkautumisen vuoksi edullisemmille alueille Yritysten logistiikkakeskusverkko muuttuu keskittyneemmäksi, mikä lisää alueen houkuttelevuutta sijaintipaikkana ja suurentaa keskittymien kokoa Suomi pyrkii aktiivisesti hyötymään Venäjän suunnalle menevistä kuljetusvirroista

Neljä erilaista skenaariota Nykyinen hajautuva kehitys jatkuu Kuntien välinen kilpailu logistiikkakeskuksista jatkuu Kehä V – väylä rakentuu logistiikan ympärille Teollisuudella on vahva rooli Suomen elinkeinorakenteessa Konttiliikenne keskittyy Etelä-Suomen satamiin Logistiikkakeskusten automaatio lisääntyy – nykyistä vähäisempi työvoimantarve Kehä III vyöhykkeen houkuttelevuus heikkenee – ruuhkautuminen - hintataso Kehä III – logistiikka pyrkii pysymään lähellä pääkaupunkiseutua Logistiikan painopiste on yhä enemmän kulutustavaroissa Yhteiskunta rajoittaa hakeutumista ulommille alueille Uusimaa varautuu raideliikenteen mahdollisuuksiin Tiekuljetusten kustannukset pitkillä matkoilla nousevat merkittävästi Säädetään nykyistä tiukempia ajo- ja lepoaika tms. määräyksiä Säädetään päästörajoituksia, jotka ohjaavat raideliikenteen käyttöön

Logistiikkakeskusten kasvun painopisteet skenaariossa 1 Vt 4, vt 25 ja kt 55 liittymäalue 3-tien vyöhyke Mt 140 Keravalla ja Järvenpäässä Vt 1, vt2 ja vt25 liittymäalue Kerca, Bastukärr Hangon sataman lähistö Vt 7 Loviisassa Kilpilahden lähialue Focus Kehä III vyöhyke Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

Logistiikkakeskusten kasvun painopisteet skenaariossa 2 Vt 4, vt 25 ja kt 55 liittymäalue Vt 3 ja vt 25 liittymäalue Kt 55 Askolassa Vt 1, vt2 ja vt25 liittymäalue Vt 6 ja vt 7 liittymä Hangon sataman lähistö Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

Logistiikkakeskusten kasvun painopisteet skenaariossa 3 3-tien vyöhyke Mt 140 Keravalla ja Järvenpäässä Kerca, Bastukärr Kilpilahden lähialue Kehä III vyöhyke Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

Logistiikkakeskusten kasvun painopisteet skenaariossa 4 Hyvinkää Mäntsälä Hangon sataman lähistö Kilpilahden lähialue Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

Liikenteellisten vaikutusten arvioinnin lähtötietoja Mallinnus on kalibroitu tieliikenteen osalta tilastokeskuksen kuntien välisten kuljetusvirtojen vuosien 2009-2012 tiedoilla Mallinnus ei sisällä kuntien sisäisiä virtoja Koko Suomen mallissa olevat tieliikenteen kuljetusvirrat ovat 326,6 milj tonnia ja niistä Uudenmaan kautta kulkee 89,2 milj tonnia Eri kuljetusmuotojen ja kuljetus- ketjujen eri vaiheiden kustannus- tasojen on oletettu säilyvän nykyisellään

Logistiikan rakennusten muutos 1985-2012

Logistiikan rakennusten muutos 2000-2012

Kokonaiskuljetussuorite eri skenaariossa (1000 tkm/v) Nykyinen kehitys jatkuu Kehä V – väylä rakentuu logistiikan käytäväksi Kehä III – logistiikka hakeutuu lähelle pääkaupunkiseutua Uusimaa varautuu raideliikenteen mahdollisuuksiin

Kuljetussuoritteen kasvukerroin Nykyinen kehitys jatkuu Kehä V – väylä rakentuu logistiikan käytäväksi Kehä III – logistiikka hakeutuu lähelle pääkaupunkiseutua Uusimaa varautuu raideliikenteen mahdollisuuksiin

Raskaan liikenteen virtojen muutokset hajautuvassa skenaariossa

Raskaan liikenteen virtojen muutokset kehä V -skenaariossa

Raskaan liikenteen virojen muutokset kehä III -skenaariossa

Raskaan liikenteen virtojen muutokset raideliikenne -skenaariossa

Skenaarioiden vertailu tavoitteisiin Tavoite Hajautuva Kehä V Kehä III Raideliikenne Tiekuljetuksia ohjataan pois keskustoista + Suuressa mittakaavassa tavoitteen mukainen, mutta yksittäisissä kohteissa ongelmia ++ Pääosin tavoitteen mukainen ++ Pääosain tavoitteen mukainen, mutta lisää suoritetta pääkaupunkiseudun pääväylillä + Toteuttaa osin tavoitetta, mutta lisää liikennettä myös joissakin keskustoissa Logistiikkakes-kukset keskite-tään muutamille alueille - Keskukset hajautuvat + Keskukset keskittyvät, mutta melko laajalle alueelle ++ Keskukset keskittyvät tiiviille vyöhykkeelle ++ Keskukset keskittyvät suuriin kokonaisuuksiin Raidekuljetuksil-le luodaan mahdollisuuksia + Mahdollistaa keskuksia myös raideliikenteen vaikutuspiiriin - Logistiikkakeskukset eivät sijoitu raideliikenteen läheisyyteen + Keskukset sijoittuvat raideliikenteen vaikutuspiiriin Lentokuljetusten toimintaedelly-tykset turvataan 0 ei suoraa vaikutusta + Tukee lentokuljetusten mahdollisuuksia Pohjavesien tila turvataan + Mahdollistaa keskusten sijoittamisen pohjavesialueiden ulkopuolelle - Pohjavesialueiden välttäminen rajoittaa keskusten sijoittumista + Keskukset eivät sijoitu pohjavesialueille - Osa keskuksista on ristiriidassa pohjavesialueiden kanssa