Suurten ikäluokkien iäkkäille vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antama apu Hans Hämäläinen Sukupolvien ketju -hankkeen toisen kierroksen.

Esitys aiheesta: "Suurten ikäluokkien iäkkäille vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antama apu Hans Hämäläinen Sukupolvien ketju -hankkeen toisen kierroksen."— Esityksen transkriptio:

1 www.helsinki.fi Suurten ikäluokkien iäkkäille vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antama apu Hans Hämäläinen Sukupolvien ketju -hankkeen toisen kierroksen päätösseminaari Väestöliitto 18.8.2015

2 www.helsinki.fi 1) Hans Hämäläinen & Antti Tanskanen (2010): Perhesukupolvet ja taloudellinen auttaminen. Suurten ikäluokkien lapsilleen ja vanhemmilleen antama tuki. Janus 18 (4), 374–386. 2) Hämäläinen, Hans & Antti Tanskanen (2014): Autetaanko lapsia enemmän kuin vanhempia? Suurten ikäluokkien lapsilleen ja vanhemmilleen antama käytännön apu ja hoiva. Yhteiskuntapolitiikka 79 (4), 365–374. 3) Hans Hämäläinen: Apua tarpeiden vai mahdollisuuksien mukaan? Arvioitavana. 4) ”Jos pystyy, niin annetaan” - suurten ikäluokkien iäkkäille vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antama apu teemahaastatteluiden valossa. Arvioitavana. Väitöskirjan julkaisut 2

3 www.helsinki.fi Teoreettinen tausta Tutkimuskysymys Aineisto & menetelmät Tulokset Yhteenveto Esityksen sisältö 3

4 www.helsinki.fi Evoluutiopsykologia: yksilöt ovat taipuvaisia panostamaan enemmän lapsiinsa kuin vanhempiinsa Ei välttämättä tiedostettua toimintaa Ylisukupolviset panostukset -hypoteesi: vanhemmat tukevat enemmän lapsiaan kuin lapset vanhempiaan Tiedostettuja valintoja Teoria: perhesukupolvien välinen auttaminen 4

5 www.helsinki.fi Tarkastelen suurten ikäluokkien antamaa hoiva- ja käytännön apua sekä taloudellista tukea. Kysyn: Antavatko suuret ikäluokat enemmän apua aikuisille lapsilleen kuin iäkkäille vanhemmilleen? Tutkimuskysymys 5

6 www.helsinki.fi Suurten ikäluokkien postikyselyaineisto (n=2278), josta poimittu analyyseihin kohderyhmät: Käytännön apu ja taloudellinen tuki: vastaajat, joilla vähintään yksi täysi-ikäinen lapsi ja ainakin toinen vanhemmista elossa Hoiva-apu: vastaajat, joilla vähintään yksi alle 12-vuotias lapsenlapsi ja ainakin toinen vanhempi elossa Auttamismuuttujat jaettu kahteen luokkaan: ”ei ole antanut apua” ja ”on antanut apua” viimeisen 12 kuukauden aikana Laskettu avun antamisen ennustetut todennäköisyydet logistisen regressioanalyysin pohjalta Aineisto & menetelmät 6

7 www.helsinki.fi Tulokset Ennustettu todennäköisyys sille, että suurten ikäluokkien edustaja antaa apua lapselleen/vanhemmalleen Vakioitu: 1) Taloudellisessa tuessa: vastaajan sukupuoli ja taloudellinen tilanne sekä lapsen/vanhemman taloudellinen tilanne 2) Hoiva- ja käytännön avussa vastaajan sukupuoli, siviilisääty, koulutusaste, työllisyystilanne, koettu terveydentila, lasten ja lastenlasten määrä, vanhempien arvioitu terveydentila sekä asuin etäisyys 7

8 www.helsinki.fi Vanhemmille annettu apu yhteydessä erityisesti avun tarpeisiin Iäkkäämmille ja omassa kodissa asuville annetaan todennäköisemmin käytännön apua Iäkkäämmille ja huonon terveyden omaaville yleisemmin hoivaa Pienituloisiksi arvioiduille annetaan todennäköisemmin taloudellista tukea Avun mahdollisuuksiin liittyvistä tekijöistä: Asuinetäisyyden ollessa pidempi, annetaan hoivaa ja käytännön apua vähemmän Parempituloiset antavat todennäköisemmin taloudellista tukea Tulokset: vanhemmille annettu apu (1/2) 8

9 www.helsinki.fi ”Yhteiskunnalla on just niitä palveluita sen takia, että niitä käytetään. [Annetaan apua] ihan tälläsiin käytännönjuttuihin, mitä nyt tarvii hoitaa asioita.” (Suurten ikäluokkien nainen) Teemahaastatteluaineiston perusteella: vanhempien auttamisessa pääsääntöisesti kyse tarpeisiin reagoimisesta vanhempien arkinen auttaminen kohtuullisissa määrin katsotaan mielekkääksi vahva sitoutuminen vanhemman jatkuvaan auttamiseen koetaan kuitenkin pääsääntöisesti epämieluisaksi Tulokset: vanhemmille annettu apu (2/2) 9

10 www.helsinki.fi Myös lasten auttaminen on osittain yhteydessä avun tarpeisiin Lasten ikä, lastenlasten määrä ja lasten taloudellinen tilanne Lapsille annettu tuki vahvemmin yhteydessä avun mahdollisuuksiin Hyvin toimeentulevat antavat todennäköisemmin rahallista apua Parisuhteessa olevat, korkeammin koulutetut antavat todennäköisemmin käytännön apua ja lastenhoitoapua Eläkkeellä antavat todennäköisemmin sekä lastenhoito että käytännön apua Tulokset: lapsille annettu apu (1/2) 10

11 www.helsinki.fi ”Säälittää monta kertaa, kun [etäällä asuvan tyttären] lapset on kipeet, et toivois, et olis jo nyt eläkkeellä niin vois mennä niitä hoitaa.” (Suurten ikäluokkien nainen) Teemahaastatteluaineiston perusteella: Lasten auttamisessa on kyse lasten tarpeisiin vastaamisen lisäksi aktiivisesta avun tarjoamisesta ‒ apua annetaan omien mahdollisuuksien mukaan ja myös ilman, että lapsilla on varsinaista tarvetta avulle ‒ omaa arkea ja töitä saatetaan myös järjestellä siten, että apua voidaan antaa lapsille enemmän ‒ näkyy erityisesti lastenlasten hoitoon liittyvässä avussa, joka koetaan itsessään palkitsevaksi Tulokset: lapsille annettu apu (2/2) 11

12 www.helsinki.fi Suuret ikäluokat antavat: Hoiva-apua ja taloudellista tukea todennäköisemmin lapsilleen kuin vanhemmilleen Käytännön apua todennäköisemmin vanhemmilleen kuin lapsilleen Tulokset lähes yhdenmukaisia avun suuntaa koskevien oletusten kanssa Yhteenveto (1/2) 12

13 www.helsinki.fi Vanhempien auttaminen on ennen kaikkea yhteydessä vanhempien avun tarpeisiin Lasten auttaminen on kiinnittyy sekä avun tarpeisiin että auttamisen mahdollisuuksiin Tiivistäen: vanhempia autetaan sen verran kuin tarvitsee, lapsia tuetaan paremminkin niin paljon kuin pystytään Yhteenveto (2/2) 13

14 KIITOS! Yhteystiedot: hans.hamalainen@helsinki.fi 14