Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä

Esitys aiheesta: "Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä"— Esityksen transkriptio:

1 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä
v. 1.0 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä Copyright Valtiovarainministeriö

2 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä
v. 1.0 Sisältö Arkkitehtuuri ohjauksen välineenä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurikehyksen ja -menetelmän lähtökohdat Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu Kuvauspohjat ja niiden käyttöperiaatteet Uudelleenkäytettävyys ja iteratiivinen suunnittelu v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

3 Arkkitehtuuri ohjauksen välineenä
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 KA-työn menetelmä Arkkitehtuuri ohjauksen välineenä v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

4 Arkkitehtuuria käytetään keskeisenä ohjausvälineenä
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Arkkitehtuuria käytetään keskeisenä ohjausvälineenä Visio ja strategia ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä. Arkkitehtuurilla hallitaan kokonaisuutta ja ohjataan hankkeiden valintaa hankesalkkuun. ohjataan hankkeen suunnittelua. ohjataan hankkeessa kehitettävien toimintoprosessien ja tietojärjestelmien suunnittelua. Hankkeessa voidaan havaita muutostarpeita arkkitehtuuriin. Toimintoprosessien ja tietojärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton kautta arkkitehtuurin tavoitetila muuttuu nykytilaksi. Visio ja strategia Tietojärjestelmien kehittäminen Toiminnan kehittäminen Tiedon hallinnan kehittäminen Arkkitehtuurin hallinta Hankesalkun hallinta Hankehallinta Toiminnan ja talouden suunnittelu Toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään usein projekteissa. Ja näiden projektien kautta arkkitehtuurin kuvattu tavoitetila muuttuu nykytilaksi. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

5 Strategian ja kokonaisarkkitehtuurin suhde
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Strategian ja kokonaisarkkitehtuurin suhde Strategisen tavoitetilan suunnittelu tavoitteet ja strategiat Kokonais- arkkitehtuurin suunnittelu kokonaisarkkitehtuuri strategisen tason suunnitelmat ml. kokonaisarkkitehtuuri Kehittämisohjelmien suunnittelu kehittämisohjelma osa-arkkitehtuurit kehittämisohjelmat ml. osa-arkkitehtuurit Hankesuunnittelu arkkitehtuurien käyttö hankeohjauksessa ja päätöksenteossa strategianmukaisten ratkaisujen kehittämiseksi v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

6 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja JHS 179 JHS 171 JHS 172 JHS 173 Kertaus Näitä täydentää JHS 152 Prosessien kuvaaminen Kokonais-arkkitehtuurin kehittäminen on jatkuvaa, ICT-palvelujen kehittämistä ohjaavaa työtä ICT-palvelujen kehittäminen –sarja: JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen. JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys. JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely. JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Näitä täydentää JHS 152 Prosessien kuvaaminen. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

7 Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen Kertaus Kokonaisarkkitehtuurilähtöinen organisaation toiminnan kehittäminen lähtee johtamisprosessista. Organisaation johto asettaa kehittämisen vaatimukset strategiaprosessin mukaisesti ja vastaa kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen johtamisesta ja hallinnoinnista. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi saa syötteen strategiaprosessista ja suunnittelun tulokset toteutetaan toiminta- ja taloussuunnittelun (TTS) kautta käynnistettävänä kehittämiskohteiden tunnistamistyönä tai kehittämishankkeina. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu on jatkuva prosessi, jonka aikana arkkitehtuuria ylläpidetään ja muokataan muuttuvien tavoitteiden, yhteen toimivuudelle asetettujen vaatimusten sekä uusien palveluiden perusteella. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

8 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä
v. 1.0 KA-työn menetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

9 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä
v. 1.0 JHS 179 Määritellee menetelmän, jolla organisaation kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan Suunnittelun viitekehys Suunnitteluprosessi Yhtenäiset kuvaustavat ja -mallit Suositukset kuvausten laatimisesta Menetelmä on iteratiivinen Suosituksen mukaan toimitaan sekä organisaation kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen ensimmäisellä kierroksella että kehittämisen seuraavilla iteraatiokierroksilla v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

10 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä
v. 1.0 Arkkitehtuurikehys Kokonaisarkkitehtuurin jäsennysmalli Tarjoaa näkökulmia ja lähestymistapoja kokonaisuuden hahmottamiseksi ja jäsentämiseksi paremmin käsiteltävään ja ymmärrettävään muotoon JHS 179 –suosituksen arkkitehtuurikehys sisältää neljä näkökulmaa: toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuri Toiminta- arkkitehtuuri Tieto- arkkitehtuuri Tietojärjestelmä- arkkitehtuuri Teknologia- JHS 179 -suosituksen arkkitehtuurikehys pohjautuu TOGAF® -mallin arkkitehtuurikehykseen. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

11 Arkkitehtuurinäkökulmat ja käsitetasot
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Arkkitehtuurinäkökulmat ja käsitetasot Kehyksessä on kolme käsitetasoa: käsitteellinen, looginen ja fyysinen taso Lisäksi kehyksessä kuvattu on periaatteiden taso, jolla määritetyt periaatteet ja tehdyt linjaukset ohjaavat kaikkien käsitetasojen kuvauksia. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

12 Kokonaisarkkitehtuurin kuvaustasot
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Kokonaisarkkitehtuurin kuvaustasot Kokonaisarkkitehtuuri on jaettu erilaisiin abstraktio- eli käsitetasoihin. Suositeltuun kokonaisarkkitehtuuriin on kuvattu seuraavat kuvaustasot: Käsitteellinen taso (mitä). Looginen taso (miten). Fyysinen taso (millä). Ylimmällä käsitetasolla arkkitehtuurin osakuvaukset ovat periaatteellisia ja melko abstrakteja, tarkempia tasoja yhdistäviä kuvauksia. Alimman käsitetason kuvaukset taas käsittelevät hyvin konkreettisia, käsin kosketeltavia elementtejä, kuten fyysisiä palvelimia, tietoliikenneverkkoja, järjestelmiä ja sovellustuotteita sekä laitteiden sijoittumista eri laitetiloihin. Käsitteellisen tason kuvausten tarkoituksena on jäsentää mitä tehdään, mitä tietoa käsitellään sekä mitä erilaisia tietojärjestelmä- ja teknologiapalveluita toiminnassa tai valitussa kehittämiskohteessa tarvitaan. Nämä määrittelytason kuvaukset eivät ota vielä kantaa toteutustapaan. Loogista tasoa kutsutaan myös suunnittelutasoksi. Loogisella tasolla kuvataan miten toiminnan tehtävät ja palvelut toteutetaan (prosessit), miten tieto jäsentyy ja miten tiedot jaetaan tietovarantoihin, sekä miten järjestelmäympäristöt rakentuvat. Lisäksi kuvataan miten tietojen integrointi eri osien välillä toteutetaan sekä miten tätä kokonaisuutta valvotaan ja hallitaan. Loogisella tasolla ei yleensä vielä oteta kantaa varsinaisiin fyysisiin toteutusratkaisuihin eli ei kuvata palvelinten nimiä tai malleja eikä myöskään sovellusten tuotenimiä. Fyysisellä tasolla kiinnitetään määritelty ja suunniteltu kokonaisuus, eli kuvataan millä toimintaa, palvelua tai tietojen varastointia toteutetaan. Fyysisellä tasolla kuvataan lisäksi käytettävät järjestelmät, tietokannat ja –varastot, laitteet ja laitetilat sekä tietoliikenneverkon rakenteet. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

13 Käsitetasojen väliset suhteet
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Käsitetasojen väliset suhteet JHS 179: ” Käsitetasojen sisältämät kohteet yleensä täsmentyvät siirryttäessä käsitetasolta kohti fyysistä tasoa, mutta käsitetasoilla on myös muita riippuvuuksia. Esimerkiksi ylimmän, käsitteellisen tason palvelut, eli toiminnallisuudet, kohdistuvat monesta moneen -suhteella loogisen tason komponentteihin. Tyypillisintä on monen käsitteellisen palvelun kohdistuminen yhteen loogiseen komponenttiin, kuten kuvassa on esitetty.” v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

14 Arkkitehtuurikehyksen ja -menetelmän lähtökohdat
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 KA-työn menetelmä Arkkitehtuurikehyksen ja -menetelmän lähtökohdat v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

15 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä
v. 1.0 JHS 179 vs. TOGAF® 9 JHS 179 TOGAF® 9 Versio 1.0, julkaistu 2011 Suomenkielinen Lyhyt ja ytimekäs (35 sivua + liitteet) Kuvauspohjasuosituksia Vapaasti saatavilla Pohjautuu TOGAF® 9 –viitekehykseen. Versio 9, julkaistu 2009, versio 9.1 (huoltopäivitys 2011) Englanninkielinen Yleinen ja laaja (noin 700 sivua) Ei suoria kuvauspohjasuosituksia (ladattavissa erikseen) Räätälöitävissä organisaation tarpeiden mukaan Ilmainen sisäiseen kehitykseen Vapaasti saatavilla v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

16 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä
v. 1.0 v. 1.0 JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi vs. TOGAF® 9 Architecture Development Method (ADM) Valmistelu Nykytila + tavoitetila KA-hallintamalli Toimeenpanon suunnittelu v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

17 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä
v. 1.0 Mikä on Kartturi? Tietohallintolaki ei suoraan koske korkeakouluja Kokonaisarkkitehtuurin soveltamista on kuitenkin pilotoitu korkeakouluissa ja tämän pilotin aikana syntyi korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimalli: Kartturi Julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuri pohjautuu tähän pilottiin ja sen jatkojalostamiseen Kartturiin kuuluu Kokonaisarkkitehtuurikehys Kokonaisarkkitehtuurityön hallintamalli Kokonaisarkkitehtuurityön kypsyysmalli KARTTURI, Korkeakoululaitoksen Kokonaisarkkitehtuurimalli, RAKETTI/KA-PILOTTI/korkeakoulut 2011. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

18 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 KA-työn menetelmä Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

19 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja toteuttaminen
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja toteuttaminen v. 1.0 Kertaus v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

20 Kokonaisarkkitehtuurityön organisointitarve
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Kokonaisarkkitehtuurityön organisointitarve Arkkitehtuurinhallinnan kaikilla eri tasoilla tarvitaan Arkkitehtuurityötä ohjaava ryhmä (ohjaus-/johtoryhmä) Arkkitehtuurityötä varsinaisesti toteuttava asiantuntijaryhmä (arkkitehtuuriryhmä) Arkkitehtuurityön toteutuksen käytännön päätöksenteosta vastaava omistaja (nimetty julkisen hallinnon organisaatio) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmä ja arkkitehtuuriryhmä Koostuvat julkisen hallinnon keskeisistä toimijoista ja sidosryhmistä Julkisen hallinnon tasolla tuotettavat arkkitehtuuriperiaatteet ja –linjaukset tehdään yhteistyössä julkisen hallinnon toimijoiden kanssa Organisaatiokohtainen arkkitehtuuriryhmä Toimii rajapintana oman organisaation arkkitehtuurityön ja julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurityön välillä. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

21 Kokonaisarkkitehtuurityön organisointi
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Kokonaisarkkitehtuurityön organisointi Julkisen hallinnon yhteinen KA Arkkitehtuurityön vastuutaho Arkkitehtuurin johtoryhmä Arkkitehtuurivastaava Arkkitehtuuriryhmä Kohdealueen KA Arkkitehtuurin ohjausryhmä Lisäksi Organisaatiokohtainen arkkitehtuurivastaava Organisaatiokohtainen arkkitehtuuriryhmä v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

22 Arkkitehtuuriperiaatteet
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Arkkitehtuuriperiaatteet Toimivat kiteytettynä arkkitehtuuristrategiana Sisältävät kehittämistä ohjaavia tavoitteita, linjauksia, viitekehyksiä, sääntöjä, mutta joskus myös kieltoja. Ovat yhteisiä sopimuksia kehittämisen toimintatavoista Muodostavat organisaation rakenteiden kehittämisen ja hallinnan perusteet Voidaan määrittää eri näkökulmista (toiminta, tieto, tietojärjestelmä, teknologia) Vaikuttavat kehittämistyöhön ja siten myös kuvauksiin Sisältävät Sidosarkkitehtuurit, rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja –periaatteet Integraatioperiaatteet Kullekin arkkitehtuuriperiaatteelle määritellään: Periaatteen nimi Periaatteen yksiselitteinen kuvaus Periaatteen perustelu (syyt ja hyödyt toiminnalle). Periaatteen vaikutukset (kustannukset, toimenpiteet, riippuvuudet, jne.). Periaatteet voivat vaihdella suurestikin organisaation erilaisten kehittämistilanteiden mukaan. Ne ovat siis tilannesidonnaisia sovittuja painotuksia kehittämisen perusperiaatteiksi. Kuvaukset voidaan tehdä Liitteen 8 kuvauspohjiin ’Arkkitehtuuriperiaatteet’ ja ’Sidosarkkitehtuurit’. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

23 Esimerkki arkkitehtuuriperiaatteesta
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Esimerkki arkkitehtuuriperiaatteesta Lähde: Julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteet_0.1.0.pdf v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

24 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä
v. 1.0 Tietohallinto tai arkkitehdit eivät voi yksin määrittää organisaation arkkitehtuuriperiaatteita. Substanssijohdon ja toiminnan kehittäjien näkemykset arkkitehtuuriperiaatteisiin kuvastavat yleensä hyvin toiminnan kannalta merkittäviä periaatteita ja linjauksia, joiden tulee olla myös teknologisten ratkaisujen suunnittelun pohjana. Arkkitehtuuriperiaatteet kootaan yleensä joko johdon ja toiminnan kehittäjien haastatteluin tai yhteisissä työpajoissa. Lopulliset arkkitehtuuriperiaatteet muodostuvat keskustelun ja yhteisen sopimisen kautta. Periaatteet tulee lopulta hyväksyä ja ottaa käyttöön johdon päätöksellä. Lähde: JHS 179 Liite 5 v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

25 Hyviä kysymyksiä esitettäväksi
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Hyviä kysymyksiä esitettäväksi Mitä yleisiä tavoitteita johdolla on teknologia- ja tietoympäristölle tai sen palveluille? Miten muiden organisaatioiden tai ryhmien ratkaisut ja meneillään olevat hankkeet pitäisi huomioida arkkitehtuurityössä? Miten tietoteknisen ympäristön pitäisi sopeutua tuleviin toiminnan muutoksiin? Mitkä ovat keskeisimmät tällaiset näköpiirissä olevat muutokset? Mitä tietoon ja sen saatavuuteen liittyviä haasteita pitäisi mielestänne ratkaista hyvällä arkkitehtuurisuunnittelulla? Mitä sähköisiä palveluita halutaan tarjota ja kenelle? Tarjotaanko näissä normaalia korkeampaa palvelutasoa? Miten palveluprosessien läpinäkyvyyttä johdolle pitäisi kehittää? Miten johdon ja esimiesten tai sidosryhmien raportointia pitäisi kehittää? Missä asioissa tarvitaan korkeampaa tietoturvaa ja missä riittää normaali tietoturvataso? Mitä muita arkkitehtuuria ja sen kehittämistä koskevia yleisiä periaatteita tai tavoitteita haluatte nostaa esiin? Lisäksi tarvitaan yleensä organisaatiokohtaisia tai ajankohtaisia erityiskysymyksiä. Esimerkiksi: Mitkä ovat palveluiden laskutuksen ja maksullisuuden tarpeet? Lähde: JHS 179 Liite 5 v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

26 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu (mihin tähdätään?) Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi (missä nyt mennään?) Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?) Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?) JHS 179: Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessissa tärkeimpänä syötteenä toimii organisaation johdon asettama strategia (strategiaprosessi). Suunnitteluprosessin tuotokset, erityisesti toimeenpanosuunnitelma, toimivat vastaavasti pohjana organisaation TTS-suunnittelulle. Ensimmäisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksen jälkeen suoritettavilla iteraatiokierroksilla huomioidaan edellisten suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset sekä toimeenpanon suunnittelun ja toteutuksen ja käyttöönoton aikana tehdyt tarkemman tason kuvaukset ja määritykset (vrt. JHS 171- ja JHS 172 -suositukset). v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

27 1. Suunnittelun valmistelu
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 KA-suunnitteluprosessi 1. Suunnittelun valmistelu v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

28 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonais-arkkitehtuurin kehittämisalueet Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Määritä ylätason toimintalähtöinen tavoitetila Organisoi arkkitehtuurin suunnitteleminen Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaiheen voi käynnistää arkkitehtuurin johtamisprosessista tuleva pyyntö, heräte tai muulta taholta noussut tarve kehittää nykytilaa. 1.1 Määritä ja rajaa kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet: Tarkkuustaso, organisaatiolaajuus, näkökulmat, aikaikkuna 1.2 Tunnista, mitä sisältöä on huomioitava ohjaavana tietona. Strategiat, arkkitehtuuriperiaatteet, toimeenpanosuunnitelmat 1.3 Kuvaa tarvittaessa ylätason toimintalähtöinen tavoitetila. Tavoitetilan eli vision kuvaaminen on tarpeen, mikäli kehittämiskohde on iso ja tehtävää muutosta ei ole kuvattu kokonaisuutena, tai jos kehittämisen perusteluja ei ole mietitty toiminnan näkökulmasta. 1.4 Valmistele ja organisoi arkkitehtuurin suunnittelu ja tee projektisuunnitelma. Analysoi suunnitteluprojektin riskit Tunnista kehittämiseen liittyvät sidosryhmät ja heidän tarpeensa. Varmista sidosryhmien hyväksyntä ja tuki. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

29 Suunnittelun valmisteluvaiheen syötteet
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Suunnittelun valmisteluvaiheen syötteet Tarve kehittämiseen Toiminnan kehittämisen tavoitteet ja strategiat Organisaation ja organisaatiota ylemmän tason kokonaisarkkitehtuurin nykytila ja tavoitetilakuvaukset Organisaatiota ylemmältä taholta saadaan myös noudatettavat viitearkkitehtuurit Edellisten arkkitehtuurin suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset Toteutettujen kehittämiskohteiden tarkemmat kuvaukset Kehittämisen yhteydessä havaitut uudet kehittämis-tarpeet v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

30 Kiinnitä huomiota valmisteluvaiheessa
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Kiinnitä huomiota valmisteluvaiheessa Vaiheen tarkoituksena on mm: tunnistaa sidosryhmät ja niiden tavoitteet tunnistaa ja määritellä kehittämisen tavoitteet perustella suunnittelun tavoitetila varmistaa toiminnan ja ICT-johdon tuki rajata ja suunnitella arkkitehtuurin suunnitteluprojekti tunnistaa olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö Sidosryhmien tavoitteiden kuvaaminen sitouttaa heidät paremmin työhön Jos työn tavoitteet eivät ole kirkkaana, polulta eksyy helposti Ohjaustieto on otettava aina huomioon, muuten voidaan tehdä vääriä päätöksiä. Jos kehittämistä ei mitenkään rajata, niin työ ei valmistu ikinä! Huomioi olemassa olevat nykytilan ja tavoitetilan kuvaukset ja arvioi niiden ajantasaisuus Mallinnus voi olla nykytilan kuvaamista (ja sen kautta kehittämiskohteiden tunnistamista) tai se voi olla kehitettävän kohteen tavoitetilan suunnittelua. Huomioi erot lähestymistavoissa näissä näkökulmissa ja pidä näiden kuvaaminen selvästi erillään toisistaan. Nykytila on aina olemassa, sitä ei tarvitse keksiä. Luotettavimmat nykytilan kuvaukset saadaan havainnoimalla toimintaympäristöä. Tavoitetilaa ei voida havainnoida kohdeorganisaatiossa, mutta sen sijaan voidaan hyödyntää muissa ympäristöissä tuotettuja kuvauksia. Nämä voivat olla organisaation sisäisiä malleja, toimialakohtaisia parhaita käytäntöjä tai yleisempiä toimintamalleja. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

31 Suunnittelun valmisteluvaiheen lopputulokset
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Suunnittelun valmisteluvaiheen lopputulokset Lista suunnittelussa tarvittavista olemassa olevista kokonaisarkkitehtuuri­kuvauksista Hyväksytty suunnitelma arkkitehtuurin suunnittelukierroksesta, sen osa-alueista ja mahdollisesta vaiheistuksesta Ylätason toimintalähtöinen tavoitetilan kuvaus (visio) Suunnitelma arkkitehtuurisuunnittelun organisoinnista (pohjalla organisaation arkkitehtuurin hallintamalli) v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

32 2. Nykytilan analysointi
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 KA-suunnitteluprosessi 2. Nykytilan analysointi v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

33 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi Lähde liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Selvitä organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisessa lähdetään liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Nykytilan analysointi -vaiheessa selvitetään organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle. Ensimmäisellä suunnittelukierroksella nykytilan kuvaamiseen kannattaa usein käyttää enemmän aikaa ja tehdä kuvauksista perusteellisempia, kuin seuraavilla suunnittelukierroksilla. Vain ensimmäisellä suunnittelukierroksella liikkeelle lähdetään puhtaalta pöydältä. Myöhemmässä vaiheessa voidaan tukeutua jo tehtyihin arkkitehtuurikuvauksiin. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

34 Nykytilan kuvausjärjestys
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Nykytilan kuvausjärjestys minimikuvausvaatimus v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

35 Nykytilan suositeltava kuvausjärjestys
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Nykytilan suositeltava kuvausjärjestys Aloita toiminta-arkkitehtuurista ja prosessien kuvaamisesta Jatka järjestelmien ja tietovarantojen kuvaamiseen Ts. alhaalta fyysisen tason kuvauksista ylöspäin, loogisiin ja käsitteellisiin kuvauksiin Tunnista nykytilasta teknologian peruspiirteet Erityisesti, mitä laitteita ja mitä palvelutasoja mihinkin järjestelmään, palvelimeen tai laitteeseen sovelletaan Kun fyysinen taso on kuvattu, siirry loogisen tason kuvauksiin Samalla on hyvä listata keskeiset käytettävät teknologiakomponentit ja käytetyt integraatiotekniikat.. Organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvauksessa ei yleensä ole tarpeen kuvata periaatteellisen tason kuvauksia Organisaation nykytilan kuvaaminen kannattaa aloittaa toiminta-arkkitehtuurista ja prosessien kuvaamisesta Jatkaa järjestelmien ja niihin kiinteästi kuuluvien tietovarantojen kuvaamiseen Ts. alhaalta fyysisen tason kuvauksista ylöspäin, loogisiin ja käsitteellisiin kuvauksiin Nykytilasta kannattaa tunnistaa teknologian peruspiirteet Erityisesti, mitä laitteita ja mitä palvelutasoja mihinkin järjestelmään, palvelimeen tai laitteeseen sovelletaan Maantieteellisesti laajoissa tilanteissa, tai jos organisaatiolla on iso määrä toimipisteitä, kannattaa kuvata myös verkkokaavio. Kun fyysinen taso on kuvattu, kannattaa siirtyä loogisen tason kuvauksiin Lähtien jälleen järjestelmien loogisesta rakentumisesta ja riippuvuuksista tietokantojen (ja muiden tietovarantojen) sekä laiteympäristön kanssa. Samalla on hyvä listata keskeiset käytettävät teknologiakomponentit ja käytetyt integraatiotekniikat. Organisaation arkkitehtuurin nykytilakuvauksessa kannattaa harkiten kuvata käsitteellisen tason yksittäisiä kuvauksia. Nämä kannattaa koota, jos niistä on jo etukäteen melko hyvä käsitys tai jos ne ovat helposti toteutettavissa. Käsitteellisen tason kuvaukset ovat keskeisiä erityisesti tavoitetilan kehittämisen kannalta ja varsin usein ne tulee joka tapauksessa käsitellä uudestaan tavoitetilaa määriteltäessä. Organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvauksessa ei yleensä ole tarpeen kuvata periaatteellisen tason kuvauksia v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

36 Nykytilan minimikuvausvaatimukset
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Nykytilan minimikuvausvaatimukset Arkkitehtuuriperiaatteet (noudatetaan vähintään ylemmän tason periaatteita, jos ne on määritelty, muutoin ne tulee määritellä tavoitetilan kuvaamisen yhteydessä). Asiakkaat ja sidosryhmät Palveluiden kuvaukset (käytetään Palvelusalkku-pohjaa). Prosessien kuvaukset (vähintään loogisella tasolla). Informaatiosalkku Tietojärjestelmäsalkku (suositeltavaa kuvata myös tietojärjestelmäkartta). Prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien suhteiden kuvaus (vähintään Prosessit-tiedot-, Tiedot-tietojärjestelmät- sekä Prosessit-tietojärjestelmät -matriisit) Integraatioratkaisut (vähintään Liittymät ja rajapinnat -pohjan mukaiset tiedot). Suosituksessa annettuja minimivaatimuksia tulee noudattaa kuvauksien toteuttamisessa. Kohteen tarpeet määrittelevät kuvausten tason ja niiden laajuuden yli minimivaatimusten. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

37 3. Tavoitetilan suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 KA-suunnitteluprosessi 3. Tavoitetilan suunnittelu v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

38 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Kokoa kehittämisalueen kuvaustavat Analysoi arkkitehtuurien ja kuvausten kohderyhmät Analysoi ja huomioi arkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät Kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuri Tee puuteanalyysi Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Jos kehityskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, suositeltu suunnittelujärjestys on:  Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Minimivaatimukset ovat samat kuin nykytilan kuvauksissa. Niitä voidaan laajentaa tarvittaessa. Arkkitehtuurikehyksessä on kuvattu suositukset eri käsitetasoilla ja -näkökulmissa tehtävistä kuvauksista. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

39 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä
v. 1.0 Pitäisi kehittää X:ää Toiminnan tarpeet Miten tukee strategiaa? Kuka tarvitsee ja mitä? Miten toimitaan? Tiedon tarpeet Mitä tietoa tähän liittyy? Mikä on tiedon päälähde? Mitä tietoa tarvitaan johtamiseen? Tietosuoja-tarpeet? Järjestelmien tarpeet Mitä tuki-järjestelmiä tarvitaan? Miten ratkaisut integroidaan? Tietoturva-tarpeet Teknologian tarpeet Miten korkeaa käytettävyyttä tarvitaan? Mitä ylläpitoa teknologia edellyttää Yhteen-toimivuuden tarpeet Mihin tämä muutos vaikuttaa? Mitä on jo olemassa? Kansalliset määritykset? KA-menetelmän käyttö Kertaus v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

40 Tavoitetilan suunnittelussa huomioitavaa
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Tavoitetilan suunnittelussa huomioitavaa Käsittele tavoitetilan suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa suunnittelussa käytettävät kuvaustavat, jotta kaikki vähintään ymmärtävät, mitä ja miksi kuvataan Hyödynnä olemassa olevia kuvauksia, mikäli se on mahdollista!!! Selvitä ja kirjaa suunnitteluun ja rajaamiseen vaikuttavat asiat Mm. viite- ja sidosarkkitehtuurit KA:n kehittämisen tulos voi vaikuttaa ylätason toimintalähtöiseen tavoitteeseen, jolloin tarvitaan muutosehdotus Arvioi, onko jotain asioita tai näkökulmia jäänyt huomioimatta suunnittelussa: hyödynnä puuteanalyysi-matriisia. Mikä säilyy? Mikä muuttuu? Mitä uutta tarvitaan? Mikä nykyinen poistuu? Tuotettavien kuvausten sisällön tulee olla sellainen, että tarpeelliset sidosryhmät tulevat huomioitua. Kunkin sidosryhmän tulee lisäksi ymmärtää niille tarkoitettujen kuvausten sisällöt. Analysoi aiemmissa suunnittelun vaiheissa koottu materiaali ja kirjaa arkkitehtuurin kehittämisprojektin suunnitteluun ja rajaamiseen vaikuttavat asiat. ylemmän tason arkkitehtuurivaatimukset ja periaatteet kuvausten kohderyhmä, sidosryhmien tarpeet ja määrä budjetti käytettävissä oleva aika ja henkilöresurssit, ym. Käynnistä arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen suositeltuja ja valittuja kuvaustapoja käyttäen. Hyödynnä aikaisempien suunnitteluvaiheiden tuotoksia. Käytä JHS-suositusten kuvauspohjia. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

41 Tavoitetilan suunnittelun lopputulokset
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Tavoitetilan suunnittelun lopputulokset Kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavien tekijöiden listaus ja analyysi Sisältäen noudatettavat viite- ja sidosarkkitehtuurit Sidosryhmien kartoitus ja analyysi Puuteanalyysi Päivitetyt ja tarkennetut muutosehdotukset (= tarpeet) Tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaus, jossa on huomioitu eri näkökulmat ja tarkastelutasot Tavoitetilan arkkitehtuuri sisältää ratkaisut lähtökohtina olleisiin kehittämistarpeisiin v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

42 Tavoitetilan kuvausjärjestys
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Tavoitetilan kuvausjärjestys minimikuvausvaatimus v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

43 Tavoitetilan suositeltava kuvausjärjestys (1/2)
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Tavoitetilan suositeltava kuvausjärjestys (1/2) Aloita periaatteellisen tason arkkitehtuuri-linjauksista Nämä muodostavat koko kehittämisen kivijalan Ovat keino saada organisaation johto ja kehittämisen avainhenkilöt jo tässä vaiheessa osallistumaan ja tutustumaan kokonaisarkkitehtuurityöhön Kuvaa tavoitetila ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle Periaate  käsitteellinen  looginen  fyysinen taso (ylhäältä alas) Toiminta  tieto  tietojärjestelmä  teknologia-arkkitehtuuri (vasemmalta oikealle) Aloita toiminnan kuvauksista Erityisesti tavoitetilan kuvauksessa tärkeää Täsmennä sitä, millä tavalla ratkaisun kohteena olevalla alueella toimitaan, sekä mihin asioihin tietoteknisiä ratkaisuja tarvitaan. Täsmennä eri näkökulmia käsitteelliseltä tasolta loogiselle tasolle Organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen on suositeltavaa aloittaa periaatteellisen tason arkkitehtuuri-linjauksista Nämä muodostavat koko kehittämisen kivijalan, johon arkkitehtuurin kehittämislinjaukset nojaavat. Periaatteellisen tason tavoitetilan linjausten kuvaaminen on myös luonteva keino saada organisaation johto ja kehittämisen avainhenkilöt jo tässä vaiheessa osallistumaan ja tutustumaan kokonaisarkkitehtuurityöhön. Periaatteellisen tason kuvausten jälkeen tavoitetila kannattaa kuvata ylhäältä alas periaatekäsitteellinenlooginenfyysinen taso taso kerrallaan vasemmalta oikealle toimintatietotietojärjestelmäteknologia arkkitehtuuri Organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaaminen on tärkeää aloittaa toiminnan kuvauksista. Tämä täsmentää sitä, millä tavalla ratkaisun kohteena olevalla alueella toimitaan, sekä mihin asioihin tietoteknisiä ratkaisuja tarvitaan. Eri näkökulmat täsmentyvät käsitteelliseltä tasolta loogiselle tasolle. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

44 Tavoitetilan suositeltava kuvausjärjestys (2/2)
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Tavoitetilan suositeltava kuvausjärjestys (2/2) Usein organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuuri huipentuu seuraaviin kuvauksiin: Looginen järjestelmäjäsennys Loogiset (ja fyysiset) tietovarannot Liittymät ja rajapinnat Teknologiakomponenttien kuvaus Organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuuriin kuvataan verkkoratkaisuja lukuun ottamatta melko harvoin tarkkoja fyysisen tason arkkitehtuurikuvauksia. Täsmälliset tietokannat, tietojärjestelmätuotteet ja laitemallit täsmentyvät yleensä myöhemmin kehittämisprojekteissa Näistä, projektien tuotosten perusteella täsmennetyistä tavoitetilan kuvauksista, syntyy pohja seuraavien kehittämiskierrosten nykytilan kuvauksille Usein organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuuri huipentuu loogiseen järjestelmäjäsennyskuvaan, johon liitetään myös tietovarantojen, integraatioperiaatteiden ja teknologia-komponenttien pääjäsennys Tähän jäsennykseen pääseminen kuitenkin edellyttää periaatteellisen tason vaatimusten ja koko käsitteellisen tason läpikäyntiä, jotta ratkaisun palvelevuus ja toimivuus voidaan varmistaa. Organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuuriin kuvataan verkkoratkaisuja lukuun ottamatta melko harvoin kovinkaan tarkkoja fyysisen tason arkkitehtuurikuvauksia. Täsmälliset tietokannat, tietojärjestelmätuotteet ja laitemallit täsmentyvät yleensä myöhemmin kehittämisprojekteissa, joiden avulla edetään kohti määriteltyä organisaation tavoitearkkitehtuuria. Näistä, projektien tuotosten perusteella täsmennetyistä tavoitetilan kuvauksista, syntyy pohja seuraavien kehittämiskierrosten nykytilan kuvauksille. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

45 Organisaation KA:n kuvaaminen (esimerkki)
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Organisaation KA:n kuvaaminen (esimerkki) Käsitemalli Arkkitehtuuriperiaatteet Palvelusalkku Prosessien kuvaus Loogiset tietovarannot Prosessit-tiedot Prosessit-järjestelmät Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Sidosryhmät Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet Liittymät ja rajapinnat Tavoitteet joita organisaation toiminnalle on asetettu (lainsäädäntö, omat strategiset tavoitteet) Tehtävät jotka organisaation on toteutettava tavoitteen saavuttamiseksi (lakisääteiset, Itse asetetut) Toiminnan asiakkaat ja toimintaan liittyvät sidosryhmät Palvelut / suoritteet joilla tehtävät toteutetaan Prosessi jolla palvelu / suorite tuotetaan Tieto jota prosessin toteutuksessa tarvitaan tai prosessissa tuotetaan Tietovarannot joista tieto hyödynnetään Tietojärjestelmät joilla toimintaa tuetaan Liittymät joilla tietoa järjestelmien välillä siirretään Teknologiasalkku Järjestelmien teknologiaratkaisut Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Strategiat Rajaukset ja reunaehdot Standardisalkku Sidosarkkitehtuurit Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Toiminnan keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet Käsitteellinen Taso - MITÄ Käsitemalli Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiapalvelut Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet Looginen Taso - MITEN Sidosryhmät - tiedot Järjestelmät-tiedot Teknologiakomponentit Looginen järjestelmäjäsennys Prosessien kuvaus Tietovirrat Tietojärjestelmäkartta Päätietoryhmät Fyysinen Taso - MILLÄ Sanastot Verkkokaavio Sijoituskaavio v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

46 4. Toimeenpanon suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 KA-suunnitteluprosessi 4. Toimeenpanon suunnittelu v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

47 Toimeenpanon suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Toimeenpanon suunnittelu Kehittämistarpeiden tunnistaminen Kustannus- ja hyötyanalyysien tekeminen Riskien analysointi Kehitystarpeiden priorisointi Kehittämispolun suunnittelu Toimeenpanosuunnitelman tekeminen Katselmointi Toimeenpanosuunnitelman esittely sidosryhmille Toimeenpanosuunnitelman linkittäminen TTS-prosessiin . v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

48 Toimeenpanon suunnittelun vaiheet (1/2)
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Toimeenpanon suunnittelun vaiheet (1/2) Kehittämistarpeiden tunnistaminen Määrittele kehittämisalueet esim. puuteanalyysin tulosten perusteella. Tunnista kehittämistyötä vaativat osa-alueet. Suunnittele alustavasti tarvittavien ylätason kehityshankkeiden tavoitteet ja sisältö. Kustannus- ja hyötyanalyysien tekeminen Tee alustava kustannus- ja hyötyanalyysit ylätason kehittämisalueista kokonaisuus huomioiden. Riskien analysointi Analysoi riskit ja laadi ylätason riskienhallintasuunnitelma. Kehitystarpeiden priorisointi Arvioi ylätason kehittämistarpeet mm. niiden merkittävyyden, vaikuttavuuden ja kustannussäästöjen kannalta sekä priorisoi kehitystarpeet ja niihin liittyvät kehittämishankkeet. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

49 Toimeenpanon suunnittelun vaiheet (2/2)
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Toimeenpanon suunnittelun vaiheet (2/2) Kehittämispolun suunnittelu Suunnittele valittujen ylätason kehittämisalueiden pitkän tähtäimen aikataulutus huomioiden organisaation kehittämistoiminnan vuosikello. Toimeenpanosuunnitelman tekeminen Kokoa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa tuotetut kuvaukset, analyysit ja laskelmat ja tee alustava koskeva toimeenpanosuunnitelma. Katselmointi Katselmoi kuvaukset, analyysit ja muut arkkitehtuurikuvausten tuotokset tarpeeksi laajalti kehittämisessä mukana olleissa sidosryhmissä. Toimeenpanosuunnitelman esittely sidosryhmille Esittele katselmoinnin tulosten perusteella päivitetty toimeenpanosuunnitelma sidosryhmille. Toimeenpanosuunnitelman linkittäminen TTS-prosessiin Toimita toimeenpanosuunnitelma TTS-suunnitteluprosessin vastuutahoille. TTS-prosessi = Toiminta- ja taloussuunnittelu -prosessi v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

50 Toimeenpanon suunnittelussa huomioitavaa
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Toimeenpanon suunnittelussa huomioitavaa Määrittele tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet Kaikkea ei pysty tekemään kerralla Laadi ylätason toimeenpanosuunnitelma TTS-suunnittelua varten Organisaation kokonaiskehittämistä ajatellen Tarkemmat suunnitelmat tehdään erikseen Muista koko ajan organisaation kokonaiskehittäminen TTS-suunnittelun kautta tarkennetaan sovitut kehittämisalueet yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja kehittämisprojekteiksi Toimeenpanon suunnitteluvaiheessa määritellään tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet ja laaditaan ylätason toimeenpanosuunnitelma organisaation kokonaiskehittämistä ajatellen. Sovitut kehittämisalueet tarkennetaan yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi, sekä arvioidaan niiden hyödyt ja riskit. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

51 Kuvauspohjat ja niiden käyttö-periaatteet
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 KA-työn menetelmä Kuvauspohjat ja niiden käyttö-periaatteet v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

52 Kokonaisarkkitehtuurin kuvausten näkökulmat
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Kokonaisarkkitehtuurin kuvausten näkökulmat Kokonaisarkkitehtuurin kuvauksia tehdään neljästä näkökulmasta toiminta-arkkitehtuuri tietoarkkitehtuuri tietojärjestelmäarkkitehtuuri teknologia-arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuria voidaan kuvata kussakin päänäkökulmassa myös horisontaalisista näkökulmista, esim. palveluarkkitehtuurin-, integraatioarkkitehtuurin tai tietoturvallisuuden näkökulmasta. JHS 179: Tärkeytensä vuoksi kokonaisarkkitehtuuria kehitettäessä on tietoturvallisuuden näkökulma huomioitava koko ajan. Tietoturvallisuus edellyttää jo itsessään kokonaisvaltaista organisaation rakenteiden hallintaa ja huomioon ottamista. joten erilaisten ratkaisujen tietoturvallisuus tulee ottaa huomioon kautta linjan kaikissa eri kuvauksissa. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

53 Arkkitehtuurimallin kuvausmallit ja -pohjat
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 * * * * * * * * = kaavio * v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

54 Arkkitehtuurikuvaukset
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Arkkitehtuurikuvaukset Matriiseja ja taulukoita Pohjia JHS 179 liitteissä 8 ja 9 JHS 171 liite 4 (tarkempi palvelukuvaus) JHS 152 liite 1 (prosessin perustiedot) Kaavioita, joiden kuvauskielinä UML (Unified Modeling Language), esim. käsitemalli ArchiMate, esim. tietovarantojen kuvaus BPMN (Business Process Modeling and Notation), esim. prosessikuvaukset Sanallisia kuvauksia, jotka täydentävät edellä mainittuja v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

55 JHS 179 liite 8 kuvauspohjat
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 JHS 179 liite 8 kuvauspohjat Strategiat Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit Rajaukset ja reunaehdot Sidosryhmät Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet Palvelusalkku Käsitemalli Sanastot Loogiset tietovarannot Fyysiset tietovarannot Tietojärjestelmäpalvelut Liittymät ja rajapinnat Standardisalkku Teknologiapalvelut Teknologiakomponentit Teknologiasalkku Tärkeimmät liitteet ovat liitteet 8 ja 9, jotka sisältävät joukon kuvauspohjia ja –matriiseja. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

56 Liite 9 kuvausmatriisit
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Liite 9 kuvausmatriisit Taulukot Organisaatio ja sidosryhmät (Toimijat) Informaatiosalkku (Tiedot) Prosessit (Prosessit) Tietojärjestelmäsalkku (Järjestelmät) Matriisit Toimijat - Tiedot Prosessit - Tiedot Järjestelmät - Tiedot Prosessit - Järjestelmät Miksi tässä liitteessä on sekä samantyyppisiä taulukkoja kuin liitteessä 8 ja ristiviitematriiseja? Vastaus: Kun viet esim. tietoryhmät Informaatiosalkkuun, ne siirtyvät automaattisesti kaikkiin Tiedot-matriiseihin. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

57 Arkkitehtuurin kaaviot, lisätietoa
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Arkkitehtuurin kaaviot, lisätietoa Arkkitehtuurin visualisointiin käytetään UML- tai ArchiMate-notaatiota. Prosessikuvauksissa käytetään BPMN-kuvauskieltä UML (Unified Modeling Language) on Object Management Groupin (OMG) vuonna 1997 standardoima graafinen mallinnuskieli, joka sisältää 13 erilaista kaaviota. Kaavioista kuudella kuvataan rakennetta, kolmella käyttäytymistä ja neljällä vuorovaikutusta. Uusin UML-standardi on vuodelta 2011. ArchiMate on avoin ja riippumaton kokonaisarkkitehtuurin mallinnuskieli. ArchiMate tarjoaa kolmikerroksisen mallinnusnäkymän: liiketoiminta-, tietojärjestelmä- ja teknologiakerros. ArchiMate on The Open Groupin rekisteröimä tuotemerkki. BPMN (Business Process Modeling and Notation) on OMG:n standardoima prosessien kuvauskieli Uusin standardi on 2.0 vuodelta 2011 UML eli Unified Modeling Language, Käyttäytymiskaavio (Behavior diagram) Toimintokaavio (Activitity diagram) Käyttötapauskaavio (Use case diagram) Tilakaavio (State (machine) diagram) Vuorovaikutuskaavio (Interaction diagram) Ajoituskaavio (Timing diagram) Vuorovaikutusten yleiskuva (Interaction overview diagram) Kommunikointikaavio (Communication diagram) Sekvenssikaavio (Sequence diagram) Rakennekaavio (Structure diagram) Komponenttikaavio (Component diagram) Koosterakennekaavio (Composite structure diagram) Luokkakaavio (Class diagram) Oliokaavio (Object diagram) Pakkauskaavio (Package diagram) Sijoittelukaavio (Deployment diagram) v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

58 Kuvauksien keskinäiset riippuvuudet 1/2
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Kuvauksien keskinäiset riippuvuudet 1/2 Liitteessä 9 on selkeästi rakennettu ”työkalua” riippuvuuksien hallintaan Kun viet esim. tietoryhmät Informaatiosalkkuun, ne tulevat automaattisesti kaikkiin Tiedot-matriiseihin Eri taulukoissa liitteessä 8 on kuitenkin samaa asiaa hieman eri näkökulmista – näitä riippuvuuksia on hoidettava itse manuaalisesti Esim. sidosryhmät kuvataan Sidosryhmät-välilehdelle. Sidosryhmiä esiintyy kuitenkin myös taulukoissa Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet, Palvelut (Asiakkaat) sekä liitteen 9 taulukoissa Organisaatio ja sidosryhmät, Tietojärjestelmäsalkku (Käyttäjät) v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

59 Kuvauksien keskinäiset riippuvuudet 2/2
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Kuvauksien keskinäiset riippuvuudet 2/2 Kun piirretään kaavioita, tulee huolehtia, että niissä esiintyvät elementtien nimet vastaavat elementtejä taulukoissa Esim. 1 Prosessikartan prosessi = Liitteen 9 prosessi = JHS 152:n liitteen 1 prosessin perustietolomakkeen prosessi Esim. 2 Käsitemallin käsite (eli luokka) = Liitteen 8 Käsitemallin käsite = Liitteen 9 Informaatiosalkun tietoryhmä Esim. 3 Prosessikaavioissa esiintyy syötteitä ja tuotoksia, jotka on kuvattu myös prosessin sanalliseen kuvaukseen. Niiden sisältöjen tulisi löytyä myös tietoryhmien kuvauksista. Jos syöte/tuotos koostuu useasta tietoryhmästä, sen sisältö tulisi purkaa auki, jotta nähdään, mitä tietoryhmiä siihen kuuluu. Esim. 4 Prosessikaavion uimaradat eli roolit tulisi löytyä kuvattuina myös liitteen 8 sidosryhmistä Huomaamme, että eri kuvausten välillä on paljon riippuvuuksia. Manuaalisesti kaavioiden ja taulukoiden välillä näiden riippuvuuksien ylläpitäminen on työlästä ja tarkkuutta vaativaa. Mallinnusvälineet helpottavat tässä, sillä yleensä niissä on esim. sidosryhmä vain kertaalleen ja muista kuvauksista luodaan vain viittauksia siihen. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

60 Uudelleenkäytettävyys ja iteratiivinen suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 KA-työn menetelmä Uudelleenkäytettävyys ja iteratiivinen suunnittelu v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

61 Iteratiivinen suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Iteratiivinen suunnittelu On erittäin tärkeää ymmärtää, ettei kokonaisarkkitehtuuri tule valmiiksi kerralla, vaan se vaatii iterointia Iterointia on kahdenlaista Tarkentavaa iterointia: ensin luonnostellaan ja sitten tarkennetaan ”Viipaloivaa” iterointia: kehitetään ensin karkean tason kokonaiskäsitys ja sitten lähdetäänkin tekemään varsinaisia kuvauksia osa-alueittain. Tällöin iterointi näkyy kuvaustehtävien toistona – sisältö vaihtuu. Usein joudutaan kuitenkin myös palaamaan ja täydentämään aiempia kuvauksia 1. Kokonaiskuva 2. Toiminta Toiminta Tieto Tieto Tietojärj. Tietojärj. Teknologia Teknologia v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

62 Uudelleenkäytettävyys 1/2
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Uudelleenkäytettävyys 1/2 Jotta iteratiivisuus olisi järkevästi mahdollista, on kuvausten syytä olla uudelleenkäytettäviä Ei kuvata samaa asiaa moneen kertaan, vaan viitataan jo aiemmin kuvattuun Mallinnusvälineissä on yleensä ns. repository, jossa elementti on vain kertaalleen Uudelleenkäytettävyys edellyttää kuvausten tallettamista sellaiseen paikkaan, jossa ne ovat kaikkien saatavilla Jokaisella kuvauksella tulee olla selkeä omistaja, joka vastaa sen kunnosta ja ajantasaisuudesta Vain omistaja saa muuttaa uudelleenkäytettävää kuvausta Hyvän arkkitehtuurin periaatteita on mm. uudelleenkäytettävien elementtien (= tässä kuvausten) erottaminen kertakäyttöisistä. Lisäksi tarvitaan selkeitä omistajuuksia ja vastuita. Uudelleenkäytettävää elementtiä ei saa muuttaa holtittomasti, muuten se ei enää olekaan uudelleenkäytettävä. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

63 Uudelleenkäytettävyys 2/2
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Uudelleenkäytettävyys 2/2 Huomaa uudelleenkäytettävyys myös eritasoisten arkkitehtuurien kesken Julkisen hallinnon yhteiset arkkitehtuurikuvaukset ovat kaikkien uudelleen käytettävissä – itse asiassa niitä pitää käyttää Kohdealueen arkkitehtuurin kuvauksia käytetään kohdealueen osissa jne. (ks. seuraava sivu) v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

64 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tarkoitus
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tarkoitus Kertaus JHKA Julkisen hallinnon yhteinen KA Kohdealueiden yhteiset kokonaisarkkitehtuurit Organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurit Yhteiset palvelut Organisaation KA Yhteiset KA linjaukset Yhteinen, sovittu tavoite Tarkennus, täydennys arkkitehtuurin hyödyntäminen Yhteisen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri luo kaikille yhteisen (sovitun) tavoitteen, jota kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurit tarkentavat ja täydentävät Organisaation kokonaisarkkitehtuuri hyödyntää yhteistä arkkitehtuuria oman arkkitehtuurin toteutuksessa Kun yhteisen arkkitehtuurin mukaisten palvelujen kehittäminen perustuu sovituille linjauksille, ne ovat linjassa organisaation tarpeiden kanssa v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

65 Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä
v. 1.0 Yhteenveto v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

66 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu (mihin tähdätään?) Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi (missä nyt mennään?) Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?) Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?) JHS 179: Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessissa tärkeimpänä syötteenä toimii organisaation johdon asettama strategia (strategiaprosessi). Suunnitteluprosessin tuotokset, erityisesti toimeenpanosuunnitelma, toimivat vastaavasti pohjana organisaation TTS-suunnittelulle. Ensimmäisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksen jälkeen suoritettavilla iteraatiokierroksilla huomioidaan edellisten suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset sekä toimeenpanon suunnittelun ja toteutuksen ja käyttöönoton aikana tehdyt tarkemman tason kuvaukset ja määritykset (vrt. JHS 171- ja JHS 172 -suositukset). v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

67 Arkkitehtuurinäkökulmat ja käsitetasot
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Arkkitehtuurinäkökulmat ja käsitetasot Kehyksessä on kolme käsitetasoa: käsitteellinen, looginen ja fyysinen taso Lisäksi kehyksessä kuvattu on periaatteiden taso, jolla määritetyt periaatteet ja tehdyt linjaukset ohjaavat kaikkien käsitetasojen kuvauksia. v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

68 Arkkitehtuurimallin kuvausmallit ja -pohjat
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 * * * * * * Minimikuvaukset vahvistettu. * * = kaavio * v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö

69 Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt realisoituvat pitkällä aikavälillä
Kokonaisarkkitehtuurityön menetelmä v. 1.0 Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt realisoituvat pitkällä aikavälillä Kertaus Parempi palvelu asiakkaille Tehokkaampi toiminta Tavoitetilan toimintaprosessit käytössä Elinkaari-kustannukset pienenevät Parempi yhteentoimivuus Tietojärjestelmät hallitusti käytössä Toimintaprosessien toteutus Enemmän samalla rahalla Ymmärrys lisääntyy, riskit pienenevät Tietojärjestelmien toteutus Hyöty kasvaa Tavoitetilan suunnittelu Palvelut ja prosessit Arkkitehtuuri-menetelmän käyttöönotto Tietojärjestelmät v. 1.0 Copyright Valtiovarainministeriö