Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 30.09.2013 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Sisältö Arkkitehtuuri ohjauksen välineenä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurikehyksen ja -menetelmän lähtökohdat KA-työn menetelmä: Menetelmän käytön edellytykset KA-työn menetelmä / KA-suunnitteluprosessi Kuvauspohjat ja niiden käyttöperiaatteet Uudelleenkäytettävyys ja iteratiivinen suunnittelu v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Arkkitehtuuri ohjauksen välineenä Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 KA-työn menetelmä Arkkitehtuuri ohjauksen välineenä v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Arkkitehtuuri keskeisenä ohjauksen välineenä Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Arkkitehtuuri keskeisenä ohjauksen välineenä JHKA Julkisen hallinnon yhteinen KA Kohdealueiden yhteiset kokonais-arkkitehtuurit Kohdealueiden osa-alueiden yhteiset kokonaisarkkitehtuurit Organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurit Kokonaisarkkitehtuurin hallinta ei ole erillinen ohjausrakenne, vaan se kytkeytyy osaksi julkisen hallinnon organisaatioiden johtamisessa ja toiminnan ohjauksessa käytettyjä rakenteita, menetelmiä ja hyviä käytäntöjä. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri luo kaikille yhteisen (sovitun) tavoitteen, jota kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurit tarkentavat ja täydentävät. Organisaation kokonaisarkkitehtuuri hyödyntää yhteistä arkkitehtuuria oman arkkitehtuurin toteutuksessa. Kun yhteisen arkkitehtuurin mukaisten palvelujen kehittäminen perustuu sovituille linjauksille, ne ovat linjassa organisaation tarpeiden kanssa. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Arkkitehtuurin kytkeytyminen johtamiseen Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Arkkitehtuurin kytkeytyminen johtamiseen Strategisen tavoitetilan suunnittelu tavoitteet ja strategiat Kokonais- arkkitehtuurin suunnittelu kokonaisarkkitehtuuri strategisen tason suunnitelmat ml. kokonaisarkkitehtuuri Kehittämisohjelmien suunnittelu kehittämisohjelma osa-arkkitehtuurit kehittämisohjelmat ml. osa-arkkitehtuurit Hanke- / projekti- suunnittelu arkkitehtuurien käyttö kehittämisen ohjauksessa ja päätöksenteossa strategianmukaisten ratkaisujen toteuttamiseksi v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 KA-työn menetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen -suositus on osa ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjaa ja se täydentää muita sarjan suosituksia antamalla pohjan suosituksissa kuvatulle arkkitehtuuriohjatulle organisaation toiminnan kehittämiselle. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Menetelmässä käytettävät suositukset Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Menetelmässä käytettävät suositukset Menetelmässä käytetään JHS 179:n lisäksi: JHS 171:ta palvelujen kuvaamiseen JHS 152:ta prosessien kuvaamiseen JHS 179 JHS 171 JHS 172 JHS 173 Kokonais-arkkitehtuurin kehittäminen on jatkuvaa, ICT-palvelujen kehittämistä ohjaavaa työtä ICT-palvelujen kehittäminen –sarja: JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen. JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys. JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely. JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Näitä täydentää JHS 152 Prosessien kuvaaminen. www.jhs-suositukset.fi v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen Kertaus Kokonaisarkkitehtuurilähtöinen organisaation toiminnan kehittäminen lähtee johtamisprosessista. Organisaation johto asettaa kehittämisen vaatimukset strategiaprosessin mukaisesti ja vastaa kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen johtamisesta ja hallinnoinnista. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi saa syötteen strategiaprosessista ja suunnittelun tulokset toteutetaan toiminta- ja taloussuunnittelun (TTS) kautta käynnistettävänä kehittämiskohteiden tunnistamistyönä tai kehittämishankkeina. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu on jatkuva prosessi, jonka aikana arkkitehtuuria ylläpidetään ja muokataan muuttuvien tavoitteiden, yhteen toimivuudelle asetettujen vaatimusten sekä uusien palveluiden perusteella. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Arkkitehtuurimenetelmän lähtökohdat Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 KA-työn menetelmä Arkkitehtuurimenetelmän lähtökohdat Arkkitehtuurimenetelmä on osa kokonaisarkkitehtuuriviitekehystä v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 JHS 179 vs. TOGAF® 9 JHS 179 TOGAF® 9 Versio 1.0, julkaistu 2011 Versio 1.1 (5.10.2012) Suomenkielinen Lyhyt ja ytimekäs (35 sivua + liitteet) Kuvauspohjasuosituksia Vapaasti saatavilla Pohjautuu TOGAF® 9 –viitekehykseen. http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs179 Versio 9, julkaistu 2009, versio 9.1 (huoltopäivitys 2011) Englanninkielinen Yleinen ja laaja (noin 700 sivua) Ei suoria kuvauspohjasuosituksia (ladattavissa erikseen) Räätälöitävissä organisaation tarpeiden mukaan Ilmainen sisäiseen kehitykseen Vapaasti saatavilla http://pubs.opengroup.org/architecture/togaf9-doc/arch/ v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi vs. TOGAF® 9 Architecture Development Method (ADM) Valmistelu Nykytila + tavoitetila JHS 179 –suosituksen kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi ja TOGAF 9:n arkkitehtuurin suunnittelumenetelmä kuvaavat arkkitehtuurin suunnittelun käytännössä lähes samalla tavalla. Erona on se, että JHS 179:n suunnitteluprosessi kattaa vain osan TOGAFin menetelmää: A-, B-, C-, D-, E- ja F –vaiheet ja osan Preliminary-vaihetta. TOGAFin ADM:n loput vaiheet on suurimmalta osaltaan katettu Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamallissa. KA-hallintamalli Toimeenpanon suunnittelu v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Korkeakoululaitoksen kokonais-arkkitehtuurimalli (Kartturi) Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Korkeakoululaitoksen kokonais-arkkitehtuurimalli (Kartturi) Tietohallintolaki ei koske yliopistoja Kokonaisarkkitehtuurin soveltamista on kuitenkin pilotoitu yliopistoissa ja korkeakouluissa Tämän pilotin aikana syntyi korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurimalli: Kartturi Kartturiin kuuluu Kokonaisarkkitehtuurikehys Kokonaisarkkitehtuurityön hallintamalli Kokonaisarkkitehtuurityön kypsyysmalli KARTTURI, Korkeakoululaitoksen Kokonaisarkkitehtuurimalli, uusin versio 2.2 http://raketti.csc.fi/kokoa/kartturi v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Menetelmän käytön edellytykset Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 KA-työn menetelmä Menetelmän käytön edellytykset v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurityön organisointitarve Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Kokonaisarkkitehtuurityön organisointitarve Arkkitehtuurinhallinnan kaikilla eri tasoilla tarvitaan: Arkkitehtuurityötä ohjaava ryhmä (ohjaus-/johtoryhmä) Arkkitehtuurityötä varsinaisesti toteuttava asiantuntijaryhmä (arkkitehtuuriryhmä) Arkkitehtuurityön toteutuksen käytännön päätöksenteosta vastaava omistaja (nimetty julkisen hallinnon organisaatio) v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurityön organisointi Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Kokonaisarkkitehtuurityön organisointi KA vastuutaho nimittää arkkitehtuurivastaavan huolehtii asianmukaisesta resursoinnista vastaa hallintamallista asettaa ohjausryhmän ja toimii sen puheenjohtajana Ohjaus Seuranta Kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmä Arkkitehtuuriryhmä Kohdealueen osan KA ohjausryhmä Kohdealueen KA Arkkitehtuurista vastaava vastaa arkkitehtuurinhallinta-prosessista vastaa arkkitehtuurimenetelmän soveltamisesta kehitystyöhön johtaa arkkitehtuuriryhmän toimintaa KA johto- / ohjausryhmä johtaa arkkitehtuurityötä; vastaa arkkitehtuurin johtamis-prosessista hyväksyy arkkitehtuurilinjaukset, muutospyynnöt ja –ehdotukset sekä KA-kehittämispolun ohjaa yhteisen arkkitehtuurin kehittämishankkeita ja toimeenpanohankkeita arkkitehtuurinäkökulmasta Arkkitehtuuriryhmä toteuttaa ja hallinnoi arkkitehtuuri-työtä vastaa toimintaa ja arkkitehtuuria kehittävien projektipäälliköiden ja vastuuhenkilöiden arkkitehtuurinhallinnan avainperiaatteisiin liittyvästä koulutuksesta Organisaatiotaso vastaavasti v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Arkkitehtuuriperiaatteet Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Arkkitehtuuriperiaatteet Toimivat kiteytettynä arkkitehtuuristrategiana Sisältävät kehittämistä ohjaavia tavoitteita, linjauksia, viitekehyksiä, sääntöjä, mutta joskus myös kieltoja. Ovat yhteisiä sopimuksia kehittämisen toimintatavoista Muodostavat organisaation rakenteiden kehittämisen ja hallinnan perusteet Voidaan määrittää eri näkökulmista (toiminta, tieto, tietojärjestelmä, teknologia) Vaikuttavat kehittämistyöhön ja siten myös kuvauksiin Sisältävät Sidosarkkitehtuurit, rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja –periaatteet Integraatioperiaatteet Kullekin arkkitehtuuriperiaatteelle määritellään: Periaatteen nimi Periaatteen yksiselitteinen kuvaus Periaatteen perustelu (syyt ja hyödyt toiminnalle). Periaatteen vaikutukset (kustannukset, toimenpiteet, riippuvuudet, jne.). Periaatteet voivat vaihdella suurestikin organisaation erilaisten kehittämistilanteiden mukaan. Ne ovat siis tilannesidonnaisia sovittuja painotuksia kehittämisen perusperiaatteiksi. Kuvaukset voidaan tehdä Liitteen 8 kuvauspohjiin ’Arkkitehtuuriperiaatteet’ ja ’Sidosarkkitehtuurit’. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Esimerkki arkkitehtuuriperiaatteesta Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Esimerkki arkkitehtuuriperiaatteesta Lähde: Julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteet_0.1.0.pdf v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Hyviä kysymyksiä esitettäväksi johdolle Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Hyviä kysymyksiä esitettäväksi johdolle Miten palveluprosessien läpinäkyvyyttä johdolle pitäisi kehittää? Miten johdon ja esimiesten tai sidosryhmien raportointia pitäisi kehittää? Mitä sähköisiä palveluita halutaan tarjota ja kenelle? Tarjotaanko näissä normaalia korkeampaa palvelutasoa? Mitä tietoon ja sen saatavuuteen liittyviä haasteita pitäisi mielestänne ratkaista hyvällä arkkitehtuurisuunnittelulla? Missä asioissa tarvitaan korkeampaa tietoturvaa ja missä riittää normaali tietoturvataso? Mitä yleisiä tavoitteita johdolla on teknologia- ja tietoympäristölle tai sen palveluille? Miten muiden organisaatioiden tai ryhmien ratkaisut ja meneillään olevat hankkeet pitäisi huomioida arkkitehtuurityössä? Miten tietoteknisen ympäristön pitäisi sopeutua tuleviin toiminnan muutoksiin? Mitkä ovat keskeisimmät tällaiset näköpiirissä olevat muutokset? Mitä muita arkkitehtuuria ja sen kehittämistä koskevia yleisiä periaatteita tai tavoitteita haluatte nostaa esiin? Lisäksi tarvitaan yleensä organisaatiokohtaisia tai ajankohtaisia erityiskysymyksiä. Esimerkiksi: Mitkä ovat palveluiden laskutuksen ja maksullisuuden tarpeet? Lähde: JHS 179 Liite 5 v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu-prosessi Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 KA-työn menetelmä Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu-prosessi v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu (mihin tähdätään?) Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi (missä nyt mennään?) Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?) Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?) JHS 179: Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessissa tärkeimpänä syötteenä toimii organisaation johdon asettama strategia (strategiaprosessi). Suunnitteluprosessin tuotokset, erityisesti toimeenpanosuunnitelma, toimivat vastaavasti pohjana organisaation TTS-suunnittelulle.   Ensimmäisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksen jälkeen suoritettavilla iteraatiokierroksilla huomioidaan edellisten suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset sekä toimeenpanon suunnittelun ja toteutuksen ja käyttöönoton aikana tehdyt tarkemman tason kuvaukset ja määritykset (vrt. JHS 171- ja JHS 172 -suositukset). v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

1. Suunnittelun valmistelu Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 KA-suunnitteluprosessi 1. Suunnittelun valmistelu v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonais-arkkitehtuurin kehittämisalueet Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Määritä ylätason toimintalähtöinen tavoitetila Organisoi arkkitehtuurin suunnitteleminen Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaiheen voi käynnistää arkkitehtuurin johtamisprosessista tuleva pyyntö, heräte tai muulta taholta noussut tarve kehittää nykytilaa. 1.1 Määritä ja rajaa kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet: Tarkkuustaso, organisaatiolaajuus, näkökulmat, aikaikkuna 1.2 Tunnista, mitä sisältöä on huomioitava ohjaavana tietona. Strategiat, arkkitehtuuriperiaatteet, toimeenpanosuunnitelmat 1.3 Kuvaa tarvittaessa ylätason toimintalähtöinen tavoitetila. Tavoitetilan eli vision kuvaaminen on tarpeen, mikäli kehittämiskohde on iso ja tehtävää muutosta ei ole kuvattu kokonaisuutena, tai jos kehittämisen perusteluja ei ole mietitty toiminnan näkökulmasta. 1.4 Valmistele ja organisoi arkkitehtuurin suunnittelu ja tee projektisuunnitelma. Analysoi suunnitteluprojektin riskit Tunnista kehittämiseen liittyvät sidosryhmät ja heidän tarpeensa. Varmista sidosryhmien hyväksyntä ja tuki. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Näkökulmien ja kuvaustasojen valitseminen Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Näkökulmien ja kuvaustasojen valitseminen Kehyksessä on kolme käsitetasoa: käsitteellinen, looginen ja fyysinen taso Lisäksi kehyksessä kuvattu on periaatteiden taso, jolla määritetyt periaatteet ja tehdyt linjaukset ohjaavat kaikkien käsitetasojen kuvauksia. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Esimerkki: toimintalähtöinen tavoitetila Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Esimerkki: toimintalähtöinen tavoitetila Toimilan kansalaisopiston tavoitetilassa Toimilan alueen asukkaat pystyvät ilmoittautumaan kursseille hakeutumaan oppilaaksi tutkintoon johtaviin opintoihin hallinnoimaan omaa kurssirekisteriään myös opiston aukioloaikojen ulkopuolella, kiireettömästi ja asukkaiden kannalta mieluisaan aikaan. Lisäksi asukkaille tarjotaan erilaisten etä- ja verkko-opiskelun keinoin entistä laajempia opiskelumahdollisuuksia. Opiston sisäistä toimintaa sujuvoitetaan lisäämällä sähköistä asiointia. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Suunnittelun valmisteluvaiheen syötteet Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Suunnittelun valmisteluvaiheen syötteet Tarve kehittämiseen Toiminnan kehittämisen tavoitteet ja strategiat Organisaation ja organisaatiota ylemmän tason kokonaisarkkitehtuurin nykytila ja tavoitetilakuvaukset Organisaatiota ylemmältä taholta saadaan myös noudatettavat viitearkkitehtuurit Edellisten arkkitehtuurin suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset Toteutettujen kehittämiskohteiden tarkemmat kuvaukset Kehittämisen yhteydessä havaitut uudet kehittämis-tarpeet v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kiinnitä huomiota valmisteluvaiheessa Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Kiinnitä huomiota valmisteluvaiheessa Vaiheen tarkoituksena on mm: tunnistaa sidosryhmät ja niiden tavoitteet tunnistaa ja määritellä kehittämisen tavoitteet perustella suunnittelun tavoitetila varmistaa toiminnan ja ICT-johdon tuki rajata ja suunnitella arkkitehtuurin suunnitteluprojekti tunnistaa olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö Kiinnitä huomiota: Sidosryhmien tavoitteiden kuvaaminen sitouttaa heidät paremmin työhön Jos työn tavoitteet eivät ole kirkkaana, polulta eksyy helposti Ohjaustieto on otettava aina huomioon, muuten voidaan tehdä vääriä päätöksiä. Jos kehittämistä ei mitenkään rajata, niin työ ei valmistu ikinä! Huomioi olemassa olevat nykytilan ja tavoitetilan kuvaukset ja arvioi niiden ajantasaisuus Mallinnus voi olla nykytilan kuvaamista (ja sen kautta kehittämiskohteiden tunnistamista) tai se voi olla kehitettävän kohteen tavoitetilan suunnittelua. Huomioi erot lähestymistavoissa näissä näkökulmissa ja pidä näiden kuvaaminen selvästi erillään toisistaan. Nykytila on aina olemassa, sitä ei tarvitse keksiä. Luotettavimmat nykytilan kuvaukset saadaan havainnoimalla toimintaympäristöä. Tavoitetilaa ei voida havainnoida kohdeorganisaatiossa, mutta sen sijaan voidaan hyödyntää muissa ympäristöissä tuotettuja kuvauksia. Nämä voivat olla organisaation sisäisiä malleja, toimialakohtaisia parhaita käytäntöjä tai yleisempiä toimintamalleja. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Suunnittelun valmisteluvaiheen lopputulokset Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Suunnittelun valmisteluvaiheen lopputulokset Lista suunnittelussa tarvittavista olemassa olevista kokonaisarkkitehtuuri­kuvauksista Hyväksytty suunnitelma arkkitehtuurin suunnittelukierroksesta, sen osa-alueista ja mahdollisesta vaiheistuksesta Ylätason toimintalähtöinen tavoitetilan kuvaus (visio) Suunnitelma arkkitehtuurisuunnittelun organisoinnista (pohjalla organisaation arkkitehtuurin hallintamalli) v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Esimerkki: KA-työn aloittaminen Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Esimerkki: KA-työn aloittaminen Toimilan kansalaisopiston kokonaisarkkitehtuuri Organisaation KA:n vastuutaho (pj.) = Opiston johtokunta Organisaation KA:n ohjausryhmä (pj.) = Opiston rehtori Organisaation arkkitehtuuriryhmä (pj.) = Koulutuspäällikkö Organisaation arkkitehtuurivastaava = Koulutuspäällikkö Organisoitumisen jälkeen arkkitehtuuriryhmä valmistelee työpajassa esityksen KA-työn toimijoista, niiden rooleista ja vastuista Rehtorin johdolla järjestetään sarja työpajoja, joissa eri koulutusalueiden koulutuspäälliköt yhdessä markkinoinnin, hallinnon ja IT-osaston kanssa suunnittelevat miten KA-työssä edetään konkreettisesti Arkkitehtuuriryhmä lähtee työstämään yhdessä valitun alueen kuvauksia KA-menetelmän mukaisesti haastatteluilla ja työpajoissa KA-työn edistyessä arkkitehtuuriryhmä tiedottaa aktiivisesti tuloksistaan opiston koko henkilökunnalle ja pyytää palautteita laatimistaan kuvauksista … v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

2. Nykytilan analysointi Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 KA-suunnitteluprosessi 2. Nykytilan analysointi v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi Lähde liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Selvitä organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisessa lähdetään liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Nykytilan analysointi -vaiheessa selvitetään organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle. Ensimmäisellä suunnittelukierroksella nykytilan kuvaamiseen kannattaa usein käyttää enemmän aikaa ja tehdä kuvauksista perusteellisempia, kuin seuraavilla suunnittelukierroksilla. Vain ensimmäisellä suunnittelukierroksella liikkeelle lähdetään puhtaalta pöydältä. Myöhemmässä vaiheessa voidaan tukeutua jo tehtyihin arkkitehtuurikuvauksiin. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Nykytilan kuvausjärjestys Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Nykytilan kuvausjärjestys minimikuvausvaatimus v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Nykytilan suositeltava kuvausjärjestys Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Nykytilan suositeltava kuvausjärjestys Aloita toiminta-arkkitehtuurista ja prosessien kuvaamisesta Jatka järjestelmien ja tietovarantojen kuvaamiseen Ts. alhaalta fyysisen tason kuvauksista ylöspäin, loogisiin ja käsitteellisiin kuvauksiin Tunnista nykytilasta teknologian peruspiirteet Erityisesti, mitä laitteita ja mitä palvelutasoja mihinkin järjestelmään, palvelimeen tai laitteeseen sovelletaan Kun fyysinen taso on kuvattu, siirry loogisen tason kuvauksiin Samalla on hyvä listata keskeiset käytettävät teknologiakomponentit ja käytetyt integraatiotekniikat.. Organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvauksessa ei yleensä ole tarpeen kuvata periaatteellisen tason kuvauksia Organisaation nykytilan kuvaaminen kannattaa aloittaa toiminta-arkkitehtuurista ja prosessien kuvaamisesta Jatkaa järjestelmien ja niihin kiinteästi kuuluvien tietovarantojen kuvaamiseen Ts. alhaalta fyysisen tason kuvauksista ylöspäin, loogisiin ja käsitteellisiin kuvauksiin Nykytilasta kannattaa tunnistaa teknologian peruspiirteet Erityisesti, mitä laitteita ja mitä palvelutasoja mihinkin järjestelmään, palvelimeen tai laitteeseen sovelletaan Maantieteellisesti laajoissa tilanteissa, tai jos organisaatiolla on iso määrä toimipisteitä, kannattaa kuvata myös verkkokaavio. Kun fyysinen taso on kuvattu, kannattaa siirtyä loogisen tason kuvauksiin Lähtien jälleen järjestelmien loogisesta rakentumisesta ja riippuvuuksista tietokantojen (ja muiden tietovarantojen) sekä laiteympäristön kanssa. Samalla on hyvä listata keskeiset käytettävät teknologiakomponentit ja käytetyt integraatiotekniikat. Organisaation arkkitehtuurin nykytilakuvauksessa kannattaa harkiten kuvata käsitteellisen tason yksittäisiä kuvauksia. Nämä kannattaa koota, jos niistä on jo etukäteen melko hyvä käsitys tai jos ne ovat helposti toteutettavissa. Käsitteellisen tason kuvaukset ovat keskeisiä erityisesti tavoitetilan kehittämisen kannalta ja varsin usein ne tulee joka tapauksessa käsitellä uudestaan tavoitetilaa määriteltäessä. Organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvauksessa ei yleensä ole tarpeen kuvata periaatteellisen tason kuvauksia v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Minimikuvausvaatimukset Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Minimikuvausvaatimukset Arkkitehtuuriperiaatteet (noudatetaan vähintään ylemmän tason periaatteita, jos ne on määritelty, muutoin ne tulee määritellä tavoitetilan kuvaamisen yhteydessä). Asiakkaat ja sidosryhmät Palveluiden kuvaukset (käytetään Palvelusalkku-pohjaa). Prosessien kuvaukset (vähintään loogisella tasolla). Informaatiosalkku Tietojärjestelmäsalkku (suositeltavaa kuvata myös tietojärjestelmäkartta). Prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien suhteiden kuvaus (vähintään Prosessit-tiedot-, Tiedot-tietojärjestelmät- sekä Prosessit-tietojärjestelmät -matriisit) Integraatioratkaisut (vähintään Liittymät ja rajapinnat -pohjan mukaiset tiedot). Suosituksessa annettuja minimivaatimuksia tulee noudattaa kuvauksien toteuttamisessa. Kohteen tarpeet määrittelevät kuvausten tason ja niiden laajuuden yli minimivaatimusten. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

3. Tavoitetilan suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 KA-suunnitteluprosessi 3. Tavoitetilan suunnittelu v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Kokoa kehittämisalueen kuvaustavat Analysoi arkkitehtuurien ja kuvausten kohderyhmät Analysoi ja huomioi arkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät Kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuri Tee puuteanalyysi Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Jos kehityskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, suositeltu suunnittelujärjestys on:  Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Minimivaatimukset ovat samat kuin nykytilan kuvauksissa. Niitä voidaan laajentaa tarvittaessa. Arkkitehtuurikehyksessä on kuvattu suositukset eri käsitetasoilla ja -näkökulmissa tehtävistä kuvauksista. Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Arvioi, vaikuttaako kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen tulos toiminnan tavoitetilaan (olemassa oleva organisaation strategia) ja tee tarvittaessa muutosehdotus. Lähetä muutosehdotukset katselmoitavaksi tarvittaville tahoille (mm. johtamisprosessi). Päivitä tavoitetila katselmoinnin jälkeen. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Pitäisi kehittää X:ää Toiminnan tarpeet Miten tukee strategiaa? Kuka tarvitsee ja mitä? Miten toimitaan? Tiedon tarpeet Mitä tietoa tähän liittyy? Mikä on tiedon päälähde? Mitä tietoa tarvitaan johtamiseen? Tietosuoja-tarpeet? Järjestelmien tarpeet Mitä tuki-järjestelmiä tarvitaan? Miten ratkaisut integroidaan? Tietoturva-tarpeet Teknologian tarpeet Miten korkeaa käytettävyyttä tarvitaan? Mitä ylläpitoa teknologia edellyttää Yhteen-toimivuuden tarpeet Mihin tämä muutos vaikuttaa? Mitä on jo olemassa? Kansalliset määritykset? KA-menetelmän käyttö v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Tavoitetilan suunnittelussa huomioitavaa Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Tavoitetilan suunnittelussa huomioitavaa Käsittele tavoitetilan suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa suunnittelussa käytettävät kuvaus- tavat, jotta kaikki vähintään ymmärtävät, mitä ja miksi kuvataan Hyödynnä olemassa olevia kuvauksia, mikäli se on mahdollista!!! Selvitä ja kirjaa suunnitteluun ja rajaamiseen vaikuttavat asiat Mm. viite- ja sidosarkkitehtuurit Ks. Seuraava sivu KA:n kehittämisen tulos voi vaikuttaa ylätason toiminta-lähtöiseen tavoitteeseen, jolloin tarvitaan muutosehdotus Arvioi, onko jotain asioita tai näkökulmia jäänyt huomioimatta suunnittelussa: hyödynnä puuteanalyysi-matriisia. Mikä säilyy? Mikä muuttuu? Mitä uutta tarvitaan? Mikä nykyinen poistuu? Tuotettavien kuvausten sisällön tulee olla sellainen, että tarpeelliset sidosryhmät tulevat huomioitua. Kunkin sidosryhmän tulee lisäksi ymmärtää niille tarkoitettujen kuvausten sisällöt. Analysoi aiemmissa suunnittelun vaiheissa koottu materiaali ja kirjaa arkkitehtuurin kehittämisprojektin suunnitteluun ja rajaamiseen vaikuttavat asiat. ylemmän tason arkkitehtuurivaatimukset ja periaatteet kuvausten kohderyhmä, sidosryhmien tarpeet ja määrä budjetti käytettävissä oleva aika ja henkilöresurssit, ym. Käynnistä arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen suositeltuja ja valittuja kuvaustapoja käyttäen. Hyödynnä aikaisempien suunnitteluvaiheiden tuotoksia. Käytä JHS-suositusten kuvauspohjia. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Esimerkki: viite-/sidosarkkitehtuureista Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Esimerkki: viite-/sidosarkkitehtuureista Sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri (SAVI) SADe- palveluarkkitehtuuri Oppijan verkkopalvelut (koulutukseen hakeutuvien palvelut) Toimilan kansalais-opiston tavoitetila Sähköisen kanavan kehittäminen opiskeluun/koulutukseen hakeutumiseen v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Esimerkki: puutematriisi (ote) Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Esimerkki: puutematriisi (ote) Toimilan kansalaisopiston puutematriisin osa, jossa on analysoitu toiminnan palveluiden ja prosessien kehittämiskohteita. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Tavoitetilan suunnittelun lopputulokset Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Tavoitetilan suunnittelun lopputulokset Kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavien tekijöiden listaus ja analyysi Sisältäen noudatettavat viite- ja sidosarkkitehtuurit Sidosryhmien kartoitus ja analyysi Puuteanalyysi Päivitetyt ja tarkennetut muutosehdotukset (= tarpeet) Tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaus, jossa on huomioitu eri näkökulmat ja tarkastelutasot Tavoitetilan arkkitehtuuri sisältää ratkaisut lähtökohtina olleisiin kehittämistarpeisiin v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Tavoitetilan kuvausjärjestys Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Tavoitetilan kuvausjärjestys minimikuvausvaatimus v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Tavoitetilan suositeltava kuvausjärjestys (1/2) Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Tavoitetilan suositeltava kuvausjärjestys (1/2) Aloita periaatteellisen tason arkkitehtuuri-linjauksista Nämä muodostavat koko kehittämisen kivijalan Ovat keino saada organisaation johto ja kehittämisen avainhenkilöt jo tässä vaiheessa osallistumaan ja tutustumaan kokonaisarkkitehtuurityöhön Kuvaa tavoitetila ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle Periaate  käsitteellinen  looginen  fyysinen taso (ylhäältä alas) Toiminta  tieto  tietojärjestelmä  teknologia-arkkitehtuuri (vasemmalta oikealle) Aloita toiminnan kuvauksista Erityisesti tavoitetilan kuvauksessa tärkeää Täsmennä sitä, millä tavalla ratkaisun kohteena olevalla alueella toimitaan, sekä mihin asioihin tietoteknisiä ratkaisuja tarvitaan. Täsmennä eri näkökulmia käsitteelliseltä tasolta loogiselle tasolle Organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen on suositeltavaa aloittaa periaatteellisen tason arkkitehtuuri-linjauksista Nämä muodostavat koko kehittämisen kivijalan, johon arkkitehtuurin kehittämislinjaukset nojaavat. Periaatteellisen tason tavoitetilan linjausten kuvaaminen on myös luonteva keino saada organisaation johto ja kehittämisen avainhenkilöt jo tässä vaiheessa osallistumaan ja tutustumaan kokonaisarkkitehtuurityöhön. Periaatteellisen tason kuvausten jälkeen tavoitetila kannattaa kuvata ylhäältä alas periaatekäsitteellinenlooginenfyysinen taso taso kerrallaan vasemmalta oikealle toimintatietotietojärjestelmäteknologia arkkitehtuuri Organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaaminen on tärkeää aloittaa toiminnan kuvauksista. Tämä täsmentää sitä, millä tavalla ratkaisun kohteena olevalla alueella toimitaan, sekä mihin asioihin tietoteknisiä ratkaisuja tarvitaan. Eri näkökulmat täsmentyvät käsitteelliseltä tasolta loogiselle tasolle. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Tavoitetilan suositeltava kuvausjärjestys (2/2) Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Tavoitetilan suositeltava kuvausjärjestys (2/2) Usein organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuuri huipentuu seuraaviin kuvauksiin: Looginen järjestelmäjäsennys Loogiset (ja fyysiset) tietovarannot Liittymät ja rajapinnat Teknologiakomponenttien kuvaus Organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuuriin kuvataan verkkoratkaisuja lukuun ottamatta melko harvoin tarkkoja fyysisen tason arkkitehtuurikuvauksia. Täsmälliset tietokannat, tietojärjestelmätuotteet ja laitemallit täsmentyvät yleensä myöhemmin kehittämisprojekteissa Näistä, projektien tuotosten perusteella täsmennetyistä tavoitetilan kuvauksista, syntyy pohja seuraavien kehittämiskierrosten nykytilan kuvauksille Usein organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuuri huipentuu loogiseen järjestelmäjäsennyskuvaan, johon liitetään myös tietovarantojen, integraatioperiaatteiden ja teknologia-komponenttien pääjäsennys Tähän jäsennykseen pääseminen kuitenkin edellyttää periaatteellisen tason vaatimusten ja koko käsitteellisen tason läpikäyntiä, jotta ratkaisun palvelevuus ja toimivuus voidaan varmistaa. Organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuuriin kuvataan verkkoratkaisuja lukuun ottamatta melko harvoin kovinkaan tarkkoja fyysisen tason arkkitehtuurikuvauksia. Täsmälliset tietokannat, tietojärjestelmätuotteet ja laitemallit täsmentyvät yleensä myöhemmin kehittämisprojekteissa, joiden avulla edetään kohti määriteltyä organisaation tavoitearkkitehtuuria. Näistä, projektien tuotosten perusteella täsmennetyistä tavoitetilan kuvauksista, syntyy pohja seuraavien kehittämiskierrosten nykytilan kuvauksille. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Organisaation KA:n kuvaaminen (esimerkki) Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Organisaation KA:n kuvaaminen (esimerkki) Käsitemalli Arkkitehtuuriperiaatteet Palvelusalkku Prosessien kuvaus Loogiset tietovarannot Prosessit-tiedot Prosessit-järjestelmät Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Sidosryhmät Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet Liittymät ja rajapinnat Tavoitteet joita organisaation toiminnalle on asetettu (lainsäädäntö, omat strategiset tavoitteet) Tehtävät jotka organisaation on toteutettava tavoitteen saavuttamiseksi (lakisääteiset, Itse asetetut) Toiminnan asiakkaat ja toimintaan liittyvät sidosryhmät Palvelut / suoritteet joilla tehtävät toteutetaan Prosessi jolla palvelu / suorite tuotetaan Tieto jota prosessin toteutuksessa tarvitaan tai prosessissa tuotetaan Tietovarannot joista tieto hyödynnetään Tietojärjestelmät joilla toimintaa tuetaan Liittymät joilla tietoa järjestelmien välillä siirretään Teknologiasalkku Järjestelmien teknologiaratkaisut Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Strategiat Rajaukset ja reunaehdot Standardisalkku Sidosarkkitehtuurit Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Toiminnan keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet Käsitteellinen Taso - MITÄ Käsitemalli Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiapalvelut Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet Looginen Taso - MITEN Sidosryhmät - tiedot Järjestelmät-tiedot Teknologiakomponentit Looginen järjestelmäjäsennys Prosessien kuvaus Tietovirrat Tietojärjestelmäkartta Päätietoryhmät Fyysinen Taso - MILLÄ Sanastot Verkkokaavio Sijoituskaavio v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

4. Toimeenpanon suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 KA-suunnitteluprosessi 4. Toimeenpanon suunnittelu v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Toimeenpanon suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Toimeenpanon suunnittelu Kehittämistarpeiden tunnistaminen Kustannus- ja hyötyanalyysien tekeminen Riskien analysointi Kehitystarpeiden priorisointi Kehittämispolun suunnittelu Toimeenpanosuunnitelman tekeminen Katselmointi Toimeenpanosuunnitelman esittely sidosryhmille Toimeenpanosuunnitelman linkittäminen TTS-prosessiin TTS-prosessin jälkeen käynnistyvissä arkkitehtuurin toteutusprojekteissa hyödynnetään JHS 171, JHS 172 ja JHS 173 –suosituksia. JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Toimeenpanon suunnittelun vaiheet (1/2) Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Toimeenpanon suunnittelun vaiheet (1/2) Kehittämistarpeiden tunnistaminen Määrittele kehittämisalueet esim. puuteanalyysin tulosten perusteella. Tunnista kehittämistyötä vaativat osa-alueet. Suunnittele alustavasti tarvittavien ylätason kehityshankkeiden tavoitteet ja sisältö. Kustannus- ja hyötyanalyysien tekeminen Tee alustava kustannus- ja hyötyanalyysit ylätason kehittämisalueista kokonaisuus huomioiden. Riskien analysointi Analysoi riskit ja laadi ylätason riskienhallintasuunnitelma. Kehitystarpeiden priorisointi Arvioi ylätason kehittämistarpeet mm. niiden merkittävyyden, vaikuttavuuden ja kustannussäästöjen kannalta sekä priorisoi kehitystarpeet ja niihin liittyvät kehittämishankkeet. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Toimeenpanon suunnittelun vaiheet (2/2) Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Toimeenpanon suunnittelun vaiheet (2/2) Kehittämispolun suunnittelu Suunnittele valittujen ylätason kehittämisalueiden pitkän tähtäimen aikataulutus huomioiden organisaation kehittämistoiminnan vuosikello. Toimeenpanosuunnitelman tekeminen Kokoa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa tuotetut kuvaukset, analyysit ja laskelmat ja tee alustava koskeva toimeenpanosuunnitelma. Katselmointi Katselmoi kuvaukset, analyysit ja muut arkkitehtuurikuvausten tuotokset tarpeeksi laajalti kehittämisessä mukana olleissa sidosryhmissä. Toimeenpanosuunnitelman esittely sidosryhmille Esittele katselmoinnin tulosten perusteella päivitetty toimeenpanosuunnitelma sidosryhmille. Toimeenpanosuunnitelman linkittäminen TTS-prosessiin Toimita toimeenpanosuunnitelma TTS-suunnitteluprosessin vastuutahoille. TTS-prosessi = Toiminta- ja taloussuunnittelu -prosessi v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Toimeenpanon suunnittelussa huomioitavaa Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Toimeenpanon suunnittelussa huomioitavaa Määrittele tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet Kaikkea ei pysty tekemään kerralla Laadi ylätason toimeenpanosuunnitelma TTS-suunnittelua varten Organisaation kokonaiskehittämistä ajatellen Tarkemmat suunnitelmat tehdään erikseen Muista koko ajan organisaation kokonaiskehittäminen TTS-suunnittelun kautta tarkennetaan sovitut kehittämisalueet yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja kehittämisprojekteiksi Toimeenpanon suunnitteluvaiheessa määritellään tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet ja laaditaan ylätason toimeenpanosuunnitelma organisaation kokonaiskehittämistä ajatellen. Sovitut kehittämisalueet tarkennetaan yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi, sekä arvioidaan niiden hyödyt ja riskit. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja toteuttaminen Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja toteuttaminen v2.0 Kertaus v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kuvauspohjat ja niiden käyttö-periaatteet Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 KA-työn menetelmä Kuvauspohjat ja niiden käyttö-periaatteet v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Arkkitehtuurimallin kuvausmallit ja -pohjat Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 * * * * * * * * = kaavio * v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Arkkitehtuurikuvaukset Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Arkkitehtuurikuvaukset Matriiseja ja taulukoita Pohjia JHS 179 liitteissä 8 ja 9 JHS 171 liite 4 (tarkempi palvelukuvaus) JHS 152 liite 1 (prosessin perustiedot) Kaavioita, joiden kuvauskielinä UML (Unified Modeling Language), esim. käsitemalli ArchiMate, esim. tietovarantojen kuvaus BPMN (Business Process Modeling and Notation), esim. prosessikuvaukset Sanallisia kuvauksia, jotka täydentävät edellä mainittuja v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

JHS 179 liite 8 kuvauspohjat Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 JHS 179 liite 8 kuvauspohjat Strategiat Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit Rajaukset ja reunaehdot Sidosryhmät Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet Palvelusalkku Käsitemalli Sanastot Loogiset tietovarannot Fyysiset tietovarannot Tietojärjestelmäpalvelut Liittymät ja rajapinnat Standardisalkku Teknologiapalvelut Teknologiakomponentit Teknologiasalkku Tärkeimmät liitteet ovat liitteet 8 ja 9, jotka sisältävät joukon kuvauspohjia ja –matriiseja. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Liite 9 kuvausmatriisit Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Liite 9 kuvausmatriisit Taulukot Organisaatio ja sidosryhmät (Toimijat) Informaatiosalkku (Tiedot) Prosessit (Prosessit) Tietojärjestelmäsalkku (Järjestelmät) Matriisit Toimijat - Tiedot Prosessit - Tiedot Järjestelmät - Tiedot Prosessit - Järjestelmät Miksi tässä liitteessä on sekä samantyyppisiä taulukkoja kuin liitteessä 8 ja ristiviitematriiseja? Vastaus: Kun viet esim. tietoryhmät Informaatiosalkkuun, ne siirtyvät automaattisesti kaikkiin Tiedot-matriiseihin. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Arkkitehtuurin kaaviot, lisätietoa Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Arkkitehtuurin kaaviot, lisätietoa Arkkitehtuurin visualisointiin käytetään UML- tai ArchiMate-notaatiota. Prosessikuvauksissa käytetään BPMN-kuvauskieltä UML (Unified Modeling Language) on Object Management Groupin (OMG) vuonna 1997 standardoima graafinen mallinnuskieli, joka sisältää 13 erilaista kaaviota. Kaavioista kuudella kuvataan rakennetta, kolmella käyttäytymistä ja neljällä vuorovaikutusta. Uusin UML-standardi on 2.4.1 vuodelta 2011. ArchiMate on avoin ja riippumaton kokonaisarkkitehtuurin mallinnuskieli. ArchiMate tarjoaa kolmikerroksisen mallinnusnäkymän: liiketoiminta-, tietojärjestelmä- ja teknologiakerros. ArchiMate on The Open Groupin rekisteröimä tuotemerkki. BPMN (Business Process Modeling and Notation) on OMG:n standardoima prosessien kuvauskieli Uusin standardi on 2.0 vuodelta 2011 UML eli Unified Modeling Language, http://www.uml.org/ Käyttäytymiskaavio (Behavior diagram) Toimintokaavio (Activitity diagram) Käyttötapauskaavio (Use case diagram) Tilakaavio (State (machine) diagram) Vuorovaikutuskaavio (Interaction diagram) Ajoituskaavio (Timing diagram) Vuorovaikutusten yleiskuva (Interaction overview diagram) Kommunikointikaavio (Communication diagram) Sekvenssikaavio (Sequence diagram) Rakennekaavio (Structure diagram) Komponenttikaavio (Component diagram) Koosterakennekaavio (Composite structure diagram) Luokkakaavio (Class diagram) Oliokaavio (Object diagram) Pakkauskaavio (Package diagram) Sijoittelukaavio (Deployment diagram) http://www.opengroup.org/archimate/doc/ts_archimate/ http://www.archimate.org/en/home v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kuvauksien keskinäiset riippuvuudet 1/2 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Kuvauksien keskinäiset riippuvuudet 1/2 Liitteessä 9 on selkeästi rakennettu ”työkalua” riippuvuuksien hallintaan Kun viet esim. tietoryhmät Informaatiosalkkuun, ne tulevat automaattisesti kaikkiin Tiedot-matriiseihin Eri taulukoissa liitteessä 8 on kuitenkin samaa asiaa hieman eri näkökulmista – näitä riippuvuuksia on hoidettava itse manuaalisesti Esim. sidosryhmät kuvataan Sidosryhmät-välilehdelle. Sidosryhmiä esiintyy kuitenkin myös taulukoissa Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet, Palvelut (Asiakkaat) sekä liitteen 9 taulukoissa Organisaatio ja sidosryhmät, Tietojärjestelmäsalkku (Käyttäjät) v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kuvauksien keskinäiset riippuvuudet 2/2 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Kuvauksien keskinäiset riippuvuudet 2/2 Kun piirretään kaavioita, tulee huolehtia, että niissä esiintyvät elementtien nimet vastaavat elementtejä taulukoissa Esim. 1 Prosessikartan prosessi = Liitteen 9 prosessi = JHS 152:n liitteen 1 prosessin perustietolomakkeen prosessi Esim. 2 Käsitemallin käsite (eli luokka) = Liitteen 8 Käsitemallin käsite = Liitteen 9 Informaatiosalkun tietoryhmä Esim. 3 Prosessikaavioissa esiintyy syötteitä ja tuotoksia, jotka on kuvattu myös prosessin sanalliseen kuvaukseen. Niiden sisältöjen tulisi löytyä myös tietoryhmien kuvauksista. Jos syöte/tuotos koostuu useasta tietoryhmästä, sen sisältö tulisi purkaa auki, jotta nähdään, mitä tietoryhmiä siihen kuuluu. Esim. 4 Prosessikaavion uimaradat eli roolit tulisi löytyä kuvattuina myös liitteen 8 sidosryhmistä Huomaamme, että eri kuvausten välillä on paljon riippuvuuksia. Manuaalisesti kaavioiden ja taulukoiden välillä näiden riippuvuuksien ylläpitäminen on työlästä ja tarkkuutta vaativaa. Mallinnusvälineet helpottavat tässä, sillä yleensä niissä on esim. sidosryhmä vain kertaalleen ja muista kuvauksista luodaan vain viittauksia siihen. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Uudelleenkäytettävyys ja iteratiivinen suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 KA-työn menetelmä Uudelleenkäytettävyys ja iteratiivinen suunnittelu v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Iteratiivinen suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Iteratiivinen suunnittelu Kokonaiskuva Toiminta Tieto Tietojärj. Teknologia 1. 2. On erittäin tärkeää ymmärtää, ettei kokonaisarkkitehtuuri tule valmiiksi kerralla, vaan se vaatii iterointia Iterointia on kahdenlaista Tarkentavaa iterointia: Ensin luonnostellaan ja sitten tarkennetaan ”Viipaloivaa” iterointia: Kehitetään ensin karkean tason kokonaiskäsitys Sitten lähdetään tekemään varsinaisia kuvauksia osa-alueittain Tällöin iterointi näkyy kuvaustehtävien toistona – sisältö vaihtuu Usein joudutaan kuitenkin myös palaamaan ja täydentämään aiempia kuvauksia v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Iteratiivinen suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Iteratiivinen suunnittelu Strategia Toimeenpanon suunnittelu Suunnittelun valmistelu Tavoitetilan suunnittelu Nykytilan analysointi Arkkitehtuurin johtaminen Missä, mitä, kuinka paljon, milloin Strategiat, periaatteet Sidosryhmät, riskit, hyväksyntä Ylätason nyky- ja tavoitetila Arkkitehtuuriprojektin suunnitelma Muutosten hallinta Minimikuvaukset Arkkitehtuuriperiaatteet Asiakkaat ja sidosryhmät Palvelujen kuvaukset Prosessien kuvaukset Informaatiosalkku Tietojärjestelmäsalkku Prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien suhteet Integraatioratkaisut Tavoitetila nykytilaksi Toteutusprojek-tien hallinta TTS-suunnittelu Kehittämistarpeiden tunnistaminen Kustannus- / hyötyanalyysit Riskien analysointi Priorisointi ja kehittämispolku Toimeenpanosuunnitelma Katselmointi Tämä kuva pyrkii esittämään sen, että JHS 179:n kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen kokonaisuudessaankin on iteratiivista toimintaa. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin kuvaustapa ei tue iteratiivisuutta, vaan näyttää pikemminkin peräkkäin suoritettavilta vaiheilta. Voidaan jopa ajatella, että nämä vaiheet suoritetaan vain kertaalleen ja kokonaisarkkitehtuuri on valmis. Kokonaisarkkitehtuuri sen enempää kuin sitä kehittävän tahon kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyskään ei ole koskaan valmis. Kokonaisarkkitehtuuria kehitetään iteratiivisesti. Iteraatiota tehdään yksittäisen kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin sisällä. Arkkitehtuurikyvykkyyttäkin kehitetään jatkuvasti. Kuvaustapojen kokoaminen Kuvausten kohderyhmien ja arkkitehtuuriin vaikuttavien tekijöiden analysointi mm. viite- ja sidosarkkitehtuurit Käytä uudelleen aiemmin tehtyä Tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaaminen Toimeenpanosuunnitelman esittely sidosryhmille Linkittäminen TTS-suunnitteluun v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Uudelleenkäytettävyys 1/2 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Uudelleenkäytettävyys 1/2 Jotta iteratiivisuus olisi järkevästi mahdollista, on kuvausten syytä olla uudelleenkäytettäviä Ei kuvata samaa asiaa moneen kertaan, vaan viitataan jo aiemmin kuvattuun Mallinnusvälineissä on yleensä ns. repository (tietokanta), jossa elementti on vain kertaalleen Uudelleenkäytettävyys edellyttää kuvausten tallettamista sellaiseen paikkaan, jossa ne ovat kaikkien saatavilla Jokaisella kuvauksella tulee olla selkeä omistaja, joka vastaa sen kunnosta ja ajantasaisuudesta Vain omistaja saa muuttaa uudelleenkäytettävää kuvausta Hyvän arkkitehtuurin periaatteita on mm. uudelleenkäytettävien elementtien (= tässä kuvausten) erottaminen kertakäyttöisistä. Lisäksi tarvitaan selkeitä omistajuuksia ja vastuita. Uudelleenkäytettävää elementtiä ei saa muuttaa holtittomasti, muuten se ei enää olekaan uudelleenkäytettävä. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Uudelleenkäytettävyys 2/2 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Uudelleenkäytettävyys 2/2 Huomaa uudelleenkäytettävyys myös eritasoisten arkkitehtuurien kesken Julkisen hallinnon yhteiset arkkitehtuurikuvaukset ovat kaikkien uudelleen käytettävissä – itse asiassa niitä pitää käyttää Kohdealueen arkkitehtuurin kuvauksia käytetään kohdealueen osissa jne. (ks. seuraava sivu) v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tarkoitus Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tarkoitus Kertaus JHKA Julkisen hallinnon yhteinen KA Kohdealueiden yhteiset kokonaisarkkitehtuurit Organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurit Yhteiset palvelut Organisaation KA Yhteiset KA linjaukset Yhteinen, sovittu tavoite Tarkennus, täydennys arkkitehtuurin hyödyntäminen Yhteisen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri luo kaikille yhteisen (sovitun) tavoitteen, jota kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurit tarkentavat ja täydentävät Organisaation kokonaisarkkitehtuuri hyödyntää yhteistä arkkitehtuuria oman arkkitehtuurin toteutuksessa Kun yhteisen arkkitehtuurin mukaisten palvelujen kehittäminen perustuu sovituille linjauksille, ne ovat linjassa organisaation tarpeiden kanssa v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Yhteenveto v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu (mihin tähdätään?) Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi (missä nyt mennään?) Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?) Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?) JHS 179: Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessissa tärkeimpänä syötteenä toimii organisaation johdon asettama strategia (strategiaprosessi). Suunnitteluprosessin tuotokset, erityisesti toimeenpanosuunnitelma, toimivat vastaavasti pohjana organisaation TTS-suunnittelulle.   Ensimmäisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksen jälkeen suoritettavilla iteraatiokierroksilla huomioidaan edellisten suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset sekä toimeenpanon suunnittelun ja toteutuksen ja käyttöönoton aikana tehdyt tarkemman tason kuvaukset ja määritykset (vrt. JHS 171- ja JHS 172 -suositukset). v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Arkkitehtuurinäkökulmat ja käsitetasot Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Arkkitehtuurinäkökulmat ja käsitetasot Kehyksessä on kolme käsitetasoa: käsitteellinen, looginen ja fyysinen taso Lisäksi kehyksessä kuvattu on periaatteiden taso, jolla määritetyt periaatteet ja tehdyt linjaukset ohjaavat kaikkien käsitetasojen kuvauksia. v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Arkkitehtuurimallin kuvausmallit ja -pohjat Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 * * * * * * Minimikuvaukset vahvistettu. * * = kaavio * v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt realisoituvat pitkällä aikavälillä Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v2.0 Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt realisoituvat pitkällä aikavälillä Kertaus Parempi palvelu asiakkaille Tehokkaampi toiminta Valmius muutoksiin paranee Tavoitetilan toimintaprosessit käytössä Elinkaari-kustannukset pienenevät Parempi yhteentoimivuus Tietojärjestelmät hallitusti käytössä Toimintaprosessien toteutus Enemmän samalla rahalla Ymmärrys lisääntyy, riskit pienenevät Tietojärjestelmien toteutus Hyöty kasvaa Tavoitetilan suunnittelu Palvelut ja prosessit Arkkitehtuuri-menetelmän käyttöönotto Tietojärjestelmät v2.0 Copyright Valtiovarainministeriö