Kelpoisuusvaatimukset ja henkilöstön rekrytointi Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 3-4.11.2010 Kirsti Kekki.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Heini-Marja Järvinen Turun yliopisto
Advertisements

Yleistietoa koulutuksesta suhteessa kirjastoalaan
SUOMEN KULTTUURIRAHASTON KIRJATALKOOT SKR. Kirjatalkoot -Suomen Kulttuurirahaston kaikkien aikojen suurin tukihanke, johon Svenska litteratursällskapet.
F IN EL IB - KÄYTTÄJÄKYSELYN AINEISTON YLEISESITTELY - TUTKIMUSLAITOKSET FinELib toteutti syys-lokakuussa 2011 tutkijoiden elektronisten julkaisujen käyttöä.
1 Selvitysmiehen raportti Panu Kalmi. 2 Taustaa Työ on jatkoa viime kerralle esitetylle selonteolle. Selvityksen osan 2 muodostaa viime kerralla esitetyt.
Ammatillisen koulutuksen monet muodot 1.Ammatillinen peruskoulutus (53 perustutkintoa) Koko ikäluokka ja ennakoidut työelämän tarpeet huomioon. 2.Ammatillinen.
LinkedIn - verkostoitumispalveluna Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentrum.
Henkilöstöä koskevat kirjaukset muissa yhdistymissopimuksissa, Salo ja Kouvola UusiKunta- henkilöstöryhmä.
Ajankohtaista kirjastotoimesta Asiakkuus verkossa ja livenä Anneli Ketonen.
AJANKOHTAISTA AMMATILLISESSA JA AIKUISKOULUTUKSESSA
HARMAA TALOUS YRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA.  Kun hintahaitari eri tarjoajien välillä on yli 40 % voi kysyä pelaako kaikki samoilla pelisäännöillä ?  Pelisäännöthän.
Länsi-Suomen lääninhallitus Marjariitta Viiri Kirjastotoimen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys Anneli Ketonen Länsi-Suomen.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KSHJ-uutiset Joni Penkari.
Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja
vs. koulutuspäällikkö Eija Haverinen,
J Kangasniemi 2010 Valtion rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin.
Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.
O PETUSMINISTERIÖ / /Kirsti Kekki /1. Kirjastolinjausten ja -säädösten muutoksia  Opetusministeriön kirjastopäivät Kirsti Kekki,
Strategiakausi käynnistyi. Mitä uutta opintohallintoon? Päivi Pakkanen Rehtorin kanslia/ Tutkimus- ja opintoasiat / Opintoasioiden.
Suomalainen koulutusjärjestelmä
Perusopetuksen jälkeinen lisäopetus
TH Osaamisen ja sivistyksen asialla TAITEEN PERUSOPETUS Jorma Kauppinen.
Kelpoisuusvaatimuksista ja kirjastoammatillisen henkilöstön rekrytoinnista Kirsti Kekki, opetus- ja kulttuuriministeriö.
OPS-KOULUTUKSEN YLEINEN TILA JA SEN KEHITTÄMINEN HEIKKI SUOMALAINEN SELVITYSMIES OPSO-KOKOUS
“Maistereita vai tradenomeja – kirjastoalan ylempi ammattikorkeakoulu-tutkinto” Yliopettaja Olli Mäkinen tel:
Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia KIRJASTONJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT Joensuu Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö
Opasnet on wiki-pohjainen järjestelmä joka pyrkii parantamaan päättäjien ja kansalaisten keskinäistä vaikuttamista. Eduskunnan ydinvoimapäätös: a) Hyvä?
AHOT– aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi MAAHANMUUTTAJAN KIELITAITOVAATI- MUKSET JA OPETUSKIELEN OSAAMINEN Tilanne normeissa ja opetushallituksen selvityksissä.
Ajankohtaista. Opetus- ja kulttuuriministeriö Yleisten kirjastojen neuvoston kokous Kirsti Kekki.
Valmius tulevaisuuteen Arto Saloranta.
Matti Isokallio, ECTS/DS neuvonantaja, Euroopan komissio ECTS ja ammattikorkeakoulut.
Onnistunut IT-projekti - Haaveesta totta? Tiken näkemys
Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä Ilkka Virtanen Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan.
Demokratiaa etsimässä Helsingin demokratiaryhmän pohdinnoista.
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Miten nuorisopalvelut selviää palikkaleikkien myllerryksessä?
Matti Urhonen & Antti Kohtala TTE4SN Opiskelijan etiikka ja moraali Onko sitä?
VÄLIVUOSI.  Välivuosi voi osua omalle kohdalle joko suunnitellusti tai vahingossa, jos ei saakaan ensimmäisellä hakukerralla opiskelupaikkaa.  Välivuosi.
Suomen koulutusjärjestelmä
Koulunkäynti alkaa noin 7-8v Peruskoulu, ammattikoulu, Jns.
Opintopolku.fi ja opiskelijavalinta
MITÄ SUOMALAISET AJATTELEVAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA JA NIIDEN TULEVAISUUDESTA?
Haussa käytettävä tutkinto ja hakeminen Mikäli hakijalla useampi tutkinto, hän voi valita seuraavista parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon: a)Ylioppilastutkinto.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteistutkinnoista myönnettävät todistukset Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö päivittivät marraskuussa.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
Tutkinto- ja oikeusturva- johtosääntö - poimintoja Oodi-työn näkökulmasta Oodi-päivä
Porin kaupunki, kirjasto / PK KOULUTUS JA REKRYTOINTI KIRJASTOALAN KORKEAKOULUTUTKINNOT YLEISISSÄ KIRJASTOISSA Paula Kauppila.
Sidosryhmäseminaari Koulutussuunnittelija Kaarina Närhi - Avoin ammattikorkeakouluopetus ( - Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.
Kirjastopäivät 2009, Turku Kansallisen kirjastopolitiikan lähivuosien painoalueet Hannu Sulin.
Toimitusjohtaja Petri Lempinen #ammatillinenkoulutus #työllistyminen Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Simo Rista Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Huippuosaamista.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä Oppivelvollisuuskoulutus Perusopetus Esiopetus Ylioppilas- tutkinnot.
Finanssiala pähkinänkuoressa
Ammatillinen koulutus
Oulun ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Oulu ja Oulainen.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Matkailualan perustutkinnon perusteiden muutokset ja Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Hotelli-, ravintola- ja catering- alan perustutkinnon perusteiden muutokset ja Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi.
W w w. h a m k. f i / a o k k Opettajan pätevyydestä Eveliina Grönberg, opintojen ohjaaja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Kalastuksenvalvojan kelpoisuusvaatimukset ja hyväksymismenettely - keskeiset asiat Kalatalouden Keskusliitto.
Avoin tulevaisuus? Kaikille avoimia korkeakouluopintoja
Yleiset valintaperusteet lv alkaviin opintoihin
Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS)
YHTEISHAKU 2015 Aikataulut Valintaperusteet
Erilaisia vaihtoehtoja….
OMA –projektiryhmäläisten kanta – vuoden lisäaika reformin säädöksiin?
Mitkä määräykset ja ohjeet ohjaavat ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen opiskelija-arvioinnin toteutusta? Anna, Marko, Sonja, Suvi
Yhteiset tutkinnon osat
Opettajan pedagogiset opinnot Humanistinen koulutusala
Lukiolaisen jatko-opinnot
Säteilyturvallisuusasiantuntijan (STA) kelpoisuuden hakeminen
Esityksen transkriptio:

Kelpoisuusvaatimukset ja henkilöstön rekrytointi Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 3-4.11.2010 Kirsti Kekki

Alan lainsäädäntö Oman alan lainsäädännön, kelpoisuusvaatimusten ja alan koulutuksen tunteminen herättää päättäjien, muiden hallintokuntien ja asiakkaiden luottamusta. Kunnassa ei kukaan muu niitä tunne.

Kirjastot toteuttavat perustuslain sivistyksellisiä oikeuksia Kirjaston perustehtävänä on turvata kuntalaisten sivistyksen, tiedon ja kulttuurin saatavuus. Lähtökohtana ovat kuntalaiset; kirjaston perustehtävä, kirjastoammatillisen henkilöstön ydintehtävä ja kirjastopalvelujen laadun varmistaminen - ei nykyisen henkilöstörakenteen säilyttäminen kirjastoissa eikä nykyinen alan koulutustilanne. Informaatiotutkimuksen/korkea-asteen kirjastoammatillista ydinosaamista ei ole missään muussa kunnan laitoksessa saatavilla.

Kelpoisuusvaatimusten tavoitteet Pysäyttää kirjastoammatillisen korkea-asteen koulutuksen saaneiden virkojen ja toimien lakkauttaminen tai muuttaminen alempaa koulutustasoa vaativaksi. Nostaa kirjastojen ammatillisen ydinosaamisen tasoa; turvata korkeakoulutetun kirjastoammatillisen henkilöstön riittävyys, saatavuus ja palvelujen laatu maan eri osissa. Laadun edellytyksiä ovat mm. tällaisen henkilöstön laaja yleissivistys ja ajantasainen osaaminen. Asiakaspalveluun osaavaa henkilöstöä. Asiakas luo mielikuvan kirjastosta kohtaamiensa työntekijöiden perusteella. Palaute puuttuu.

Kirjastoammatillinen korkea-asteen asiantuntijuus Nykyinen oletusarvo: Kirjastoammatillisen korkeakoulutetun henkilöstön ydintehtävän tärkeä ja näkyvä osa on kuntalaisten ja kaikenikäisten oppijoiden opastaminen tiedonhallintataitoihin. Yhteistyökumppaneilla ja asiakkailla korkea koulutustaso (esim. opettajat). Sama teoreettinen koulutuspohja herättää luottamusta asiakaspalvelussa ja yhteistyössä.

Suuret, keskisuuret ja pienet kunnat: kirjastoammatillisen henkilöstön 70 % vaatimuksen nykytila Peruskunta: alle 10 000 asukkaan kunta, joita on noin 70 % Noin 85 %:ssa kuntia on tarvittava määrä kirjastoammatillista henkilöstöä. Noin 285 kuntaa täyttää 70 % kirjastoammatillisen henkilöstön vaatimuksen. Vrt. aikaisempi 2/3 % vaatimus, jonka noin 293 kuntaa täyttää. 2001-6000 asukkaan kuntia on yli 100. Alle 6000 as. kuntia on yli 150. Kirjastoammatillisen henkilöstön tarve 100 %. Suuria kuntia muutama. Paljon muuta henkilöstä, joita muilla ei ole.

Henkilöstön rekrytoinnista Jokaisessa rekrytoinnissa rakennetaan tulevaisuuden kirjastopalveluja ja luodaan tulevaa henkilöstörakennetta. Henkilöstöä ei rekrytoida tämänhetkistä tilannetta varten, vaan tuleviin tehtäviin. Rekrytointi on johtajan tärkein tehtävä ja kirjaston merkittävin investointipäätös. Jokainen hakuilmoitus kertoo kirjastosta jotain olennaista. Minkälaista henkilöstöä tarvitaan vakinaisiin tehtäviin; ja mitä juuri tämän hetken tarpeisiin vastaavaa, mahdollisesti tilapäisesti palkattaviin tehtäviin.

Kelpoisuusvaatimusten keskeisimmät uudet asiat /1 Vähintään 45 % vaatimus "Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu koulutus", Kirjastoasetuksen (1078/1998 4 §:n muuttamisesta annettu valtioneuvoston asetus 1157/2009, 4 §:n 2.momentti. siis: vähintään 45 %:lla tulee olla korkea-asteen koulutus ja kirjastoammatillisia korkea-asteen opintoja vähintään 60 op Kunnan kirjastolaitoksen tulee täyttää 45 % vaatimus kuuden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta (eli 1.1.2016 mennessä).

ed. jatkuu /2 Yhdestä suuresta sivukirjastosta tai useasta pienestä sivukirjastosta vastaavan johtajan kelpoisuusvaatimus ...yhtä tai useampaa toimipistettä johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen tai 35* opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot". Kirjastoasetuksen (1078/1998) 4 §:n muuttamisesta annettu valtioneuvoston asetus 1157/2009 4 §:n 3.momentti. Ei siirtymäkelpoisuutta, ellei ole ylempää korkeakoulututkintoa ja vaadittuja kirjastoammatillisia opintoja.

...jatk. * Vähintään 35 opintoviikon laajuisilla korkeakoulutasoisilla kirjasto- ja informaatioalan opinnoilla tarkoitetaan tässä ennen 1.1.2010 yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja.

Kelpoisuusvaatimukset 1.1.2010- 1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; 2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; Kirjastoasetuksen (1078/1998) 4 §:n muuttamisesta annettu Valtioneuvoston asetus 1157/2009. Siis: 1 ja 2 kohdat tarkoittavat korkea-asteisten kirjastoammatillisen koulutuksen saanutta henkilöstöä.

jatk.... Kelpoisuusvaatimukset 1.1.2010- 3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; taikka 4) tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto. Kirjastoasetuksen (1078/1998) 4 §:n muuttamisesta annettu Valtioneuvoston asetus 1157/2009. Siis: Kohdat 3 ja 4 koskevat muuta kuin korkea-asteen kirjastoammatillisen koulutuksen saanutta henkilöstöä.

Yleinen hakuilmoitus Haettaessa esim. kirjastonhoitajaa tai kirjastovirkailijaa eli muuta kuin 4 § 3 mom:n mukaista henkilöä hakuilmoituksessa voi viitata yleisesti kirjastoasetuksen 1078/1998 4 §:n 1. momenttiin (muutettu asetuksella 1157/2009). Tällöin haku kohdistetaan asetuksen 1157/2009 4 § 1. mom. kaikkiin kohtiin: 1, 2, 3 ja 4 eli kaikkiin koulutusasteisiin: yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, ammatillinen perustutkinto ja ammattitutkinto. Kirjasto päättää, minkä tasoisen hakijan valitsee. Huom! (ei tarkoiteta koko kunnan kirjastotoimenjohtajaa eikä yhdestä tai useammasta toimipisteestä vastaavaa. Heitä koskee 4 §:n 3 mom.

Vertaa nykyistä ennen 1.1.2010 voimassa olleeseen kelpoisuusvaatimukseen Em. yleinen hakuilmoitus vastaa ennen 1.1.2010 voimassa olleen kirjastoasetuksen (nro 1078/1998 siihen tehtyine muutoksineen 2001 ja 2003) 4 §:n 1. mom. vaatimusta. Perusasia sama kuin edellisissä kelpoisuusvaatimuksissa (Kirjastoasetus 1078/1998, 4 §:n 1. mom. siihen vuonna 2001 tehtyine muutoksineen, joka ei enää ole voimassa: "...vähintään kahdelta kolmasosalta kirjaston henkilöstöstä vaaditaan korkeakoulututkinto, opistotutkinto tai ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Edellä mainitun vaatimuksen täyttää myös informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto."

Koko kunnan kirjastolaitosta johtava "...vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen tai 35* opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot". Uutta: Ei siirtymäkelpoisuutta, ellei ole ylempää korkeakoulututkintoa ja vaadittuja kirjastoammatillisia opintoja.

...jatkuu Ei muutosta: Nykyinen kirjastotoimenjohtajien kelpoisuusvaatimus on perusperiaatteeltaan sama kuin ennen 1.1.2010: 1078/1998 4 §:n 2. momentin kelpoisuusvaatimus siihen vuonna 2001 tehtyine muutoksineen: "kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi hänellä on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot."

Johtajien hakuilmoitus Kun haetaan kunnan koko kirjastolaitoksesta vastaavaa johtajaa tai esim. yhdestä suuresta sivukirjastosta tai useasta pienestä sivukirjastosta vastaavaa johtajaa on noudatettava kirjastoasetuksen 078/1998 4 §:n (muutettu asetuksella 1157/2009) 3. momentin kelpoisuutta: "vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot".

Siirtymäsäännöksistä Ennen 1.1.2010 suoritetut opintoviikot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käyvät edelleen. Opintopisteiden ja vanhojen opintoviikkojen mahdollisen vertaamisen tekevät ao. korkeakoulut.

Tärkeintä on, että asiakas tietää, mistä ja keneltä hän saa mitäkin palvelua ja osaamista. Sisätyö näkyväksi.

Uudet sukupolvet Tulevaisuuden rakentamisessa tekemättä jättäminenkin on teko. Henkilöstö uusiutuu nopeasti lähivuosina. Jo muutaman vuoden kuluttua uudet sukupolvet työskentelevät kirjastoissa. Tarvitaanko silloin sitä osaamista, josta juuri nyt on pula, kuten IT- ja verkko-osaamista; vai tarvitaanko silloin jotain ihan muuta! Vakinainen-tilapäinen henkilöstö. Mitä arvoja asiakkaat odottavat silloin kirjastojen välittävän! Muutaman vuoden kuluttua nähdään, onko pystytty vastaamaan tässä esitettyihin tavoitteisiin: kirjasto toteuttaa kansalaisten sivistyksellisiä perusoikeuksia.