KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)

Esitys aiheesta: "KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)"— Esityksen transkriptio:

1

2 KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)

3 Keski-Uudenmaan kaupunki (lainamäärä/ as = 1 704)
Vahvuus kykenee järjestämään kaikki palvelut väestöpohjaltaan Suomen 3.suurin kaupunki valtakunnan tasolla taloudellisesti vahva merkittävä toimija rakennettaessa metropolialueen tulevaisuutta tehokas täydentyvä verkostomainen rakenne Lyhyet välimatkat keskuksien välillä Vahvat identiteetit KUUMA –kuntien yhteistyö taustalla kaupunki on valtakunnan tasolla pinta-alaltaan ja väkimäärältään suuri. alueella on kaupunkimaisia raideliikenteen keskuksia sekä maaseutumaisempia keskuksia, joten asumismahdollisuudet ovat monipuoliset. merkittävä osa kaupungista on raideliikenteen piirissä. Muut taajamat tukeutuvat valtakunnallisiin joukkoliikennekäytäviin. kaikki kunnat ovat samantyyppisiä ja –kokoisia kehyskuntia kansallisesti , tasapainoinen ja terve väestörakenne Heikkous usean taajaman mallissa palveluiden järjestäminen on haastavaa alue on hajanainen ja siellä on monta keskusta. Poikittaisyhteydet ovat puutteelliset Joukkoliikenne on epäyhtenäisesti järjestetty. Kaupungin sisäisen joukkoliikenteen järjestäminen on haastavaa verkostomaisen rakenteen vuoksi Toimintatapa erot kuntien välillä Työpaikkaomavaraisuus 64,9 % Mahdollisuus palvelujen järjestämisen kehittämispotentiaali kuntarajoista välittämättä verkostomainen rakenne mahdollistaa toimivan taajamaverkon ja uudenlaisen toimintakulttuurin tehokas maankäytön suunnittelu paljon maankäytön kehittämispotentiaalia. muodostuu vahvojen keskusten malli, joka painottuu pohjoisessa Hyvinkääseen ja etelässä voidaan kehittää toinen vahva keskus Hyrylä - Kerava - Talma - Ristikytö,-Järvenpää –alueelle rannikolle voidaan kehittää itämetron tai muun toimivan joukkoliikenteen varaan uusi kasvukäytävä. lisäksi rannikolle voidaan kehittää Itämetron tai muun joukkoliikenteen varaan uusi kasvukäytävä Nurmijärven alueiden kautta vahva yhteys myös 3-tielle ja Vantaan raideliikenneyhteyksiin voidaan kehittää erittäin monipuolista asumista ja mille tahansa yritystoiminnalle sijaintipaikka kuntarajoista välittämättä kaupungin halki kulkee 3 moottoritietä. Poikittaisyhteyksinä kaupungin alueella ovat kehä IV ja V. kaupungin eteläosiin voidaan kehittää vahva yritysaluekäytävä: Focus - Kerca - Bastukärr- Vanha Lahdentie ja pohjoisosiin Kehä V:een tukeutuen ( Nurmijärvi-Hyvinkää-Mäntsälä). Asuntokunta- ja perherakenne tasapainoinen hyvä maine Uhka Palvelujen järjestämisen epäonnistuessa toimintamenojen kasvu. Joidenkin palvelujen etääntyminen Kyläpolitikointi estää järkevän yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Kunnan hallittavuus väestömäärän ja pinta-alan vuoksi Väestörakenteen muutos sekä lasten että ikääntyneiden ryhmissä lisää palvelujen kysyntää enemmän kuin talous kestää (nykyisellä tehokkuudella).

4 KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI
INDIKAATTOREITA Kerava, Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo Väestö 1 Vanhushuoltosuhde 24,35 2 Väestöllinen huoltosuhde 65,79 Väestöennuste, 2035 (kuntien omat) Vanhushuoltosuhde 2031, (TK väestöennuste 2012) 42,22 Väestöllinen huoltosuhde 2031, (TK väestöennuste 2012) 84,61 3 Muuta kuin virallisia kieliä äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä 3,30 % 4 Työttömyysaste 6,40 % 5 Työpaikkaomavaraisuus 64,90 % 6 Yhden hengen asuntokuntien osuus asuntokunnista 34,60 % 7 Asuntokunnan käytettävissä oleva keskim. rahatulo, € 43 710 KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Indikaattorin sisällön kuvaus: 1 Kuinka monta vanhusta (yli 65 -vuotiasta) on sataa työikäistä eli 19-64v. kohden 2 Kuinka monta huollettavaa ts. 0-18v ja yli65 -vuotiasta on sataa työikäistä eli 19-64v. kohden 3 Ei suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat, %:ia väestöstä 4 Työttömien osuus työvoimasta, % 5. Ja 7 Asuntokunnalla tarkoitetaan samassa asunnossa vakituisesti asuvia. Eri asia kuin perhe. 7 Tulot laskettu asuntokuntaa kohden eli ei huomioi eroja asuntokuntien koossa/henkilömäärissä.

5 KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)
ASUKASTIHEYS

6 TALOUSLUKUJA TILINPÄÄTÖS 2012 TOIMINTAKATE/ VUOSIKATE/ LAINAMÄÄRÄ/
KERTYNYT Asukas- ASUKAS 1) ASUKAS ALIJ./YLIJÄÄMÄ/ luku KERAVA -4 262 393 1 405 2 560 34 498 HYVINKÄÄ -4 797 219 2 089 689 45 582 JÄRVENPÄÄ -4 555 1 052 1 481 39 652 MÄNTSÄLÄ -4 439 234 2 604 953 20 478 NURMIJÄRVI -4 399 255 2 078 1 386 40 715 PORNAINEN -4 305 136 1 617 1 111 5 133 SIPOO -4 963 233 2 727 807 18 740 TUUSULA -4 527 169 812 1 370 37 926 KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI -4 545 243 1 704 1 348 1) Ilman myyntivoittoja

7 Väestöllinen jakautuma

8 ”Keski-Uudenmaan kaupunki”

9 Jatkotyöskentely/ perustettavat työryhmät
Koordinointi/kuntajohtajat MAL –asiat Talous Palveluiden järjestäminen Hallinto ja omistajapolitiikka Demokratia ja osallistuminen Henkilöstö Tekniikka (kadut, vesi- ja viemäriasiat, puistot ) ja tilat Kussakin ryhmässä kuntajohtaja toimii puheenjohtajana ja jäseninä 3-8 asiantuntijaa eri kunnista Poliittinen Ohjausryhmä KJ:t MAL Talous PJS Hallinto Demokr. Henkilöstö Tekniikka

10 Valmisteluaikataulu lausuntoluonnos kuntien neuvottelijoiden arvioitavana sovitaan samasanaisesta lausunnosta ja sen mahdollisesta jatkotyöstöstä yhteisen lausunnon on oltava ilmaisultaan tiivis ja yksiselitteinen yhteinen lausunto tulee hyväksyä valtuustoissa ilman muutoksia valtuustoissa viimeistään viikolla 21 ( alkava)

11 Valmisteluaikataulu varsinainen selvitystyö voidaan käynnistää välittömästi, kun valtuustot ovat lausunnon hyväksyneet selvitystyön käynnistäminen edellyttää 8 kunnan yhteisen poliittisen ohjausryhmän asettamispäätöstä, jossa tulee myös määritellä selvityksen tarkempi sisältö valtioneuvoston linjausten mukaisesti

12 KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI
Lausuntoluonnos Kuntien yhteisenä lausuntona esitämme, että kuntarakennelakiluonnoksen mukaiseksi selvitysalueeksi nimetään Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan muodostama kokonaisuus ja että ao. kunnat voivat käynnistää kuntarakennelakiluonnoksen mukaisen selvityksen välittömästi siten, että se on valmis päätöksineen mennessä. Selvitysalueella selvitys tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta kuntien itse järjestämällä tavalla. Perusteluina esitämme seuraavaa: Metropolialueen esiselvityksen selvityshenkilöiden esittämiä vaihtoehtoja ei voida sellaisenaan hyväksyä. Metropolialueen esiselvityksessä esitetyt ehdotukset kuntajakoselvitysalueiksi eivät muodosta taloudellisesti, maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämisen kannalta taikka alue- ja väestörakenteeltaan toimivia kuntia eivätkä sovellu jo tällä hetkellä metropolialueen vahvojen peruskuntien osalta kuntarakenneuudistuksen ratkaisuiksi. Selvitysalueen yhdistyessä yhdeksi uudeksi kunnaksi alueen hallinto voidaan järjestää suurten kuntien ja valtion sopimuksin, joissa sitovasti sovitaan maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutuksesta Helsingin seudulla.

13