Suomalaisen avun maisemakuvaa Dos., akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi, HY , Kansalaisareena

Aineistot Ydin: haastattelut keväällä 2008 (N=1000): ikä 15–70 v. Edustava otos suomalaisista, pois lukien Ahvenanmaa. Täydentävä paneeliaineisto (N=2530 ) kesällä 2008 Tulokset murtavat myyttejä! Seuraavassa 10 teesiä/viestiä tulosten pohjalta

I Suomalaiset ovat aktiivisia auttajia Puolet auttaa vähintäänkin kuukausittain. Naiset ovat miehiä auttamisaktiivisempia. Iällä ei ole merkitystä eikä sillä, missä päin Suomea asuu. Paikkakunnan koko kuitenkin vaikuttaa: avuliaimmat suomalaiset löytyvät pääkaupunkiseudulta.

II Myös rahan antaminen aktiivista Myös rahan antaminen keräyksiin on aktiivista (73 %). Eniten suomalaiset ovat lahjoittaneet rahaa sotaveteraaneille, lapsille sekä kansainvälisiin kriiseihin.

III Apua eri puolille Valtaosa avusta suuntautuu lähipiiriin: 91 % suomalaisista on auttanut lähipiiriinsä kuuluvia. Suomalaiset auttavat niin naapureitaan kuin tuntemattomiakin ihmisiä yhtä paljon (58 % auttanut). Useampi kuin kolmannes on mukana vapaaehtoistoiminnassa.

IV Auttamisen kohde riippuu iästä Iäkkäimmät ovat aktiivisimpia vapaaehtoistoimijoita ja lähipiirin auttajia 25–59-vuotiaat naapuriavun ja rahankeräyksien aktiiveja Nuorimmat suomalaiset (15–34-v.) tuntemattomien ihmisten auttajia.

V Pääkaupunkiseutu yllättää Uusimaa ja pääkaupunkiseutu profiloituvat auttamisaktiivisena alueena; Esim. rahaa annetaan enemmän kuin muualla. Muuta maata selkeästi enemmän ollaan valmiita tukemaan mm. ikäihmisiä ja kehitysmaita sekä Suomessa asuvia pakolaisia.

VI Auttamisen ilo motivoi Peräti 91 % suomalaisista on sitä mieltä, että auttaminen tuottaa hänelle iloa tai että hän tuntee myötätuntoa. Keskeisiä auttamismotiiveja ovat myös myötätunto ja auttamisen oikeus, velvollisuus.

VII Nuoret auttamisen eturintamassa Erityisen auttamisvalmiita ovat nuoret: he ovat muita ikäryhmiä valmiimpia auttamaan teoilla lähes kaikkia kohderyhmiä. Nuorille keskeisimpiä auttamismotiiveja on – ilon lisäksi – auttaminen oikeana tekona, velvollisuutena kuten myös elämäntapana.

VIII Vastuun ja avun kasvua peräänkuulutetaan Omaan vastuuseen, lähipiirin tukeen ja lähimmäisvastuuseen luotetaan selvästi ostettavia palveluja tai julkista sektoria enemmän. Kuntaan luottaa edes melko vahvasti alle puolet. Järjestöihin neljännes, valtioon vähiten. Suomalaiset peräänkuuluttavat vahvasti yksilön oman vastuun kasvua hyvinvoinnista. Myös julkisen sektorin, lähipiirin ja yleisen lähimmäisvastuun roolin kasvua suomalaisten hyvinvoinnissa peräänkuulutetaan voimakkaasti.

IX Myös synkempiä kuvia Enemmistö on sitä mieltä, että sosiaaliturva on vähentänyt suomalaisten oma-aloitteellisuutta ja omaa vastuuta. Sosiaaliturvan ‘rappeuttavaa’ vaikutusta painottavat erityisesti suuret ikäluokat. Suomalaisten kuva keskinäisen avun tulevaisuudesta on synkähkö: yli puolet suomalaisista uskoo halukkuuden tukea lähipiirin ulkopuolisia olevan laskusuunnassa, ja samoin reilu kolmannes uskoo innon tukea omaa lähipiiriä olevan vähenemässä.

X Valmius auttaa myös tulevaisuudessa Valtaosa (68 %) suomalaisista on valmis auttamaan myös tulevaisuudessa teoilla (esim. vapaaehtoistyö) Rahalliseenkin auttamiseen on valmis lähes sama määrä (59 %).

Koko raportti saatavilla ilmaiseksi Raporttia voi tilata maksutta osoitteesta Tai imuroida kokonaisuudessaan sivuilta ww.ray.fi  avustustoiminta  tiedotteet (Juhlavuoden kansalaiskyselyjen tulokset kansiin)  “RAY:n julkaisut verkossa”  julkaisu 19