Valintaperusteiden mallintaminen Kotve-jaos 19.11.2012 Kuva lainattu luvattomasti internetistä. Käyttö sallittu siis vain hankkeen sisäisesti. Kuva: Turun AMK.

Valintaperusteiden mallintaminen Ajallisesti prosessi vie yli vuoden, ja siinä toimijoina ovat valtakunnallinen taso (OKM+OPH) ja oppilaitokset – sekä välillisesti hakijat tiedon saajina Valintaperusteiden mallintamisella paperilla oleva hallinnollinen teksti muunnetaan säännöiksi ja kaavoiksi Valintaperusteiden laatimista koskevat yleisohjeet ja määräykset annetaan kirjallisesti Koulutusten (yleensä hakukohdekohtaiset) valintaperusteet laaditaan kirjallisessa muodossa Valintaperusteet informoidaan hakijalle sekä mallinnetaan palveluihimme Palvelut käyttävät mallinnettuja valintaperusteitaan palvelun tehtävän toteuttamiseksi Valintaperusteiden toteutumista arvioidaan tuloksen perusteella Raporttien ja tilastojen kautta saatava tieto toimii uusien valintaperusteiden laatimisen tärkeänä syötteenä Valintaperusteiden perusteella mallinnetaan: Tarjontatietoja Hakulomaketta Valinnan laskentaa ja sijoittelua Yms. Valintaperusteet ovat valinnan toteuttamisen ”kartta”

Valintaperusteiden mallintaminen Valintaperusteiden mallintaminen ei ole yksiselitteinen termi palvelulle Valintaperusteiden pohjalta kuvataan valintamenettelyä hakijalle (tarjonta) muodostetaan hakulomakkeen kysymyksiä (hakulomakkeen hallinta) mallinnetaan valintalaskenta (valintaperusteiden mallintaminen) suoritetaan tarvittaessa sijoittelu (sijoittelu) annetaan parametrit opiskelupaikan vastaanottamiselle ja ilmoittautumiselle Valintaperusteiden mallintamisen toimijat ja toimintatavat poikkeavat toisistaan eri sektoreilla Valitettavasti tästä kokonaisuudesta ei ole vielä lainkaan kuvia

Valintojen toteuttaminen Palvelukokonaisuudessa tulee olemaan ainakin omat palvelunsa valintojen laskennalliseen toteuttamiseen (valintajärjestelmä), sijoitteluun sekä valinnan tulosten hallintaan (käytetään myös silloin, kun valinnat toteutetaan muussa järjestelmässä) Kaikki hakijat/hakemukset ja valintojen tulokset tulee edelleen tallentaa tähän palvelukokonaisuuteen (opiskelijavalintarekisteri) Tiedonsiirrot korkeakoulujen järjestelmiin ovat mahdollisia Huomattava kuitenkin, että nykyisiä rekisteriohjelmistoja ei ole jatkossa -> muutostarpeet järjestelmiin todennäköisiä

Kuka tekee mitä? Yleiset ohjeet tulevat OKM:ltä (laki ja asetukset sekä ohjeet), OPH:lta (aikataulut, toimintaohjeet) sekä mahdollisesti muilta laajemmilta toimielimiltä (esim. AMK:jen valintaperustesuositukset Arene:lta tai yliopiston yleiset valintaperusteet yliopiston johdolta). Yksityiskohtaiset valintaperusteet laatii koulutuksesta vastaava taho (oppilaitos, tiedekunta, jne). Kyseessä voi olla joko kokonaan uniikki asiakirja tai kannanotto yleisemmän asiakirjan soveltamiseen. Valintaperusteet mallinnetaan tarjontatiedoksi (hakijan informoiminen), hakulomakkeeksi (mitä tietoa hakijalta tarvitaan), valintalaskennaksi (miten hakeneista valitaan ehtojen mukainen määrä hyväksyttyjä), sijoitteluksi (miten haun ehdot vaikuttavat hakijan lopulliseen tulokseen) sekä paikan vastaanottamiseksi ja ilmoittautumiseksi (miten hyväksytystä tulee opiskeluoikeuden omaava uusi opiskelija). VALINTAPERUSTEIDEN MALLINTAMINEN EI SIIS OLE YKSISELITTEINEN ASIA! Yleensä siitä puhuttaessa tarkoitetaan valintalaskennan ja sijoittelun tarvitsemien parametrien mallintamista teknisesti toteutettavaan muotoon.

Kuka tekee mitä? Valintalaskennan mallintaa joko OPH:n tai oppilaitoksen virkailija. Pääsääntöisesti toisella asteella toimijana on OPH ja korkea-asteella korkeakoulu. > Koko hakua koskevan sijoittelun luo kuitenkin aina OPH > Toisella asteella oppilaitoksen virkailijalle tarjotaan hakukohteen muokkausnäyttö, jonka kautta virkailija voi annetuissa rajoissa vaikuttaa hakukohdekohtaisiin parametreihin > Mallintajat eivät ole pääsääntöisesti tietotekniikan ammattilaisia. Mallintamisen tulee siis perustua yksinkertaiseen ja graafiseen työvälineeseen, jonka käyttö ei vaadi laajaa ohjelmoinnin ymmärrystä. > Aika hyvä peruslähtökohta on, että mallinnus tulisi toteuttaa sillä tasolla, että kuka tahansa satunnaisesti valittu OPH:n ”opiskelijavalinnat” –ryhmän jäsen kykenisi mallintamaan järjestelmään yksinkertaiset valintaperusteet lyhyellä koulutuksella ja ohjeisiin tukeutuen. > Mallinnetaan Oppijan palveluissa. Tiedonsiirrot eivät ole moninaisuuden vuoksi käytännössä merkittävällä tavalla mahdollisia ainakaan alkuvaiheessa. Niitä hyödynnetään hakijatietojen ja valinnantulosten siirtämisessä yms.

Valintaperusteiden mallintaminen Kullekin hakukohteelle tulee määritellä minimissään suhde valintapalveluihin Käyttääkö valintapalvelua ja sijoittelua, toista niistä tai ei kumpaakaan Yhteishaussa on mukana sijoittelu. Siihen kuuluville hakukohteille tulee aina antaa myös Hyväksyttävien määrä hakukohteelle Valintatapajonot hyväksyttävien määrineen ja tasapistetilannesääntöineen Poikkeuksena edellisiin tietyt erityissäännöt, kuten ”otetaan kaikki ehdon täyttävät” Varasijojen käsittelysäännöt Tarvittaessa hakijaryhmien ja kiintiön säännöt

Valintaperusteiden mallintaminen Sijoitteluun tarvittavat valintaperusteet tulee mallintaa silloinkin, kun varsinainen valintalaskenta tehdään korkeakoulun omassa järjestelmässä HUOM! Kun sijoittelu käynnistyy, ei valintaperusteita voi enää muokata. Tämä koskee myös hyväksyttävien määrää. Valinnat tehdään aina hakukohteeseen. Hakukohteista voi kuitenkin muodostaa myös valintaryhmän Valintaryhmällä voi olla kokonaan tai osittain yhtenäinen laskentakaava Laajempi käsite kuin esim. ”valintakoeryhmä”

Valintaperusteiden mallintaminen

Valintalaskenta (valintapalvelu) Tarkoituksena on asettaa hakukohteen hakijat valintaperusteiden mukaisesti keskinäiseen järjestykseen valintatavoittain Esim. Koepisteiden ja yhteispisteiden mukaiset jonot Erilaiset hakijaryhmät voidaan joko järjestää omiin jonoihinsa tai käsitellä osana muita valintatapajonoja Lopputuloksena valintatapajonoja, joissa hakijat ovat joko ”hyväksyttävissä olevia” tai ”hylättyjä”. Jonot menevät sijoitteluun Jono muodostetaan vertailemalla virkailijan määrittämien tietojen arvoja Valinta voidaan jakaa useaan vaiheeseen Kerralla suoritettava osa valinnasta, esim. ”esivalinta”, ”todistusvalinta”, ”varsinainen valinta”

Valintalaskenta (valintapalvelu) Valintalaskenta mallinnetaan laskentakaavaksi Uusi toiminnallisuus AMK-sektorille sekä osalle yliopistoista Kaava käsittää tietoja (esim. ”koepisteet”, ”Äidinkielen arvosana”, ”työkokemuspisteet”, ”aineistokokeen pistemäärä”), sekä näiden välisiä laskentafunktioita Tieto voi syntyä laskennan tuloksena, syötettynä (esim. koetehtävän pistemäärä), tiedonsiirron välityksellä tai hakijan ilmoittamana Tietoihin voi lisätä erilaisia tarkentavia sääntöjä (esim. pakollisuus, minimi- ja maksimiarvo, sallitut arvot, konversiokaava, jne.) Laskentakaavaa voi käyttää yksi tai useita hakukohteita

Valintalaskenta (valintapalvelu) Valintalaskenta toteutetaan geneerisenä Mahdollistaa lähtökohtaisesti liki kaikkien nykyisten valintaperusteiden mallintamisen Valintaryhmien kautta tuetaan laajempien kokonaisuuksien (alakohtaiset valintaperusteet tms.) mallintamista Mallintamisen vaativuus käyttäjälle lisääntyy, mitä monimutkaisemmista valintaperusteista on kyse Kokonaisuus on tällä hetkellä määriteltynä ja siirtyy toteutettavaksi lähitulevaisuudessa. Kuvia ei valitettavasti ole vielä käytettävissä. Oppilaitoksen virkailija joko mallintaa valintaperusteet kokonaan tai ottaa kantaa niihin ”muokkausnäytöllä”

Case: HY:n lääketiede HY:lla on hakukohteena ”Lääketiede” Hakukohde voisi kuulua valintayhteistyön kautta valintaryhmään ”Lääketieteellisen alan valintaryhmä”, tai se voi olla valintapalveluissa itsenäisenä hakukohteena Hakurajaukset lääketieteellisen alan eri hakukohteisiin nähden tulevat hakujen hallinnasta Hakija voi hakea vain rajattuun määrään (1) hakukohteita kaikilta lääketieteellisiltä aloilta Haun ja hakukohteen hallinta osoittavat, mihin hakuun kuuluvaa hakukohdetta käsitellään Case-versio on yksinkertaistettu

Case: HY:n lääketiede Valitaan 120 uutta opiskelijaa, näistä enintään 60 yhteispisteillä ja vähintään 60 koemenestyksen perustella Esimerkissä ei huomioida ns. ”uusien” kiintiötä, mutta hakukohteella on ”ruotsinkielisten” hakijaryhmä, johon kuuluvia valitaan 30 Valinnassa on yksi vaihe (varsinainen valinta), johon muodostuu kaksi valintatapajonoa (yhteispisteet ja koepisteet)

Case: HY:n lääketiede YHTEISPISTEET + Koepisteet Pohjakoulutus-pisteet Laskentakaava muodostuu erilaisista laskennan elementeistä ja niiden funktioista. Tässä esimerkissä ”Yhteispisteet” saadaan laskemalla yhteen pisteityskokonaisuudet ”Pohjakoulutuspisteet” ja ”Koepisteet”.

Case: HY:n lääketiede Tehtävä 1 Koepisteet Tehtävä 2 Tehtävä 3 ”Parametreille” eli laskettaville tiedoille voidaan antaa vielä tarkentavia määreitä, esimerkiksi pakollisuus, sallittu arvoväli, sallitut syöttötavat, muuntokaavat, jne. Koepisteet Tehtävä 1 Tehtävä 2 Tehtävä 3 + Tehtävä 4 Koepisteet muodostuvat esimerkissä kuuden koetehtävän pisteistä, jotka lasketaan yhteen Tehtävä 5 Tehtävä 6 Pakollinen Syötettävä, siirrettävä Arvoväli 1-15 Minimipistemäärä 5, pienempi hylätään

Case: HY:n lääketiede KOEPISTEET Esimerkissä hakijat valitaan kahdesta jonosta, joista ”koepisteet” on toisena käsiteltävä. Koepisteet-jono muodostuu laskentakaavan ”Koepisteet” –tiedon arvojen mukaiseen järjestykseen. Vertailtavia arvoja voi olla jonossa useita, ja ne sijoitetaan hierarkkiseen järjestykseen. KOEPISTEET Alfa Aaro, 78p., hyväksyttävissä oleva Beeta Bertta, 77p., hyväksyttävissä oleva Celsius Charles, 75p., peruttu (hyväksytty toisessa hakukohteessa) Deep Darius, 72p., hyväksyttävissä oleva Eka Eetu, 71p., hyväksyttävissä oleva Ferius Fabio, 70p., hyväksyttävissä oleva Grendahl Greta, 67p, hylätty (pakollinen tieto puuttuu) Kukin hakijoista saa jonosijan ja jonokohtaisen tilan, jotka säätelevät lopullista tulosta kunkin valintatavan mukaan. Hakijaryhmää verrataan jonosijoihin, ja siihen kuuluvia voidaan hyväksyä jonosijastaan poikkeavilta sijoilta. Sijoittelussa käsitellään vain valintatapajonoja ja hakijoiden tiloja.

Valintaperusteiden rajoitteita Hakijat on voitava järjestää valintatapajonoihin Vertailtava paremmuusjärjestys ainakin ”aloituspaikkamäärän” yli meneville hakijoille Jonot käsitellään jono kerrallaan, ja niille on annettava keskinäinen järjestys Ei mahdollista ”otetaan vuorotellen” tai ”otetaan parhaan sijoituksen mukaan” malleja Aloituspaikkamäärät on päätettävä ennalta, niitä ei voi muuttaa valintamenettelyn edetessä sijoitteluun Keskeisenä poikkeuksena mahdollisuus hyväksyä ”kaikki ehdon täyttävät” Varasijat käsitellään automaattisesti Jonojen välinen aloituspaikkojen siirtäminen ei aina automaattista Vertailut toisten hakijoiden tietoihin? Esim. Hakijaryhmässä hyväksyttävän tulee saada vähintään 80% viimeisimmän siihen kuulumattoman pistemäärästä

KIITOS! kshj@oph.fi