Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Kokonaisarkkitehtuuri

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Kokonaisarkkitehtuuri"— Esityksen transkriptio:

1 Kokonaisarkkitehtuuri
Yleisesittely

2 Johdanto kokonaisarkkitehtuuriin
KA-koulutusprojekti v. 1.0

3 Pikagallup Onko organisaationne toiminnalle esitetty tavoitteita?
Onko organisaatiossanne prosesseja? Tehdäänkö teillä työtä? Löytyykö tarvittava tieto ja hyödynnetäänkö sitä tehokkaasti? Tiedättekö mikä on järjestelmienne rooli toiminnassa ja miten hyvin ne tukevat toimintaa? Tarvitsevatko järjestelmät teknisiä alustoja toimiakseen? VARMASTI KYLLÄ, MUTTA… Tunnetteko kaikki nämä ulottuvuudet? Toimivatko kaikki nämä saumattomasti yhteen? KA-koulutusprojekti v. 1.0

4 Kaikilla on arkkitehtuuria
KA-koulutusprojekti v. 1.0 4

5 Arkkitehtuurilla on monta määritelmää
Yritysarkkitehtuuri on liiketoimintaprosessien ja IT-infrastruktuurin järjestäytymislogiikka, mikä heijastaa yrityksen operatiivisen mallin integrointi- ja standardointivaatimuksia. (Ross et al.) Yritysarkkitehtuuri on yrityksen operaatioiden ja tieto- sekä järjestelmätarpeiden yleissuunnitelma. (Schekkerman) Yritysarkkitehtuuri konkretisoi strategian rakenteisiin. Se tuo esiin toimintoprosessit, organisaatiot, tietojärjestelmät ja sen miten ne toimivat yhteen. Se on johtamistyökalu, joka luo kokonaisvaltaisen viitekehyksen. (Riihinen) Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. (JHS179) KA-koulutusprojekti v. 1.0

6 Arkkitehtuurilla on eri tasoja
Suomen maan- käytön määräykset Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusarkkitehtuuri Toteutus Organisaation kokonais-arkkitehtuuri Toteutettu palvelu ja ratkaisu Kohde- arkkitehtuuri Kansallinen viitearkkitehtuuri Kohteen viitearkkitehtuuri Ratkaisu- arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuria voidaan hyödyntää tavoitteet varmistavana suunnittelumenetelmänä kaikilla toiminnan tasoilla KA-koulutusprojekti v. 1.0 6

7 Kokonaisarkkitehtuuri
Auttaa ymmärtämään ja jäsentämään kokonaisuutta Arkkitehtuuri kuvaa rakenneosat, niiden väliset suhteet ja sisältää ohjeistuksen siitä, kuinka nämä rakenneosat liitetään toisiinsa siten, että toiminnan tavoitteet saavutetaan. Sisältää yhteisiä sopimuksia ja sääntöjä, jotka tarjoavat viitekehyksen kehitykselle. Voidaan jakaa eri näkökulmiin: toiminta, tieto, tieto-järjestelmä ja teknologia Voidaan jakaa eri tasoihin: käsitteellinen, looginen, fyysinen. KA-koulutusprojekti v. 1.0

8 Organisaation kokonaissuunnitelma
= kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan tavoitteet Tehtävät, toiminnot ja prosessit tavoitteiden saavuttamiseksi Toiminnan tarvitsemat ja tuottamat tiedot Prosesseja ja tiedon hallintaa palvelevat tietojärjestelmät Toteutusteknologiat ja tekninen ympäristö KA-koulutusprojekti v. 1.0

9 Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat
Toiminta- arkkitehtuuri Toiminta-arkkitehtuuri Organisaation toiminta ja prosessirakenteet Tietoarkkitehtuuri Toiminnan tietomalli, joka rakentuu toiminnan tarpeiden pohjalta Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmät ja sovellukset, joilla hallitaan tietoarkkitehtuurin tietoja ja mahdollistetaan toiminta-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuurin mukaisten järjestelmien ja sovellusten teknologiset ratkaisut Tieto- arkkitehtuuri Tietojärjestelmä- arkkitehtuuri Teknologia- arkkitehtuuri KA-koulutusprojekti v. 1.0

10 IT-arkkitehtuuri vs. kokonaisarkkitehtuuri
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri on vain jäävuoren huippu 10% Tietojärjestelmien kehittäminen edellyttää selkeää kuvaa Toiminnan tarpeista Palveluista Toimijoista, käyttäjistä, rooleista Prosesseista Toiminnanohjauksesta Käsitteistä, tiedoista 90% KA-koulutusprojekti v. 1.0 10

11 Kokonaisarkkitehtuurin periaatteita
Toimintalähtöisyys ja asiakaslähtöisyys Kokonaisuuden suunnittelu ja hallinta Eri sidosryhmien ja tarpeiden tunnistaminen Yhteistyö Muualla tehdyn hyödyntäminen? Voivatko muut hyödyntää meillä tehtyä? Kokonaisarkkitehtuuri on työkalu Toiminnan tarpeisiin vastaamiseen Organisaation toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen Nyky- ja tavoitetilan ymmärtämiseen Monimutkaisuuden vähentämiseen Pitkäjänteiseen kehittämiseen; arkkitehtuuri ei ole koskaan valmis KA-koulutusprojekti v. 1.0

12 Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt
KA-koulutusprojekti v. 1.0

13 Mitä kokonaisarkkitehtuurilla saavutetaan
Kehitettävät ratkaisut palvelevat organisaation toiminnan ja kehittämisen tarpeita ja luovat edellytykset paremmille palveluille Tehdään asiat kerran - ei moneen kertaan tai päällekkäin Toiminnan ja teknologian eri osat toimivat kokonaisuutena Käytetään resurssit oikeiden asioiden tekemiseen Kokonaisarkkitehtuurin hyötyjä - Toiminnan ja ICT:n kiinteämpi yhteensovittaminen - Tasapainoinen, toimintalähtöinen ja kokonaisvaltainen kehittäminen - Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistaminen ja varmistaminen - Viestinnän ja päätöksenteon tehostaminen - Projektisalkun tehokkaampi hallinta - Investointitehokkuuden kasvu Kokonaisarkkitehtuuri on pysyvä ajattelutapa, sen suurimmat edut syntyvät pitkäjänteisestä hyödyntämisestä KA-koulutusprojekti v. 1.0 13

14 Kokonaisarkkitehtuurin tavoite
Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että siirrytään osaoptimoinnista harkittuun optimointiin Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että muistetaan kysyä oikeat kysymykset oikeaan aikaan  Ei ajauduta, vaan edetään suunnitelmallisesti ja johdetusti Kehittäminen tehdään hankkeissa ja projekteissa  KA tulee kiinnittää kiinteästi ja systemaattisesti kehittämissalkun hallintaan KA-koulutusprojekti v. 1.0

15 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tarkoitus
JHKA Julkisen hallinnon yhteinen KA Kohdealueiden yhteiset kokonaisarkkitehtuurit Organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurit Yhteiset palvelut Organisaation KA Yhteiset KA linjaukset Yhteinen, sovittu tavoite Tarkennus, täydennys arkkitehtuurin hyödyntäminen Yhteisen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri luo kaikille yhteisen (sovitun) tavoitteen, jota kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurit tarkentavat ja täydentävät Organisaation kokonaisarkkitehtuuri hyödyntää yhteistä arkkitehtuuria oman arkkitehtuurin toteutuksessa Kun yhteisen arkkitehtuurin mukaisten palvelujen kehittäminen perustuu sovituille linjauksille, ne ovat linjassa organisaation tarpeiden kanssa KA-koulutusprojekti v. 1.0

16 Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt realisoituvat pitkällä aikavälillä
Parempi palvelu asiakkaille Tehokkaampi toiminta Tavoitetilan toimintaprosessit käytössä Elinkaari-kustannukset pienenevät Parempi yhteentoimivuus Tietojärjestelmät hallitusti käytössä Toimintaprosessien toteutus Enemmän samalla rahalla Ymmärrys lisääntyy, riskit pienenevät Tietojärjestelmien toteutus Hyöty kasvaa Tavoitetilan suunnittelu Palvelut ja prosessit Arkkitehtuuri-menetelmän käyttöönotto Tietojärjestelmät KA-koulutusprojekti v. 1.0

17 Julkisen ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri toiminnan suunnittelun apuvälineenä
KA-koulutusprojekti v. 1.0

18 KA-menetelmän käyttö Pitäisi kehittää X:ää Toiminnan tarpeet
Miten tukee strategiaa? Kuka tarvitsee ja mitä? Miten toimitaan? Tiedon tarpeet Mitä tietoa tähän liittyy? Mikä on tiedon päälähde? Mitä tietoa tarvitaan johtamiseen? Tietosuoja-tarpeet? Järjestelmien tarpeet Mitä tuki-järjestelmiä tarvitaan? Miten ratkaisut integroidaan? Tietoturva-tarpeet Teknologian tarpeet Miten korkeaa käytettävyyttä tarvitaan? Mitä ylläpitoa teknologia edellyttää Yhteen-toimivuuden tarpeet Mihin tämä muutos vaikuttaa? Mitä on jo olemassa? Kansalliset määritykset? KA-menetelmän käyttö KA-koulutusprojekti v. 1.0

19 Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen
Kokonaisarkkitehtuurilähtöinen organisaation toiminnan kehittäminen lähtee johtamisprosessista. Organisaation johto asettaa kehittämisen vaatimukset strategiaprosessin mukaisesti ja vastaa kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen johtamisesta ja hallinnoinnista. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi saa syötteen strategiaprosessista ja suunnittelun tulokset toteutetaan toiminta- ja taloussuunnittelun (TTS) kautta käynnistettävänä kehittämiskohteiden tunnistamistyönä tai kehittämishankkeina. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu on jatkuva prosessi, jonka aikana arkkitehtuuria ylläpidetään ja muokataan muuttuvien tavoitteiden, yhteentoimivuudelle asetettujen vaatimusten sekä uusien palveluiden perusteella. KA-koulutusprojekti Lähde: JHS 179 v. 1.0

20 Kokonaisarkkitehtuuri ja johtaminen
Arkkitehtuuritoiminnan kytkeminen toiminnan johtamiseen tuottaa seuraavat tuotokset: Toiminnan kehittämisen kanssa yhteen sovitettu arkkitehtuuritoiminnan vuosikello Arkkitehtuuritoiminnan muutostekijöiden jäsennys ja arviointi Kehittämissalkun keskeiset hankkeet Budjetti Lähde: JHKA Hallintamalli v1_0.pdf KA-koulutusprojekti v. 1.0

21 Mitä kohdealueet ovat? Suuria toiminnallisesti yhteenkuuluvia kokonaisuuksia Kohdealuejaon muodostamisen perusteena ovat sekä asiakokonaisuuksien looginen yhteenkuuluvuus että käytännöntason yhteistoiminnan laajuus. Arkkitehtuurin kohdealuejako ei ole yhdenmukainen valtionhallinnon organisaatiorakenteen kanssa. Kohdealueen toimintakokonaisuus jaetaan edelleen tarkoituksenmukaisella tavalla pienempiin kokonaisuuksiin, kohdealueen osa-alueisiin. KA-koulutusprojekti v. 1.0

22 Mihin kohdealueita tarvitaan?
Kohdealuejaon avulla kootaan eri toimijat yhdessä suunnittelemaan kohdealueen toimintaa ja sitä tukevia tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta. Kohdealueen yhteisessä arkkitehtuurissa suunnitellaan ja toteutetaan ne ratkaisut, joita alueen toimijoiden kannattaa yhteisesti hyödyntää. Kohdealueella on useita toimijoita, joista yksi on nimetty vastuutahoksi. Vastuutahon tehtävänä on koordinoida arkkitehtuurin kehittämistä kohdealueella. Kullakin osa-alueella tulee myös olla nimetty vastuutaho KA-koulutusprojekti v. 1.0

23 Kohdealuejako Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri
Perustieto-varantojen hallinta Kiinteistö- ja paikkatieto-infrastruktuurin ylläpito Julkisen hallinnon yhteiset ICT-palvelut Liikenne ja viestintä Työ- ja elinkeinot Ympäristö ja yhdyskunta-rakenne Koulutus, tiede ja kulttuuri Terveys ja hyvinvointi Oikeusturva ja demokratia Puolustus ja ulkosuhteet Sisäinen turvallisuus Valtiontalous Julkisen hallinnon ohjaus Liikenne-infrastruk-tuuri ja -järjestelmä Työvoima ja työllisyys Ympäristön ja luonnon-suojelu Koulutus ja tutkimus Sosiaali- ja terveyden-huolto Oikeusturva Sotilaalli-nen maan-puolustus Yleinen järjestys ja turvallisuus Valtion-talouden hoito Valtio-neuvoston toiminta Viestintä-verkot ja -palvelut Elinkeinot Alueiden käyttö ja yhdyskunta-rakenne Taide ja kulttuuri Sosiaali-turva Demokratian toteutuminen Kokonais-maan puolustus Pelastus-toimi ja varautu-minen Rahoitus-markkinat Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen, tietohallinto, henkilöstö-politiikka Vesitalous Liikunta Ympäristö-terveyden-huolto Kansain-välinen tur-vallisuus Valtion ja kuntien suhde Aluehallinto-viran-omaisten yleis-hallinnollinen ohjaus Nuorisotyö Ulko-suhteet Valtion omistaja-politiikka Osa-aluejako on suuntaa-antava Kohde-alueet voivat muokata osa-aluejakoa Valtionhallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Valtion-hallinnon yhteiset ICT-palvelut KA-koulutusprojekti v. 1.0

24 Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin rakenne ja hallinta
Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin dokumentaation rakenne Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin sisältö Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin yleiskuvaus Julkisen hallinnon KA-suunnittelu-menetelmät (JHS 179) Julkisen hallinnon KA-hallintamalli Julkisen hallinnon KA-kohdealuejako Julkisen hallinnon KA-kypsyystasomalli Julkisen hallinnon yhteisen KA:n sisällön yleiskuvaus Julkisen hallinnon KA-kehittämispolku Julkisen hallinnon KA:n käsitteitä ja termejä Julkisen hallinnon arkkitehtuuri-periaatteet JHKA Tietoarkkitehtuuri + liitteet JHKA Yhteisten ICT-palveluiden arkkitehtuuri + liitteet Ratkaisu-arkkitehtuurit / toteutus-suunnitelmat Yhteen-toimivuuden kuvaukset Kohde- arkkitehtuurit Kansalliset viitearkkitehtuurit KA-koulutusprojekti v. 1.0

25 KA-koulutusprojekti v. 1.0

26 Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon suositus JHS 179
KA-koulutusprojekti v. 1.0

27 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 10.6.2011/634
Tavoite: tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta Keino: julkisen hallinnon viranomaisella on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi lakiin perustuva velvollisuus suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurinsa julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. KA-koulutusprojekti v. 1.0

28 Otteita tietohallintolaista
Mitä? ”Ministeriön on huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset.” (Tietohallintolaki 3. luku 8§) Milloin? ”Julkisen hallinnon viranomaisen on saatettava tietojärjestelmänsä vastaamaan (…) säädettyjä yhteentoimivuuden vaatimuksia tietojärjestelmiä olennaisesti muuttaessaan tai hankkiessaan uusia tietojärjestelmiä ja palveluja tai muutoin tietojärjestelmiä kehittäessään taikka viimeistään silloin, kun tietojärjestelmiä koskevat palvelusopimukset päättyvät.” (Tietohallintolaki 3. luku 9§) Miten? ”(…) viranomaisen on käytettävä tarvitsemiaan yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmä-palveluja.” (Tietohallintolaki 3. luku 11§) KA-koulutusprojekti v. 1.0

29 Tietohallintolain KA-velvoitteet
Valtiovarainministeriö Huolehtia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista Julkisen hallinnon yhteentoimivuuden kuvausten laatiminen ja ylläpito Yhteisten palveluiden ohjaus Ministeriöt Toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden ohjaus tietohallintolain mukaisesti Huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset Julkisen hallinnon organisaatiot Suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria Saatettava tietojärjestelmät vastaamaan yhteentoimivuuden kuvauksia Käytettävä yhteisiä palveluita KA-koulutusprojekti v. 1.0

30 Yhteinen arkkitehtuuri ja tietohallintolain yhteentoimivuus
Kuvaavat toiminnalliseen kokonaisuuteen kehitettävän tietojärjestelmän tavoitteenmukaisen toteutuksen MILLÄ YHTEENTOMIVAKSI Kuvaa vaatimukset toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien tietojärjestelmien/-palvelujen väliselle yhteentoimivuudelle MITEN YHTEENTOIMIVAKSI Kuvaavat toiminnallisen kokonaisuuden teknologia- ja toimittajariippumattoman tavoitetilan MIKSI YHTEENTOIMIVUUTTA Kuvaavat toiminnallisesta kokonaisuudesta rajatun kohteen tavoitetilan MITÄ YHTEENTOIMIVAKSI Ratkaisu-arkkitehtuurit / toteutus-suunnitelmat Yhteen-toimivuuden kuvaukset Kansalliset viitearkkitehtuurit Kohde- arkkitehtuurit JHS-suositus JHS- standardi Asetus Yhteentoimivuutta edistävästä arkkitehtuurikuvauksesta tai määrityksestä voidaan valmistella julkisen hallinnon suositus, standardi tai asetus KA-koulutusprojekti v. 1.0

31 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja
JHS 179 JHS 171 JHS 172 JHS 173 Näitä täydentää JHS 152 Prosessien kuvaaminen Kokonais-arkkitehtuurin kehittäminen on jatkuvaa, ICT-palvelujen kehittämistä ohjaavaa työtä ICT-palvelujen kehittäminen –sarja: JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen. JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys. JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely. JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Näitä täydentää JHS 152 Prosessien kuvaaminen. KA-koulutusprojekti v. 1.0

32 JHS 179 suosituksen sisältö ja rakenne
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonais-arkkitehtuurin kehittäminen, suositusosa – 34 sivua (doc / html / pdf / odt): Johdanto Soveltamisala Termit ja määritelmät Arkkitehtuurikehys Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen Liitteet : Liite 1: Organisaation toiminnan kehittämisen sykli (doc / html / pdf / odt) Liite 2: Arkkitehtuurikehyksen kuvaus (doc / html / pdf / odt) Liite 3: Arkkitehtuurisuunnittelun hyödyt (doc / html / pdf / odt) Liite 4: Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus (doc / html / pdf / odt) Liite 5: Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus (doc / html / pdf / odt) Liite 6: Puuteanalyysi –matriisi (xls) Liite 7: Master Data Management (doc / html / pdf / odt) Liite 8: Kokonaisarkkitehtuurin kuvauspohjat (xls) Liite 9: Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmatriisit (xls) KA-koulutusprojekti v. 1.0

33 Katsaus kokonaisarkkitehtuurityön hallintaan
KA-koulutusprojekti v. 1.0

34 Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli
Perusperiaatteet Arkkitehtuurinhallinta on prosessilähtöistä Arkkitehtuurilinjauksia noudatetaan ja hyödynnetään Arkkitehtuurilinjausten vastaisia ratkaisuja ei tehdä, kaikki poikkeamat hyväksytään muutoksenhallintamenettelyn kautta Arkkitehtuurin johtamisprosessit sijoitetaan etukäteen määritettyyn vuosikelloon Jatkuvan kehittämisen periaate. Kokonaisarkkitehtuurin hallinta ei ole erillinen ohjausrakenne, vaan se kytkeytyy osaksi julkisen hallinnon organisaatioiden johtamisessa ja toiminnan ohjauksessa käytettyjä rakenteita, menetelmiä ja hyviä käytäntöjä. Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan osa-alueet: Liityntä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen; osa-alue kuvaa, miten KA-hallintaprosessit ja -toiminnot liitetään julkisen hallinnon ja siihen kuuluvien organisaatioiden toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen (erityisesti miten yhteisen arkkitehtuurityön strateginen suunnittelu kytketään vahvasti julkisen hallinnon strategiseen suunnitteluun). KA-hallinnan roolit; kuvaa keskeisimmät julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurinhallinnan roolit ja näiden roolien tehtävät KA-hallinnan organisointi; kiinnittää nimetyt tahot ja henkilöt KA-rooleihin, konkretisoi arkkitehtuurinhallinnan toimijat KA-hallintaprosessit; esittää joukon prosesseja, joiden mukaisesti julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin hallinta käytännössä toteutetaan KA-työjärjestys ja vuosikello; prosesseja täydentävä mekanismi, jonka avulla kokonaisarkkitehtuurin toimijat toteuttavat arkkitehtuurityötä ja jonka mukaan arkkitehtuuritoimintaa hallitaan suunnitelmallisesti vuositasolla KA-toiminnan mittarit ja jatkuva kehittäminen; arkkitehtuurinhallinnan onnistumista ja toimivuutta koskevat, vuosittain päivitettävät mittarit ja arkkitehtuurinhallinnan jatkuvan kehittämisen malli. KA-koulutusprojekti v. 1.0

35 Arkkitehtuurin hallintamallin tarkoitus
Varmistaa kehittämisen johdonmukaisuus Ohjeistaa arkkitehtuurilinjausten soveltaminen projekteissa Määritellä kehittämisen, ylläpidon ja hyödyntämisen vastuut Arkkitehtuurin hallintamallin avulla pidetään huolta kehittämisen johdonmukaisuudesta lähtien toiminnan strategisista tarpeista, arkkitehtuurilinjausten ja menetelmien yhtenäisyydestä sekä kuvataan, miten olemassa olevia arkkitehtuurilinjauksia sovelletaan kehittämisprojekteissa ja versionvaihdoissa. Arkkitehtuurin hallintamalli sisältää myös arkkitehtuurin kehittämisen ja ylläpidon sekä hyödyntämisen vastuut. Arkkitehtuurin hallintamallin perusperiaatteet: Arkkitehtuurinhallinta on prosessilähtöistä. Arkkitehtuurin hallinta kuvataan jäsennettyinä prosesseina Arkkitehtuurilinjausten hyödyntäminen. Arkkitehtuurinhallinnan tehtävänä on varmistaa, että arkkitehtuurilinjauksia noudatetaan ja hyödynnetään erityisesti kehittämisprojekteissa Arkkitehtuurilinjausten vastaisia ratkaisuja ei tehdä, kaikki poikkeamat hyväksytään muutoksenhallintamenettelyn kautta. Muutoksenhallinnan avulla arkkitehtuurikuvaukset pidetään ajan tasalla. Johtamisen vuosikello. Arkkitehtuurin johtamisprosessit sijoitetaan etukäteen määritettyyn vuosikelloon, jonka avulla varmistetaan systemaattinen ja seurattavissa oleva arkkitehtuurin kehittäminen ja olemassa olevien linjausten noudattaminen Jatkuvan kehittämisen periaate. Arkkitehtuurilinjaukset, arkkitehtuurimenetelmä ja itse arkkitehtuurin hallintamalli ovat eläviä malleja, joita arvioidaan säännöllisesti ja joita muutetaan toimintaympäristön ja/tai tarpeiden muuttuessa. KA-koulutusprojekti v. 1.0

36 Arkkitehtuurihallinnan vuosikello
Arkkitehtuurin hallinnan vuosikellon kautta systematisoidaan arkkitehtuurin kehittämisen ja toimeenpanon suunnittelu, muutostarpeiden käsittely, arkkitehtuurin kehittymisen ja hyötyjen arviointi sekä varmistetaan arkkitehtuurityön riittävä rahoitus. Jokainen organisaatio sovittaa vuosikellon omaan ohjaus- ja johtamisvuosikellonsa mukaiseksi. Esimerkiksi koulutusorganisaatioissa vuosikellossa on selvästi nähtävissä lukuvuoden eteneminen. KA-hallinnan vuosikellon vaiheet: tammikuu: KA-toiminnan kyvykkyyden kypsyystasoarviointi helmikuu: edellisen vuoden KA-toiminnan onnistumisen arviointi ja käynnistyneen vuoden tulosmittarien asettaminen maaliskuu: tunnistettujen sidosarkkitehtuurien edellisen vuoden tuotosten ja käynnistyneen vuoden suunnitelmien arviointi suhteessa KA-työhön ja seuraavan vuoden kehittämistarpeiden koostaminen huhtikuu: seuraavan vuoden kehittämiskohteiden kuvaaminen ja arviointi toukokuu: seuraavan vuoden kehittämiskohteiden konkretisoiminen KA-kehitysprojekteiksi kesäkuu: julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuuritoiminnan vuosiraportointi ja vuosiseminaari elokuu: kuluvan vuoden KA-toiminnan väliarviointi asetettujen mittareiden avulla ja seuraavan vuoden kehittämiskohteiden tarkentaminen syyskuu: seuraavan vuoden kehittämiskohteiden budjetointi lokakuu: päätökset seuraavan vuoden kehittämiskohteiden käynnistämisestä ja tulevien vuosien kehittämistarpeiden koostaminen marraskuu: seuraavan vuoden kehittämiskohteiden viestintä ja tulevien vuosien kehittämiskohteiden tarkennus (tavoite, kohde, tehtävät, määrärahatarve jne.) KA-koulutusprojekti v. 1.0

37 Viitearkkitehtuurien hyödyntäminen ja sidosarkkitehtuurien huomiointi
KA-koulutusprojekti v. 1.0

38 Viitearkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuuri-kokonaisuuden toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne. Viitearkkitehtuurilla ohjataan kehitettäviä ratkaisuja halutunlaiseen rakenteeseen. Viitearkkitehtuuri kuvaa ratkaisussa tarvittavat loogiset rakenneosat (sis. kaikki näkökulmat), niiden suhteet toisiinsa ja sen, miksi niitä tarvitaan. Tietyn, tärkeän osa-alueen malliarkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri on hyväksi havaittu arkkitehtuurirakenne, jota soveltamalla ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Sen avulla voidaan kehittää yhteismitallisia ja uudelleen käytettäviä rakenteita ja toiminnallisuutta. KA-koulutusprojekti v. 1.0

39 Viitearkkitehtuurien hyötyjä
Hyödynnetään olemassa olevia hyviä käytäntöjä Ei keksitä pyörää uudelleen Luodaan yhteinen käsitteistö, ymmärretään asiat samalla tavalla Viitearkkitehtuurin avulla täsmennetään yhteiset tavoitteet Arkkitehtuurien ja ratkaisujen suunnittelu ja toteuttaminen nopeutuu ja niiden laatu paranee KA-koulutusprojekti v. 1.0

40 Julkisen hallinnon yhteisiä viitearkkitehtuureja
Asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri asiakkaan palvelutarve ja sitä vastaavat palvelut periaatteet saumattomille palveluketjujen toteutukselle Tiedonhallinnan viitearkkitehtuuri tiedolla johtaminen, tiedon hallinta , avoin tieto sisällön hallinta / asianhallinta Paikkatiedon viitearkkitehtuuri kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin ja sen hyödyntämisen tavoitetila Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri yhdenmukainen tavoitetila kansallisten tietovarantojen hyödyntämiselle ja palvelumalleille ICT-palvelujen viitearkkitehtuuri yhteiset tietojärjestelmäpalvelut, palvelujen käyttö Palveluväylän viitearkkitehtuuri periaatteet integraatiokerroksen palveluille palveluympäristöjen välinen integraatio Tietoliikenne-/verkkoinfra tavoitetila yhteiselle / kansalliselle tietoliikenne- ja verkkoinfrastruktuurille KA-koulutusprojekti v. 1.0

41 Sidosarkkitehtuuri Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuuri-työhön ja linjauksiin Kohdealueen arkkitehtuurilla voi olla sidoksia muiden kohdealueiden arkkitehtuureihin. Sidos voi olla tyypiltään noudatettava, suositeltava tai seurattava Millä tahansa arkkitehtuurilla voi olla sidoksia muihin arkkitehtuureihin Esim. Paikkatiedon viitearkkitehtuuri noudattaa ja perustuu EU:n INSPIRE-direktiiviin EIF (European Interoperability Framework) - JHKA:n on oltava linjassa EIF:n kanssa (myös arkkitehtuuriperiaatetasolla) KA-koulutusprojekti v. 1.0

42 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- prosessi
KA-koulutusprojekti v. 1.0

43 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet
Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu (mihin tähdätään?) Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi (missä nyt mennään?) Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?) Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?) Lähde: JHS 179 KA-koulutusprojekti v. 1.0

44 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu
Vaiheen tarkoituksena on mm: tunnistaa sidosryhmät ja niiden tavoitteet. tunnistaa ja määritellä kehittämisen tavoitteet. perustella suunnittelun tavoitetila. varmistaa toiminnan ja ICT-johdon tuki. rajata ja suunnitella arkkitehtuurin suunnitteluprojekti. tunnistaa olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaiheen voi käynnistää arkkitehtuurin johtamisprosessista tuleva pyyntö, heräte tai muulta taholta noussut tarve kehittää nykytilaa. Syötteet työn käynnistyessä ovat tarve kehittämiseen. toiminnan kehittämisen tavoitteet ja strategiat. organisaation ja organisaatiota ylemmän tason kokonaisarkkitehtuurin nykytila ja tavoitetilakuvaukset. edellisten arkkitehtuurin suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset. toteutettujen kehittämiskohteiden tarkemmat kuvaukset. kehittämisen yhteydessä havaitut uudet kehittämistarpeet. KA-koulutusprojekti v. 1.0

45 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi
Lähde liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Selvitä organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisessa lähdetään liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Nykytilan analysointi -vaiheessa selvitetään organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle. KA-koulutusprojekti v. 1.0

46 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu
Jos kehityskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, suositeltu suunnittelujärjestys on:  Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri KA-koulutusprojekti v. 1.0

47 Toimeenpanon suunnittelu
Määrittele tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet Laadi ylätason toimeenpanosuunnitelma Muista koko ajan organisaation kokonaiskehittäminen Tarkenna sovitut kehittämisalueet yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi Arvioi niiden hyödyt ja riskit. Toimeenpanon suunnitteluvaiheessa määritellään tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet ja laaditaan ylätason toimeenpanosuunnitelma organisaation kokonaiskehittämistä ajatellen. Sovitut kehittämisalueet tarkennetaan yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi, sekä arvioidaan niiden hyödyt ja riskit. KA-koulutusprojekti v. 1.0

48 Eri arkkitehtuurien päivityssykli
Eri arkkitehtuurien vaikutusaika vaihtelee Tavoitetilan viitearkkitehtuuri kuvaa loogisen ratkaisun, joka voi säilyä käyttökelpoisena pitkään Viitearkkitehtuurin perusteella suunniteltua, tarkemman tason arkkitehtuuria, joka ottaa kantaa toteutustekniikoihin ja tuotteisiin, tarvitsee yleensä päivittää useammin. KA-koulutusprojekti v. 1.0

49 Arkkitehtuurikuvausten lyhyt esittely
KA-koulutusprojekti v. 1.0

50 Organisaation KA:n kuvaaminen (esimerkki)
Käsitemalli Arkkitehtuuriperiaatteet Palvelusalkku Prosessien kuvaus Loogiset tietovarannot Prosessit-tiedot Prosessit-järjestelmät Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Sidosryhmät Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet Liittymät ja rajapinnat Tavoitteet joita organisaation toiminnalle on asetettu (lainsäädäntö, omat strategiset tavoitteet) Tehtävät jotka organisaation on toteutettava tavoitteen saavuttamiseksi (lakisääteiset, Itse asetetut) Toiminnan asiakkaat ja toimintaan liittyvät sidosryhmät Palvelut / suoritteet joilla tehtävät toteutetaan Prosessi jolla palvelu / suorite tuotetaan Tieto jota prosessin toteutuksessa tarvitaan tai prosessissa tuotetaan Tietovarannot joista tieto hyödynnetään Tietojärjestelmät joilla toimintaa tuetaan Liittymät joilla tietoa järjestelmien välillä siirretään Teknologiasalkku Järjestelmien teknologiaratkaisut Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Strategiat Rajaukset ja reunaehdot Standardisalkku Sidosarkkitehtuurit Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Toiminnan keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet Käsitteellinen Taso - MITÄ Käsitemalli Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiapalvelut Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet Looginen Taso - MITEN Sidosryhmät - tiedot Järjestelmät-tiedot Teknologiakomponentit Looginen järjestelmäjäsennys Prosessien kuvaus Tietovirrat Tietojärjestelmäkartta Päätietoryhmät Fyysinen Taso - MILLÄ Sanastot Verkkokaavio Sijoituskaavio KA-koulutusprojekti v. 1.0

51 Arkkitehtuurimallin kuvausmallit ja -pohjat
* = kaavio KA-koulutusprojekti v. 1.0

52 Esimerkki: sidosryhmien kuvaaminen
Asiakkaiden ja sidosryhmien kuvaamisessa huomioidaan seuraavat asiat: analysoidaan, ketkä ovat sidosryhmiä (asiakkaat mukaan lukien) kuvataan sidosryhmät sekä kirjataan sidosryhmien tärkeys. Sidosryhmät kuvataan JHS179:n liitteen 8 Sidosryhmät-välilehden mukaisesti JHS 179, Liite 8, Sidosryhmät – välilehden tiedot: Sidosryhmä (+ sidosryhmätyyppi) Kuvaus Sidosryhmän rooli Sidosryhmän tehtävät ja vastuut Sidosryhmän saamat palvelut / tuotokset Sähköisen asioinnin toimija Muuta KA-koulutusprojekti v. 1.0

53 Esimerkki: Looginen järjestelmä-jäsennys
KA-koulutusprojekti v. 1.0

54 Liityntä kehitysohjelmien ja hanke-salkun hallintaan sekä hankearviointiin
KA-koulutusprojekti v. 1.0

55 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja toteuttaminen
KA-koulutusprojekti v. 1.0

56 Hankearvioinnin tarkoitus
Arvioinnin tavoitteena on varmistaa, että suunnitelluilla tietojärjestelmäinvestoinneilla saavutetaan tavoiteltu vaikuttavuus, tuottavuus ja yhteentoimivuus toteutettavilla hankkeilla on onnistumisen edellytykset Lisäksi, arviointi mahdollistaa hankkeen hyötyjen jälkiseurannan Jälkiseuranta ei ole osana arviointikehikkoa KA-koulutusprojekti v. 1.0

57 Arviointikehikon osa-alueet tiivistettynä
Perustiedot Miksi hanke on käynnistetty ja mistä siinä on kyse? Mitä on tarkoitus saada aikaiseksi? 1. Vaikuttavuus ja asiakashyödyt Mitä vaikuttavuus- ja asiakashyötyjä hankkeella tavoitellaan? Miten hyödyt realisoidaan? 2. Tehokkuus, Tuottavuus, Taloudellisuus Mitä tehokkuushyötyjä hankkeella tavoitellaan? Onko laadittu elinkaaren aikainen kustannus-hyötyanalyysi? 3. Osaaminen ja resursointi Onko hankkeella riittävästi osaamista ja resursseja? Miten tarvittavaa osaamista kehitetään? 4. Yhteentoimivuus Mitkä ovat hankkeessa keskeiset yhteentoimivuuden tarpeet ja miten ne on suunniteltu ratkaistavan? 5. Toteutettavuus Onko hanke kokonaisuutena valmisteltu ja suunniteltu siten, että sen läpiviennillä on onnistumisen edellytykset? KA-koulutusprojekti v. 1.0

58 Mitä arvioidaan ja missä vaiheessa
Virastoja suositellaan arvioimaan menetelmän avulla kaikki tietojärjestelmähankkeet ja sellaiset toiminnan kehittämishankkeet, joihin sisältyy tietojärjestelmän kehittämistä. Kehikon mukainen arviointi on tarkoitettu tehtäväksi esiselvitysvaiheen jälkeen, kun toteutettavasta ratkaisusta ja sen toteutukseen liittyvästä kokonaisuudesta on olemassa vähintään alustava suunnitelma. Tietohallintolaki edellyttää VM:n lausuntoa yli 5 M€:n tai muuten merkittävistä hankkeista ennen hankintaa Lausunnon edellytyksenä on arviointikehikon mukainen arviointi Merkittävistä hankkeista viraston ulkopuolinen arviointi Hallinnon sisäinen vertaisarviointi tai täysin ulkopuolinen KA-koulutusprojekti v. 1.0

59 Miten liikkeelle? KA-koulutusprojekti v. 1.0

60 Kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen organisaatiossa
Sitouta johto Nimeä vastuutaho työn käynnistämiselle Hanki ymmärrys kokonaisarkkitehtuurista Organisoi ja resursoi kokonaisarkkitehtuurityö Hanki osaaminen Kuvaa arkkitehtuurin nykytila Valitse arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaamisen ensimmäinen kohde Suunnittele arkkitehtuurin kehittämispolku Kytke arkkitehtuurin kehittäminen organisaation johtamiseen Käynnistä kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen KA-koulutusprojekti v. 1.0


Lataa ppt "Kokonaisarkkitehtuuri"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google