Lasten osallisuus luontevaksi osaksi järjestöjen jokapäiväistä toimintaa ja toiminnansuunnittelua!

Mun Vuoro! -hanke Mun Vuoro! on valtakunnallinen lasten osallisuushanke, jonka tavoitteena on edistää 6-12-vuotiaiden lasten osallisuutta järjestöissä ja yhteiskunnassa. Hanketta rahoittaa opetusministeriö ja sen toteuttavat kahdeksan suomalaista lasten ja nuorten järjestöä. Hanke käynnistyi lokakuussa 2009 ja hanke on suunniteltu kestävän vuoden 2011 loppuun asti.

Mun Vuoro! -hankkeen toteuttavat järjestöt Kalevan Nuorten Liitto ry Kansallinen Lastenliitto ry Nuorten Kotkain Keskusliitto ry Setlementtinuorten Liitto ry Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus – PTK ry Vesaisten Keskusliitto ry

Taustaa Suomi ratifioi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991. Yksi sopimuksen keskeisistä periaatteista on määrittelee, että lapsella tulisi olla oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaa päätöksentekoon. Myös lainsäädännön mukaan lapsia on kuultava heitä koskevissa asioissa. (Perustuslaki § 2,6,14 ja 20. Kuntalaki § 27 ja 28. Nuorisolaki § 8.)

Taustalla kahdeksan järjestön pitkään jatkunut yhteistyö Mun Vuoro! on jatkohanke Kuunnelkaa meitä -hankkeelle, joka toteutettiin vuosina 2006-2007. Kuunnelkaa Meitä -hankkeessa keskityttiin lasten osallisuuden parantamiseen järjestöjen kerhotoiminnassa ja näitä kokemuksia hyödynnetään Mun Vuoro! -hankkeessa. 2000−2001 Toteutettiin Lasten kaupunki -hanke. Siinä tehtiin kotisivut, jossa alle 12-vuotiaat lapset saattoivat suunnitella oman kaupungin sekä tehdä aloitteita päättäjille. 1997–1998 Toteutettiin lasten osallisuuden lisäämiseksi Kuunnelkaa meitä -kampanja, jossa koottiin lapsia eri puolilta Suomea keskustelemaan päättäjien kanssa lasta koskevista asioista.

Mun Vuoro! -hankkeen tavoitteet I Järjestöjen toimintaa auttavat tavoitteet: Edesauttaa lasten osallisuutta järjestöjen hallinnossa, strategisessa kehittämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Kehittää lasten käyttöön uusia heitä kiinnostavia vaikuttamisen välineitä. Tukea välineiden käyttöönottoa. Tuottaa lasten osallistumiseen liittyvää tietoa. Lasten osallisuuden huomioiminen arjessa. Osallisuus ja eri ikäkaudet. Materiaalia ohjaajille ja luottamushenkilöille.

Mun Vuoro! -hankkeen tavoitteet II Yhteiskunnalliset tavoitteet: Edistää lasten kehittymistä aktiivisiksi kansalaisiksi ja ehkäistä syrjäytymistä. Edistää lasten osallisuutta huomioivaa yhteiskunnallista kehitystä. Lisätä tietämystä lasten osallisuuden merkityksestä päätöksenteossa. Edistää lapsen oikeuksien tunnettavuutta. Edistää kansainvälistä yhteistyötä.

Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen päätoimintoon 1 Välineiden kehittäminen Kehittää uusia Internet-pohjaisia vaikuttamisvälineitä ja tukee niiden käyttöönottoa järjestöjen kaikilla tasoilla. 2 Työpajat Antaa keinoja lasten mielipiteiden huomioimiseen järjestöjen eri tehtävissä ja asemissa oleville henkilöille. Herättää järjestöissä toimivissa aikuisissa positiivista kiinnostusta lasten osallisuutta kohtaan. 3 Viestintä Tiedottaa suurelle yleisölle lasten osallisuuden kehittymisestä ja lapsen oikeuksien toteutumisesta hanketta toteuttavissa järjestöissä.

Parityö (5-10 min) Mieti vierustoverisi kanssa järjestönne kannalta seuraavia kysymyksiä (ja kirjaa asiat lyhyesti ylös): Miksi?! Onko lasten osallisuus perusteltua? ”Taas ne on keksineet uuden jutun.” Mikä tilanne on tällä hetkellä järjestössänne? Miettikää konkreettisia juttuja, joiden avulla lasta kuunnellaan.

Mitä osallisuudella tarkoitetaan? 1. Lapsi on mukana ryhmän toiminnassa ja tuntee olevansa ryhmän täysivaltainen jäsen. 2. Ryhmän toiminnassa kaikkien jäsenten mielipiteistä ollaan kiinnostuneita ja ne otetaan huomioon. 3. Jäsenet tuntevat voivansa vaikuttaa ja kantavat vastuun tekemistään päätöksistä.

Ryhmän jäsenyys 1. Osallisuus sana viittaa siihen, että on olemassa ryhmä ja jäseniä. On erittäin tärkeää, että jäsen tuntee olevansa osa ryhmää eli tuntee olevan yksi ”meistä”. Tämä tuntuu yksinkertaiselta, mutta tunne kuulumisesta osaksi ryhmää muodostuu vasta kun yksilö pääsee mukaan toimintaan ja tuntee voivansa vaikuttaa asioiden kulkuun.

Sanoa ja tulla kuulluksi 2. Osallisuudessa on kyse siitä, että ryhmän jäsenet haluavat kuulla toisten jäsenten mielipiteet ja vastaavasti kertoa omat näkemyksensä. Tässä on yksilölle kaksi haastetta: pitää opetella kuuntelemaan ja ymmärtämään toisten mielipiteitä, ja opetella perustelemaan omia mielipiteitä. Mielipiteiden avulla jäsenet keskustelevat asioista ja vasta keskustelun perusteella asioista päätetään.

Sitoutuminen päätökseen 3. Jäsenet ymmärtävät, että oma mielipide vaikuttaa päätöksiin, vaikka päätöksen sisältö poikkeaa omasta mielipiteestä. Jäsenet kuitenkin sitoutuvat yhdessä tehtyyn päätökseen ja toimivat yhdessä päätöksen mukaisesti.

Lasten osallisuudessa on hyvä muistaa ikätasot ja osallisuuden muodot Ikä ja osallisuuden portaat 5-6 toimiminen ryhmässä 7-8 vastuunoton harjoittelu 9-10 epävarmuuden sietäminen, mukaan päätöksentekoon 11-12 pitkäjänteisyys, realistisuus, vastuu, yhteisön merkitys Osallisuuden muodot Ideointi-osallisuus Tieto-osallisuus Suunnitteluosallisuus Päätöksenteko-osallisuus Arviointiosallisuus Lähde: Piiroinen T., Ohjaajan opas – Lasten osallistavien ryhmien ohjaamiseen, s. 8-9 (2007)

Hankkeessa mukana olevien liittojen, piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten tehtävät Kehittää lasten osallisuutta helpottavia keinoja: toiminnan tasolla ja järjestöjen hallinnan tasolla. Nostaa lasten osallisuus agendalle ja tuoda asia mukaan toimintaan ja tapahtumiin. Antaa tukea lasten osallisuuteen liittyvän koulutuksen järjestämisessä. Tiedottaa hankkeesta ja sen tuloksista omissa julkaisuissa ja tapahtumissa. Edistää lapsen osallisuuden kehitystä yhteiskunnassa yleensä.

Alueelliset työpajat K2010 Kaikista kahdeksasta järjestöstä toivotaan osallistujia. 27.3 Jyväskylä 24.4 Virrat 8.5 Kuopio 15.5 Oulu 22.5 Helsinki

Loppukeskustelu Mitä järjestössämme voisimme tehdä lasten osallisuuden parantamiseksi? Mitä minä voisin tehdä lasten osallisuuden parantamiseksi? Mitkä asiat asettavat rajoitteet lasten osallisuuden edistymiselle? Miten lasten äänen kuunteleminen tulisi järkevästi järjestää?

Ole mukana! Ota yhteyttä! Otto.Pasma@kalevannuoret.fi GSM 045 6363 630