A4. Argumentointi ja retoriikka Päivi Valtonen

Argumentointi ja retoriikka Argumentaatio ja retoriikka syntyivät antiikin Kreikassa 400-luvulla eaa. Antiikin tunnetuimpia reettoreita olivat Platon ja Aristoteles. Esitetään tutkimuskirjallisuudessa monella tavalla, jopa täysin samaa tarkoittavina Oma lähtökohtani (ja oppikirjan): retoriikan perustana on argumentaatio, ja retoriset tehokeinot eli kielelliset ilmaisutavat rakentuvat sen varaan.

Vakuuttamiskeinot (Aristoteles, puheilmaisu) Eetos = oikeamielisyys ja sivistys Puhujan persoonan uskottavuus, ”karisma” Eetokseen vaikuttaa puhujan asiantuntemus Eetosta vahvistavat kaikki luotettavuutta osoittavat seikat Paatos = tunteikkuus ja mahtipontisuus Yleisön saaminen vastaanottavaiseen tilaan Syntyy usein tunteisiin vetoavista argumenteista, apuna myös kielen (retoriset) tehokeinot Logos = järki ja näkemys Puheen tai tekstin asiasisältö ja sen loogisuus Vedotaan esim. tutkimuksiin ja rakennetaan syy- seuraussuhteita

Argumentointi ja retoriset keinot Argumentoinnin tavoitteena on vakuuttaa, esittää todisteita (logos ja paatos) →ASIASISÄLTÖ Retoristen keinojen tavoitteena on tehostaa argumentointia (paatos) → KIELELLINEN ILMIASU

Argumentointi ja sen osat Argumentointi koostuu väitteestä eli teesistä ja sen perustelusta eli argumentista. Taustaoletukset eli esisopimukset muodostavat linkin perustelujen ja väitteen välille. Esisopimukset ovat itsestäänselvyyksiä, joita ei tarvitse perustella; ne ovat kulttuurisidonnaisia arvoja, arvostuksia, asenteita, uskomuksia ja tunteita, jotka yleisö hyväksyy. Taustaoletukset liittyvät ideologioihin.

Argumentoinnin lajit Fakta Tunne Kokemus Asiapohjainen ja tunnepohjainen argumentointi Voivat esiintyä samassa tekstissä PÄÄARGUMENTOINTITAVAT: Fakta Tunne Kokemus

Asiapohjainen argumentointi Tavoitteena vakuuttaa, esittää todisteita (logos); tosi–epätosi –lauseet Päätelmät, joilla tosiasiatausta: Induktio (yksityinen → yleinen) Deduktio (yleinen → yksityinen) Analogia (rinnakkaistapaukset) Muita perustelutapoja, jotka pyrkivät vetoamaan järkeen: Asiantuntijan näkemys (”oikea” asiantuntija!) Tutkimukset Tilastot Historialliset faktat Omat kokemukset ja havainnot (voivat olla myös tunnepohjaista vaikuttamista)

Tunnepohjainen argumentointi Osa paatosta, jolla saadaan kohde vastaanottavaiseksi ja vaikutetaan asenteisiin ja arvoihin Ei voi sanoa, ovatko lauseet tosia vai epätosia; voidaan sanoa, ovatko moraalisia tai ilmaisevatko mielipidettä Propaganda, manipulaatio ja indoktrinaatio eli piilovaikuttaminen Mihin vedotaan? Yleinen mielipide ja uskomus Tunteet, tarpeet, toiveet Arvot ja moraali Edut ja haitat

Retoriset keinot (ks. moniste) Tavoitteena tehostaa argumentaatiota, esittää vakuuttavasti → paatos Retoriset keinot ovat kielellisiä valintoja, joilla tekstin tekijä tai puhuja vaikuttaa vaivihkaa vastaanottajaan ja saa hänet puolelleen. Retoristen keinojen jako: 1. Väitteen esittäjään keskittyvät keinot, lisäävät esittäjän vakuuttavuutta (eetos) 2. Esitettyyn argumenttiin liittyvät keinot, vahvistavat argumenttia (logos, paatos)

Argumentaatioanalyysi: taustatiedot/tekstikokonaisuus Mikä on tekstin tarkoitus? Kenelle teksti on suunnattu? Kuka on kirjoittanut tekstin? Missä ja milloin? Mikä on tekstin laji (antaa vihjeitä pääväitteestä)? Mitä teksti käsittelee? Mihin asiayhteyteen se liittyy? (aihe, konteksti) Mistä osista teksti muodostuu? Mihin kokonaisuuteen teksti kuuluu? Mitkä ovat tekstin lähtötiedot ja esisopimukset?

Argumentaatioanalyysi: Argumentaatio Mikä on kirjoittajan teesi eli pääväite? Mitä argumentteja eli perusteluja esitetään? Saavatko perustelut lisätukea? Millaista? Ovatko argumentit päteviä, uskottavia ja tehokkaita? Mitä tyyppiä ne edustavat? Onko vastanäkemykset huomioitu? Miten ne torjutaan? Onko tekstissä myönnytyksiä eri mieltä oleville? Mitkä ovat tekstin (kirjoittajan) tavoitteet? Mitä pyritään saamaan aikaan?

Argumentaatioanalyysi: retoriset keinot Mitä retorisia keinoja käytetään? Miksi juuri niitä? Miten ne vaikuttavat? Millainen on tekstin sävy? Sopivatko valitut keinot argumenttien tukemiseen? Miksi?

Argumentaatioanalyysi: argumenttien ja tekstin tavoitteiden arviointi kokonaisuutena Riittävätkö perustelut? Ovatko argumentit luotettavia? Onko tekstissä virhepäätelmiä? Kuinka tosia rinnastukset, esimerkit ja syy–seuraussuhteet ovat? Mitä jätetään sanomatta? Pääseekö teksti tavoitteeseensa? Vakuuttaako teksti? Miten? Millaisia ajatuksia, kysymyksiä tai vastaväitteitä teksti herättää?