Kelpoisuusvaatimuksista ja kirjastoammatillisen henkilöstön rekrytoinnista 15.4.2011 Kirsti Kekki, opetus- ja kulttuuriministeriö.

Esitys aiheesta: "Kelpoisuusvaatimuksista ja kirjastoammatillisen henkilöstön rekrytoinnista 15.4.2011 Kirsti Kekki, opetus- ja kulttuuriministeriö."— Esityksen transkriptio:

1 Kelpoisuusvaatimuksista ja kirjastoammatillisen henkilöstön rekrytoinnista Kirsti Kekki, opetus- ja kulttuuriministeriö

2 Kelpoisuusvaatimusten tavoitteet
Pysäyttää kirjastoammatillisen korkea-asteen koulutuksen saaneiden virkojen ja toimien lakkauttaminen tai muuttaminen alempaa koulutustasoa vaativaksi. Nostaa kirjastojen ammatillisen ydinosaamisen tasoa; turvata korkeakoulutetun kirjastoammatillisen henkilöstön riittävyys, saatavuus ja palvelujen laatu maan eri osissa. Lähtökohdaksi: Mitä modernin tietoammattilaisen pitäisi osata tehdä – ei se, millä tasolla osaaminen nyt on. Kelpoisuusvaatimukset on laadittu kuntalaisten kirjastopalvelujen laadun turvaamiseksi.

3 Henkilöstön rekrytoinnista
Jokaisessa rekrytoinnissa rakennetaan tulevaisuuden kirjastopalveluja. Henkilöstöä ei rekrytoida tämänhetkistä tilannetta varten, vaan tuleviin tehtäviin. Rekrytointi on johtajan tärkein tehtävä ja kirjaston merkittävin investointipäätös. Minkälaista henkilöstöä tarvitaan vakinaisiin tehtäviin; ja mitä juuri tämän hetken tarpeisiin vastaavaa, mahdollisesti tilapäisesti palkattaviin tehtäviin.

4 Ydintehtävä näkyväksi. Merkityksellisyys.
Tavoite Kirjastoammatillisen korkeakoulutetun henkilöstön ydintehtävä näkyväksi ja kuntalaisten tietoon. Kirjastoilla kansalais-, tieto- ja sivistysyhteiskunnassa keskeinen rooli. On huolehdittava siitä, etteivät perusosaaminen ja -palvelut rapaudu. Merkityksellisyys Ratkaisevaa, pystyykö kirjasto olemaan merkityksellinen kuntalaisille, eri-ikäisille opiskelijoille ja koululaisille, opettajille, nuorille, lapsille, ikääntyville; seuraako kirjasto aidosti oman kunnan ympäristön tarpeita; pystyykö kirjasto toimimaan aloituspisteenä maaseudun pienyrittäjille, julkisen hallinnon tiedolle. Onnistuuko kirjasto toimimaan keskeisesti informaalissa elinikäisessä opiskelussa ja oppimisessa.

5 Mitä modernin tietoammattilaisen pitäisi osata
Sisältö. Asiakaspalvelu. Painopiste sisällön tuntemukseen ja tietopalvelun aitoon kehittämiseen. Hyvä kirjastoydinosaaminen, laaja yleissivistys ja kaunokirjallisuuden tunteminen asiakaspalveluun. Asiakaspalvelussa konsultoidaan rohkeasti asiaan erikoistunutta. Erikoisosaaminen kaikkien tietoon. Tärkeintä on, että asiakas tietää, mistä, milloin ja keneltä hän saa mitäkin palvelua ja osaamista. Kirjastoammattilainen osaa hyödyntää pienissäkin kirjastoissa kansallisia linjauksia, keskitetysti tuotettuja palveluja jne.

6 Mitä modernin tietoammattilaisen pitäisi osata
Vaativa tiedonhaku. Opastaminen tietokantojen käyttämiseen ja hyödyntämiseen; vaativaan kriittiseen tiedonhakuun, tiedonhallintataitoihin. Ei enää riitä pelkkä tiedon saatavuus tai aineiston digitoiminen. Taito löytää ja osata käyttää sirpaleina olevaa tietoa omaan tarpeeseen nousee olennaiseksi. Internet luo etenkin nuorille harhan, että tiedonhaku on helppoa. Ikääntyneet tarvitsevat vaativaan tiedonhakuun pystyvän apua myös maaseutukirjastoissa ja suurten kirjastojen sivukirjastoissa. Palvelun saatavuus: ajasta ja paikasta riippumatonta saatavuutta, mutta myös henkilökohtaista palvelua saatavilla tiettyinä aikoina. Tavoitteena säästää asiakkaan aikaa.

7 Murrosaikaa Media ja kustannusala kriisissä.
Kirjasto-brändi. Kunnossa? Mitä halutaan viestittää? Missä kirjasto on yksi tarjoaja muiden rinnalla. Missä asiassa kirjasto on ainoa? Mitä kirjastolla on sellaista, minkä kanssa vielä kukaan ei kilpaile. Olemalla aktiivinen sellaisessa, missä muut eivät ole. Kuntalaisille selväksi: Mitä kirjastossa jo on; mitä osaamista siellä jo on. Milloin kannattaa kysyä kirjastonhoitajalta. Kuntalaiset tietävät jo: lainaaminen, kirjastoon on matala kynnys, on tapahtumia; mutta tietävätkö, mitä kirjastossa osataan.

8 Kelpoisuusvaatimusta koskevat pykälät 1.1.2010 -
Valtioneuvoston asetus nro 1157/2009 kirjastoasetuksen 4 §:n muuttamisesta. (Annettu ). Lisäksi Valtioneuvoston asetuksella nro 87/2011 on turvattu niiden opiskelijoiden kelpoisuus, jotka aloittivat Oulun yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset informaatiotutkimuksen opinnot 33 op (25 op perusopinnot+ 8 op täydennysosa) avoimissa yliopistoissa ja Helsingin kesäyliopistossa vuonna 2009. "Henkilö, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on aloittanut opintonsa täyttääkseen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiset kirjastoammatillisen henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset, saa kelpoisuuden tämän asetuksen mukaisiin virkoihin ja työsuhteisiin suorittamalla kirjastoammatilliset opintonsa vuoden 2014 loppuun mennessä. Tätä asetusta sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2010."

9 Kelpoisuusvaatimukset 1.1.2010 -
"Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla: (4 §:n 1 momentti) 1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; (4 §:n 1 momentin 1 kohta) 2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; (4 §:n 1 momentin 2 kohta) 3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; taikka (4 §:n 1 momentin 3 kohta) 4) tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto. "(4 §:n 1 momentin 4 kohta)

10 Korkea-asteen kirjastoammatillinen henkilöstö
"1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; 2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot"; Siis: Asetus 1157/2009, 1 ja 2 kohdat tarkoittavat korkea-asteisten kirjastoammatillisen koulutuksen saanutta henkilöstöä.

11 Muu kuin korkea-asteinen kirjastoammatillinen henkilöstö
"3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; taikka 4) tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto." Siis: Asetus 1157/2009; kohdat 3 ja 4 koskevat muuta kuin korkea-asteen kirjastoammatillisen koulutuksen saanutta henkilöstöä.

12 Ennen 1.1.2010 suoritetut tutkinnot ja opinnot
"Tämän asetuksen 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuun osuuteen kuuluviksi luetaan ne, jotka ovat kelpoisia tämän asetuksen voimaan tullessa kirjaston ammatillisen henkilökunnan tehtäviin." (Asetus 1157/2009, 4 §:n voimaantulosäännöksen 3 momentti) Siis: Ennen suoritetut opintoviikot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käyvät edelleen. Opintopisteiden ja vanhojen opintoviikkojen mahdollisen vertaamisen tekevät ao. korkeakoulut.

13 Opintopisteet ja opintoviikot
Vanhoja yliopistojen opintoviikkojen vastaavuuksia ei pidä verrata uusiin opintopisteisiin (on otettu käyttöön jo vuonna 2005). Vastaavuuksista päättävät yliopistot. "Vanha yliopistoasteen 20 opintoviikkoa" on vähemmän kuin 25 opintopistettä = yliopistoissa suoritettavat perusopinnot. Ammattikorkeakouluissa on ollutkin jo noin "vanhaa opintoviikkoa", joten uusi 60 opintopisteen vaatimus ei aiheuta käytännössä muutosta entiseen. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, oppilaitosten ja opistojen opintoviikkoja/opintopisteitä ei voi verrata keskenään ristiin. Kaikilla asteilla oma tapansa laskea opintojen laajuus.

14 Tilastointi 1) Kirjastoammatillisen henkilöstön määrä (htv) -kohtaan tilastoidaan kirjaston palkkaama henkilöstö, jolla on asetuksen 1157/ §:n 1 momentin 1-4 kohtien mukainen kelpoisuus.  Tähän osuuteen lasketaan kuuluviksi  myös  ne, jotka ovat ennen olleet kelpoisia kirjastoammatillisen henkilökunnan tehtäviin. 2) Kirjastoammatillisen korkeakoulutetun henkilöstön määrä (htv)   -kohtaan tilastoidaan kirjaston palkkaama henkilöstö, jolla on asetuksen 1157/ §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien (yliopisto tai amk) mukainen kelpoisuus.   Ne, jotka ovat aiemmin voimassa olleiden säädösten mukaan kelpoisia korkeakoulutusta vaativiin virkoihin ja toimiin, ovat edelleen päteviä ja lasketaan tilastoinnissa mukaan korkeakoulutettujen henkilötyövuosiin.

15 Mikä on kirjastovirkailijan, kirjastonhoitajan kelpoisuusvaatimus?
Uusissa -eikä edellisissä - kelpoisuusvaatimuksissa ole säädetty kirjastovirkailijoiden tai kirjastonhoitajien kelpoisuusvaatimuksista. Kirjastonhoitajia tai kirjastovirkailijoita ei valmistu miltään koulutusasteelta. Nimikkeet vaihtelevat hyvin paljon, eikä ole yhtenäistä käytäntöä. Korkeakoulut ja oppilaitokset, jotka antavat kirjasto- ja informaatioalan koulutusta, käyttävät erilaisia termejä. Yliopistossa kirjastoalan opinnoista käytetään termiä informaatiotutkimus, ammattikorkeakouluissa kirjasto- ja tietopalveluala ja ammatillisessa perustutkinnossa sekä ammattitutkinnossa tieto- ja kirjastopalvelu. Näiden syiden vuoksi asetuksessa käytetäänkin yleisnimikkeitä, kuten kirjasto- ja informaatioala.

16 Johtajan kelpoisuus "Kunnan kirjastolaitosta taikka yhtä tai useampaa toimipistettä johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot." (Asetuksen 1157/2009, 4 §:n 3 momentti). * Vähintään 35 opintoviikon laajuisilla korkeakoulutasoisilla kirjasto- ja informaatioalan opinnoilla tarkoitetaan tässä ennen yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja. Nykyinen koko kunnan kirjastolaitosta johtavan kirjastotoimenjohtajan kelpoisuusvaatimus on perusperiaatteeltaan sama kuin ennen Uusi asia sivukirjastojen johtajien kelpoisuusvaatimus.

17 Johtajan siirtymäkelpoisuus
"Tämän asetuksen 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö, joka on otettu virka- tai työsopimussuhteeseen ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka virka- tai työsopimussuhteeseen otettaessa on täyttänyt tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen kyseiseen virkaan tai työsuhteeseen." (Asetuksen 1157/ § voimaantulosäännöksen 4 momentti) Siis: Johtajalla ei siirtymäkelpoisuutta, ellei ole ylempää korkeakoulututkintoa ja vaadittuja kirjastoammatillisia opintoja.

18 Sivukirjastonjohtajan siirtymäkelpoisuus kunnan sisällä
K: Eikö ole niin, että jos haemme esim. kirjastonjohtajaa, niin valittavalla täytyy olla suoritettuna ylempi korkeakoulututkinto – eli siirtymäsäännön perusteella ei voi valita esim. talossa jo olevaa, jolla ei ole ko. tutkintoa? V: Kyllä, asetuksen mukaan sivukirjastonjohtajalta tai useammasta toimipisteestä vastaavalta kirjastonjohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, eli häneen ei sovelleta voimaantulo/siirtymäsäännöksiä. Tavoitteena on ollut, että ei ole siirtymäkelpoisuutta talon sisällä, jos on alempi korkeakoulututkinto. Siksi lakimies käyttää termiä: on kelpoinen KYSEISEEN tehtävään tai virkaan - eli ei ole siirtymäkelpoisuutta.

19 Mitä tarkoitetaan 70 %:lla?
Asetuksen 1157/2009 voimaantulosäännöksen 3 momentin mukaan "4 §:n 1 momentissa tarkoitettuun 70 prosentin osuuteen kuuluviksi luetaan myös ne, jotka ovat olleet kelpoisia kirjastoammatillisen henkilökunnan tehtäviin ennen " Sana voimaantulosäännös saattaa herättää hämmennystä, mutta käytännössä se tarkoittaa samaa asiaa kuin siirtymäsäännös.

20 70 % vaatimus K: Tarkoittaako 70 % vaatimus, että 30% vakanssien haltijoista saa olla vailla minkäänlaista kirjastoalan koulutusta, minkä lisäksi kirjastossa saa vielä olla täysin rajoittamaton määrä harjoittelijoita, työllistettyjä, ym.? V: 70 %:n tavoitteena on ollut turvata kirjastoissa kirjastoammatillisen henkilöstön määrä ylipäätään – 2/3 % vaatimus on ollut jo kauan. Erot eri suuruisten kuntien välillä ovat suuret. Esim. suurissa kaupunginkirjastoissa tarvitaan muita enemmän 30 %:iin sijoittuvaa atk-, tietoverkko-, tiedotus-, kuljetus- ja muuta henkilöstöä, jota keskisuurten ja pienten kuntien kirjastojen ei ole mahdollista palkata.

21 45 %:n ja 70 %:n vaatimus täytettävä vuoteen 2016 mennessä
"Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu koulutus." (Asetuksen 1157/2009, 4 §:n 2 momentti) "Kunnan kirjastolaitoksen tulee täyttää tämän asetuksen 4 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyt koulutetun henkilöstön osuutta koskevat vaatimukset kuuden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. (Asetuksen 1157/ §:n voimaantulosäännöksen 2 momentti)

22 45 % vaatimus K: Pitääkö joka toimipisteessä olla 45 %?
V: Vaatimus koskee kunnan kirjastolaitosta kokonaisuutena, ei esim. yhtä sivukirjastoa. Asetukseen on kirjattu vain yleinen vähimmäismäärä. Asetukseen ei ole voitu kirjata esim. asukaslukuun perustuvaa vaatimusta. Eri kokoisissa kunnissa tilanteet ja tarpeet ovat erilaisia. Esim. 1–2 hengen kunnankirjastossa vaatimus on 50–100 % korkeakoulutetun kirjastoammatillisen henkilöstön osalta. Kahden hengen kirjastossa molempien työntekijöiden tulisi olla vähintään kirjastoammatillinen koulutus. Suurin osa Suomen kunnista on kuitenkin edelleen pieniä tai keskisuuria; vuoden 2010 lopussa vain noin 20 kuntaa (326:sta) täytti suuren kunnan kriteerit.

23 45 %:n vaatimus K: Koskeeko 45%:n vaatimus virkojen/toimien määrittelyä vai vain niiden haltijoita? Jos jonkin kunnan kirjasto saa houkuteltua esim. ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työskentelemään kirjastovirkailijan nimikkeellä ja palkkatasolla, niin katsotaanko kunnan kirjastolaitoksen täyttävän lain vaatimukset korkea-asteisesti koulutetun henkilöstön määrän osalta, vaikkei siellä (johtajien lisäksi) olisikaan yhtään korkea-asteen koulutusta edellyttävää kirjastoalan vakanssia? V: Nimikkeistä päättävät kirjastot. Tavoitteena on ollut, että vaatimus koskee sekä tehtävää että sitä hoitavaa henkilöä. Säädöksissä ei ole kuitenkaan yhdistetty nimikkeitä johonkin kelpoisuusvaatimukseen, vaikka tarkoituksena on, että korkeakouluasteen henkilö sijoittuu koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Mikään korkeakoulu tai oppilaitos ei kuitenkaan valmista kirjastonhoitajia tai kirjastovirkailijoita.

24 45%:n toteutuminen K: Miten tullaan toimimaan kuuden vuoden siirtymäajan jälkeen? Tarkoittaako ko. aika sitä, että henkilöstöä kannustetaan saattamaan pätevyydet ajan tasalle, vai ohjaillaanko tulevaa rekrytointia uusien prosenttien mukaisesti? Ovatko aikanaan laillisin pätevyyksin rekrytoidut henkilöt päteviä esim. eläkkeelle jäämiseen saakka? Ilmeisesti ovat. Miten 45 %:n toteutumaa seurataan/kontrolloidaan kuntatasolla? V: Valtion aluehallintoviranomaiset ELY:t ja opetus- ja kulttuuriministeriö seuraavat kirjastojen tilannetta. Kunnissa tulee noudattaa kirjastolainsäädäntöä kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisessä.

25 Tutkintojen tunnustaminen
K: Olen lastentarhanopettaja. Nyt minulla olisi mahdollisuus vaihtaa töihin kirjaston puolelle, mutta en ole tietoinen miten tutkintoni luetaan hyväksi. Mitä pitäisi opiskella lisää? Tarkoitus olisi työn ohessa täydentää osaamistani. V: Tutkinnon vastaavuudesta on paras kysyä opetushallituksesta os: /tutkintojen tunnustaminen/ puh. keskukseen Opetushallitus päättää sekä Suomessa suoritetun että ulkomaisen tutkinnon antamasta virkakelpoisuudesta Suomessa. OPH neuvoo myös korkeakouluja akateemisen tunnustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Korkeakoulut ja oppilaitokset päättävät ulkomaisen tutkinnon antamasta jatko-opintokelpoisuudesta ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta. Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Korkeakoulujen lisäksi Opetushallitus palvelee muita koti- ja ulkomaisia viranomaisia, oppilaitoksia ja yksittäisiä kansalaisia.

26 Ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuus
K: Miten ulkomaisten tutkintojen vastaavuuksia tarkastellaan? Miten tällaisen henkilön pitäisi asiassa lähteä yleensäkin etenemään? Miten Unkarissa suoritettu kirjastotutkinto käy Suomessa? Voiko hän olla töissä kirjastossa? V:  Vastaus kuten edellä. Kirjastot voivat ottaa töihin esim. tilapäisesti. Säädöksissä määrätään vain 70 %:n osuuden kelpoisuudesta. Kielitaitovaatimuksesta säädetään kunnassa.

27 Informaatikon tutkinto
K: Miten TKK:ssa (teknillinen korkeakoulu Espoossa) suoritettua informaatikon tutkintoa verrataan korkeakoulutasoisiin kirjasto- ja informaatioalan opintoihin? V: Hei, en osaa sanoa nykyisestä koulutuksesta, mutta aikaisemmat TKK:n informaatikon tutkinnon koulutukset olivat täydennyskoulutusta, eivätkä vastanneet kirjastoalan peruskoulutusta. Opetus oli yritys- ja tieteellisiin kirjastoihin tähtäävää.

28 Yleinen hakuilmoitus Haettaessa esim. kirjastonhoitajaa tai kirjastovirkailijaa hakuilmoituksessa voi viitata yleisesti kirjastoasetuksen 1078/ §:n 1. momenttiin (muutettu asetuksella 1157/2009). Tällöin haku kohdistetaan asetuksen 1157/ § 1. mom. kaikkiin kohtiin: 1, 2, 3 ja 4 eli kaikkiin koulutusasteisiin: yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, ammatillinen perustutkinto ja ammattitutkinto. Kirjasto päättää, minkä tasoisen hakijan valitsee ja millä nimikkeellä. (ei uutta) Huom! Tässä ei siis tarkoiteta koko kunnan kirjastotoimenjohtajaa eikä yhdestä tai useammasta toimipisteestä vastaavaa. Heitä koskee 4 §:n 3 mom. Tohtoreita ja maistereita yms. ei voi todeta epäpäteviksi esim. kirjastovirkailijan tehtävään, vaikka ilmoituksessa olisi haettu alemman koulutuksen omaavaa henkilöä, ja vaikka kyseiset hakijat ovat suorittaneet esim. yliopistotasoiset kirjastoalan aineopinnot opinnot.

29 jatk. Yleinen hakuilmoitus. Voimaantulosäännös.
K: Täytyykö voimaantulosäännös/siirtymäsäännös mainita hakuilmoituksen kelpoisuusvaatimuksissa? V: Ei tarvitse mainita, mutta voimaantulosäännökset eli vanhat tutkinnot ja opinnot on huomioitava tilanteessa, jossa työnhakijat asetetaan kelpoisuusvaatimukset täyttäviin ja ei-täyttäviin hakijoihin. Voimaantulo- ja siirtymäsäännösten mukaan kelpoiset hakijat on todettava kelpoisiksi tällaisissa luetteloissa.

30 Lisävaatimuksia voi aina asettaa
Voi lisätä esim. tekstin: "Tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää... jne." tai vaatimuksen muusta erikoisosaamisesta tai työkokemuksesta (esim. musiikki, lastenkirjastotyö, tms.). Hakijoilta voi vaatia korkeampaa koulutusta kuin mitä asetuksessa on määritelty vähimmäistasoksi. Esim. jos halutaan 60 opintopisteen laajuiset yliopistossa suoritetut kirjasto- ja informaatioalan aineopinnot, viitataan 4 §:n 1 mom. Asetettaessa hakijoita kelpoisuusvaatimukset täyttäviin ja ei-täyttäviin henkilöihin, kelpoisiksi hakijoiksi tulee kuitenkin todeta myös 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiset ammattikorkeakoulussa suoritetut kirjastoalan ammatilliset opinnot suorittaneet henkilöt.

31 Johtajien hakuilmoitus
Kun haetaan kunnan koko kirjastolaitoksesta vastaavaa johtajaa tai esim. yhdestä suuresta sivukirjastosta tai useasta pienestä sivukirjastosta vastaavaa johtajaa on noudatettava kirjastoasetuksen 1078/ §:n (muutettu asetuksella 1157/2009) 3. momentin kelpoisuutta: "vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot".

32 Johtajan rekrytointi-ilmoitus Lisävaatimuksia voi aina asettaa
Hakuilmoitukseen voi lisätä erilaisia vaatimuksia, esim. vähintään 2 vuoden työkokemus kirjastoalalla / johtamiskokemusta / kokemusta hallinnollisista tehtävistä jne. On aina mahdollista vaatia korkeampaa koulutusta kuin asetuksessa määritetty vähimmäisvaatimus: hakuilmoituksessa voi hakea esim. 4 §:n 3 momentin mukaista henkilöä, joka on suorittanut yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan yliopistotasoiset aineopinnot. Asetettaessa hakijoita kelpoisuusvaatimukset täyttäviin ja ei-täyttäviin hakijoihin, kelpoiseksi tulee todeta kaikki 4 §:n 3 momentin täyttävät hakijat, joihin kuuluvat myös ne, joilla on riittävä määrä ammattikorkeakoulussa suoritettuja kirjastoalan ammattiopintoja.

33 Uudet sukupolvet Tulevaisuuden rakentamisessa tekemättä jättäminenkin on teko. Henkilöstö uusiutuu nopeasti lähivuosina. Jo muutaman vuoden kuluttua uudet sukupolvet työskentelevät kirjastoissa. Tarvitaanko silloin sitä osaamista, josta juuri nyt on pula, kuten IT- ja verkko-osaamista; vai tarvitaanko silloin jotain ihan muuta! Mitä arvoja asiakkaat odottavat silloin kirjastojen välittävän! Muutaman vuoden kuluttua nähdään, onko pystytty vastaamaan kirjastojen ydintehtävään: Kirjasto toteuttaa kansalaisten sivistyksellisiä perusoikeuksia.

34 Lisätietoa Kohta Työryhmät ja selvitykset: Kelpoisuusvaatimukset ja henkilöstön rekrytointi Kohta Kirjastoalan koulutus, jossa on myös tarkempia laskelmia eläkkeelle siirtyneistä ja siirtyvistä