Mallintamisen metamalli ja notaatiot

Esitys aiheesta: "Mallintamisen metamalli ja notaatiot"— Esityksen transkriptio:

1 Mallintamisen metamalli ja notaatiot 21.2.2018
Arkkitehtuuripankki Mallintamisen metamalli ja notaatiot

2 Sisältö Kuvaustapa (notaatio) ja standardit Mallityypit Metamalli
Muuta

3 Kuvaustavat ja hyödynnetyt standardit
JHS179 template ArchiMate Pääasiallisin kuvausstandardi kaikissa näkökulmissa ArchiMate 3.0 soveltaen UML (ArchiMate:a täydentäen) Prosessin kulku – aktiviteettikaavio Tietojärjestelmien integraatio – sekvenssikaavio Käsitemalli – luokkakaavio Looginen tietomalli ja soveltamisprofiili – luokkakaavio Fyysinen tietomalli – luokkakaavio Muut templatet ArchiMate v2.0, UML v2.5 ja BPMN v2.0 Näihin löytyy erillinen template Tehdyt mallit voidaan linkittää JHS179 templatella tehtyyn malliin UML 2.5 (tulossa, vaatii QPR EA version) Esim. Class, Component, Deployment, Information flow, Package, Sequence, State machine, Use case

4 Mallityypit palvelinympäristössä - periaate
Sisältömalleissa (lapsimallit) voidaan hyödyntää yhteiskäyttöisiä elementtejä pohjamallista. Itsenäinen malli Lapsimalli1 (child model) Lapsimalli2 (child model) Lapsimalli3 (child model) Mallipohja (template) Pohjamalli (base model) Pohjamallissa ylläpidetään yhteinen metamalli ja kaavioiden visualisointitapa (notaatio), navigaattori- ja matriisinäkymät sekä mahdolliset yhteiskäyttöiset elementtiluettelot (esim. roolit, tietojärjestelmät, käsitteet, jne.) jotka periytyvät pohjamallista sisältömalleihin (lapsimalleihin) -> mallien yhteensopivuus ja yhtenäisyys ! Mallipohjien avulla luodaan uudet sisältömallit (antaa kaaviokehikon)

5 Mallityypit Arkkitehtuuripankissa
Näillä luodaan uudet mallit KA-mallista (esim. Prosessista) voidaan tehdä linkitys tarkempaan malliin/ kaavioon (Ulkoinen malli -elementillä) Itsenäinen BPMN prosessi-malli org 3 KA-malli org 1 KA-malli org 2 KA-malli org 3 JHS179 mallipohja JHS179 pohjamalli JHS198 mallipohja (tulossa) JHS152 mallipohja BPMN mallipohja UML mallipohja ArchiMate mallipohja Tarvittaessa luodaan uudet mallit näillä

6 Metamallin periaatteet
Metamalli ja kaaviotyypit noudattavat ja tarkentavat JHS suositusta. Metamalli perustuu pitkälti ArchiMate 3.0:n metamalliin tietyin rajoituksin ja laajennuksin (UML). Metamalli tukee yhteentoimivia kuvauksia kaikissa KA- näkökulmissa ja kaikilla abstraktiotasoilla ArchiMate ja UML standardien soveltaminen Selkeä ja käytännöllinen (pelkistetty) kuvaustapa Kaavioiden linkittyminen toisiinsa Antaa myös luettelojen ja taulukoiden rakenteet (samat elementit kuin kaavioissa)

7 Metamallin keskeiset käsitteet (core concepts)
Laajennettu kuvaus

8 Muuta

9 Esimerkkejä: Toiminta-, tieto- ja tietojärjestelmä-arkkitehtuurien kuvausten kytkentöjä
Käsitemalli Looginen tietomalli Kerrosnäkymä Prosessien kuvaukset Prosessien vuorovaikutus

10 Esimerkkejä: Tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurien kuvausten kytkentöjä
Tietojärjestelmäpalvelut Kerrosnäkymä Looginen verkkokaavio Tietojärjestelmäkartta Teknologiaresurssien kuvaus Tietojärjestelmien vuorovaikutus Looginen alustajäsennys Päätietoryhmät Looginen tietomalli Käsitemalli

11 Kuvausten väliset yhteydet JHS179-kehikossa 1/3
Käsitteellisen tason kuvauksilla jäsennetään ja ryhmitellään mitä toimijoita, palveluita, prosesseja, tietoja, tietojärjestelmiä ja teknologioita kehityskohteessa on. Käsitemallissa ilmaistaan mitä tietoa (käsitteitä) on ja miten sitä käytetään prosessien ja tieto-järjestelmien vuorovaikutuksissa. Käsitemallia tarkennetaan loogisen tietomallin avulla. Loogisia tietoelementtejä voidaan edelleen hyödyntää tietojärjestelmien rajapintojen kuvauksissa.

12 Kuvausten väliset yhteydet JHS179-kehikossa 2/3
Arkkitehtuurin kerrosnäkymällä kuvataan toimijoiden, palveluiden, prosessien, tietojärjestelmäpalveluiden, ja tietojärjestelmien muodostama kokonaisuus. Kerrosnäkymään on mahdollista lisätä myös teknologiakerros osoittamaan mitä teknologiaresursseja tietojärjestelmät käyttävät.

13 Kuvausten väliset yhteydet JHS179-kehikossa 3/3
Periaatteellisella tasolla määritellään arkkitehtuuria ohjaavat tiedot. Kehitettävät kyvykkyydet ja niitä tarkentavat kehittämisvaatimukset ja tavoitteet kohdistetaan arkkitehtuuriin kehittämis-pakettien avulla. Vaatimus voi kohditua mihin tahansa arkkitehtuurinäkö-kulmaan ja –elementtiin. Kehittämispaketit sijoitetaan aikajanalle kehittämisen tiekartalle.

14 JHS179 2.0 arkkitehtuurikuvausten viitekehys
Peruskuvaukset Laajennetut kuvaukset