MITÄ ON FILOSOFIA – MITÄ ON KASVATUSFILOSOFIA 312105 Kasvatuksen filosofiset ja historialliset perusteet 5 op/3 ov

KOMMUNISTIEN LIITTO ry: MITÄ ON FILOSOFIA KOMMUNISTIEN LIITTO ry: Filosofia on maailmankatsomus, oppi maail-mankaikkeuden rakenteesta, joka pyrkii perus- telemaan väittämänsä loogisesti ja teoreettisesti. Tämän vuoksi esim. uskonnollinen maailmankat- somus ei ole filosofinen, koska se ei perustele näkemyksiään teoreettisesti. Filosofia muodos- taa teoreettisen yhteenvedon eli synteesin kaik- kein yleisimmistä luontoa, yhteiskuntaa, ihmistä ja tiedostamista koskevista tiedoista ja käsityk- sistä. LÄHDE: http://personal.inet.fi/koti/kalevi/Iluku.htm

Friedrich Nietzsche: Filosofit eivät saa enää tyytyä hy-väksymään käsitteitä sellaisina kuin ne heille annetaan, sitten vain puhdistaakseen ja kiillottaakseen niitä; heidän on ryhdyttävä tuottamaan, luomaan ja asettamaan käsitteitä ja suostuttelemaan ihmiset turvautumaan niihin. Tähän asti itse kukin filosofi on luot-tanut omiin käsitteisiinsä kuin ihmeenomai- sesti jostakin yhtä ihmeenomaisesta maail- masta saamiinsa lahjoihin. LÄHDE: Deuleuze & Guattari: Mitä on filosofia, s. 16-17

Deleuze & Guattari: MITÄ ON FILOSOFIA Mekin olemme esittäneet tämän kysymyksen tois-tuvasti aikaisemmin, ja myös vastanneet siihen, aina samalla tavalla: filosofia on taito muodos- taa, löytää ja valmista käsitteitä… Filosofi on käsitteen ystävä, hänellä on mahdolli- suus tai kyky siihen… Tarkemmin sanoen filosofia on oppiala, joka koostuu käsitteiden luomisesta… Käsitteet eivät odota meitä valmiina kuin taivaan- kappaleet. Ei olemassa käsitteiden taivasta. Käsit- tteet on keksittävä, valmistettava tai pikemminkin luotava, eivätkä ne olisi mitään ilman ne luoneiden henkilöiden allekirjoitusta. s. 14-16

Rauno Huttunen: Filosofia on tavalla tai toisella asioiden juuriin menemistä. Se on radikaalia siinä mielessä kuin latinankielinen sana radix on juuri. Asioilla ei itsessään ole juurta tai perustaa, vaan perusta syntyy sen kysymisen proses- sissa. Miksi sitten perustaa tai juurta täytyy kysyä? Se itsessään on perustava filosofinen kysymys? Perinteisesti filosofia on ollut eri filosofian osa-alueisiin jakautuneiden perus- kysymysten pohtimista.

Teoreettinen filosofia: ONTOLOGIA = Mitä on oleminen? 2) TIETOTEORIA = Mitä on tieto?

ONTOLOGIA: Mitä on oleminen? -> henki, aine, jumala, yksi, moni, luonto, mahdollinen, välttämätön, absoluuttinen, määräytynyt, sattumanvarainen, tarkoituksellinen, yksittäinen, yleinen

MATERIALISMI Maailma on perimmiltään ainetta tai materiaa. Kaikki muu on palautettavissa siihen tai emergoituu siitä (ts. emer-genssi materialismi)

IDEALISMI Maailma on perimmältään ideaa tai henkeä. Platonilla aineel-linen maailma tosiolevaisten ideoiden heikko jäljitelmä.

TIETOTEORIA Mitä on mahdollista tietää? Voimmeko tietää olemuksia tai tosiolevaisen? Onko tietomme todellisuuden kuva? Onko tieto konstruktio, joka kerro itse olioista mitään? Mitä on totuus? Tuleeko tieto kokemuksesta (induktio), järjestä (deduktio) vai intuitiosta (”abduktio”)?

METAFYSIIKKA Metafysiikalla on tarkoitettu filosofisessa kirjal-lisuudessa viitattu joko koko teoreettisen filosofian alaan tai pelkästään ontologiaan. Termi tulee Aristoteleen kirjoitusten järjestä- järjestämisestä. Fysiikan jälkeiset kirjoitukset nimettiin termillä ta meta fysika eli kirjoitukset fysiikan jälkeen. Näissä kirjoituksissa Aristoteles pohti perimmäisiä kysymyksiä ja hän itse käytti nimitystä ensimmäinen filosofia, josta siis myöhemmin on käytetty nimityksiä metafysiikka, prima filosofia, perennaalinen (ikuinen) filosofia ja ontologia.

Käytännöllinen filosofia tieteenfilosofia: Mitä on tiede? mielen filosofia: Mitä on tietoisuus? muodollinen logiikka: Mitä on pätevä päättely? Nämä kolme joskus lasketaan teoreettiseen filosofiaa. taiteen filosofia: Mitä on kaunis, ylevä tai taide? etiikka: Mihin perustuvat oikea ja väärä? filosofinen antropologia: Mitä on ihminen?

Käytännöllinen filosofia kulttuurifilosofia: Mitä on kulttuuri tai ymmär-täminen? yhteiskuntafilosofia: Mitä ovat valta, solidaa- risuus, ideologia, sosiaalinen toiminta, normi, alistaminen, oikeudenmukaisuus, tunnustus? Oikeusfilosofiaa: Mitä on oikeus tai mitä on pätevä normi? Sitten on olemassa ympäristöfilosofiaa, feminis-min filosofia, soveltavaa etiikkaa, psykologian filosofiaa, matematiikan filosofiaa, ruumiin filosofiaa, uskonnonfilosofiaa, retoriikkaa, politiikan filosofiaa, kuoleman filosofiaa, kielifilosofiaa, urheilun filosofiaa ja tietenkin myös KASVATUSFILOSOFIAA.

Vestergaard, Löfstedt & Ödman: Johdatus kasvatusfilosofiaan Voimme esittää kapean määritelmän, esim. että filosofia on teoreettisen tiedon järjestelmällistä tutkimista. Näin kapea määritelmä sulkee kuitenkin tärkeitä filosofian alueita ulkopuolelle; siksi on parempi valita väljä määri-telmä, joka ottaa huomioon eri koulu- kuntien ja aikakausien tavan käyttää sanaa ”filosofia”.

Siksi vastaus kysymyksiin ”mitä on filosofia” ja ”mitä on kasvatusfilosofia” riippuu siitä, mitä koulukuntaa määrittelijä edustaa.

Filosofian valtavirtaukset Analyytinen filosofia Hermeneutiikka, fenomenologia ja eksistentialismi Uusmarxismi ja kriittinen filosofia Postmodernismi ja dekonstruktionismi

Analyyttinen filosofia Bernard Russell ja Ludwig Wittgenstein Kielifilosofia ja kielen käytön analyysi Metafyysiset ongelmat kielellistä sekaannusta Analyyttinen kasvatusfilosofia on mm. kehitellyt kasvatuksen formaaleja määritelmiä, pohtinut indoktrinaatiota ja kriittisen ajattelun ja tieteellisen rationaalisuuden edistämistä

- Fenomenologia: Edmund Husserl ja fenomenologinen menetelmä Eksistentialismi: Martin Heidegger ja Jean-Paul Sartre; ihmisen eksistentiaalit, ahdistus, huoli ja kysymys elämän tarkoituksesta Hermeneutiikka: Hans-Georg Gadamer (Heideggerin oppilas); ymmärtäminen, horisontit, tulkinta, perinteelle avautuminen, dialoginen suhde

Kriittinen filosofia ja uusmarxismi Jürgen Habermas: tiedonintressiteoria, ideologia kritiikki, kommunikatiivisen toiminnan teoria - Theodor Adorno: Kasvatus Auschwitzin jälkeen -> Klaus Mollenahauer; kriittinen pedagogiikka -> Robert Young; kasvatuksen kriittinen teoria Paolo Freire: sorrettujen pedagogiikka -> Peter MacLaren; Henri Giroux, Juha Suoranta

Postmodernismi ja dekonstruktionismi Jean-Francois Lyotard; postmoderni tila Jacques Derrida; dekonstruktio (tulee Heideggerin länsimaisen metafysiikan destruktiosta) Michel Foucault; vallan genealogia -> Michael Peters; Robin Usher; Gregory Ulmer