Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely

Esitys aiheesta: "Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely"— Esityksen transkriptio:

1 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

2 Johdanto kokonaisarkkitehtuuriin
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Johdanto kokonaisarkkitehtuuriin Copyright Valtionvarainministeriö

3 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 Pikagallup Onko organisaationne toiminnalle esitetty tavoitteita? Onko organisaatiossanne prosesseja? Tehdäänkö teillä työtä? Löytyykö tarvittava tieto ja hyödynnetäänkö sitä tehokkaasti? Tiedättekö mikä on järjestelmienne rooli toiminnassa ja miten hyvin ne tukevat toimintaa? Tarvitsevatko järjestelmät teknisiä alustoja toimiakseen? VARMASTI KYLLÄ, MUTTA… Tunnetteko kaikki nämä ulottuvuudet? Toimivatko kaikki nämä saumattomasti yhteen? Copyright Valtionvarainministeriö

4 Mitä tarkoitamme kokonaisarkkitehtuurilla?
Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen sekä tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. (JHS179) Arkkitehtuuri kuvaa rakenneosat, niiden väliset suhteet ja sisältää ohjeistuksen siitä, kuinka nämä rakenneosat liitetään toisiinsa siten, että toiminnan tavoitteet saavutetaan Kokonaisarkkitehtuuri auttaa ymmärtämään ja jäsentämään kokonaisuutta

5 Arkkitehtuurilla on eri tasoja
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Arkkitehtuurilla on eri tasoja Suomen maan- käytön määräykset Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusarkkitehtuuri Toteutus Organisaation kokonais-arkkitehtuuri Toteutettu palvelu ja ratkaisu Kohde- arkkitehtuuri Kansallinen viitearkkitehtuuri Kohteen viitearkkitehtuuri Ratkaisu- arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuria voidaan hyödyntää tavoitteet varmistavana suunnittelumenetelmänä kaikilla toiminnan tasoilla 5 Copyright Valtionvarainministeriö

6 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 IT-arkkitehtuuri vs. kokonaisarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri on vain jäävuoren huippu 10% Tietojärjestelmien kehittäminen edellyttää selkeää kuvaa Toiminnan tarpeista Palveluista Toimijoista, käyttäjistä, rooleista Prosesseista Toiminnanohjauksesta Käsitteistä, tiedoista 90% 6 Copyright Valtionvarainministeriö

7 Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan tavoitteet Tehtävät, toiminnot ja prosessit tavoitteiden saavuttamiseksi Toiminnan tarvitsemat ja tuottamat tiedot Prosesseja ja tiedon hallintaa palvelevat tietojärjestelmät Toteutusteknologiat ja tekninen ympäristö Copyright Valtionvarainministeriö

8 Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat Toiminta- arkkitehtuuri Toiminta-arkkitehtuuri Organisaation toiminta ja prosessirakenteet Tietoarkkitehtuuri Toiminnan tietomalli, joka rakentuu toiminnan tarpeiden pohjalta Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmät ja sovellukset, joilla hallitaan tietoarkkitehtuurin tietoja ja mahdollistetaan toiminta-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuurin mukaisten järjestelmien ja sovellusten teknologiset ratkaisut Tieto- arkkitehtuuri Tietojärjestelmä- arkkitehtuuri Teknologia- arkkitehtuuri Copyright Valtionvarainministeriö

9 Kokonaisarkkitehtuurin periaatteita
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurin periaatteita Toimintalähtöisyys ja asiakaslähtöisyys Kokonaisuuden suunnittelu ja hallinta Eri sidosryhmien ja tarpeiden tunnistaminen Yhteistyö Muualla tehdyn hyödyntäminen? Voivatko muut hyödyntää meillä tehtyä? Kokonaisarkkitehtuuri on työkalu Toiminnan tarpeisiin vastaamiseen Organisaation toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen Nyky- ja tavoitetilan ymmärtämiseen Monimutkaisuuden vähentämiseen Pitkäjänteiseen kehittämiseen; arkkitehtuuri ei ole koskaan valmis Copyright Valtionvarainministeriö

10 Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt Copyright Valtionvarainministeriö

11 Mitä kokonaisarkkitehtuurilla saavutetaan
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Mitä kokonaisarkkitehtuurilla saavutetaan Kehitettävät ratkaisut palvelevat organisaation toiminnan ja kehittämisen tarpeita ja luovat edellytykset paremmille palveluille Tehdään asiat kerran - ei moneen kertaan tai päällekkäin Toiminnan ja teknologian eri osat toimivat kokonaisuutena Käytetään resurssit oikeiden asioiden tekemiseen Kokonaisarkkitehtuurin hyötyjä - Toiminnan ja ICT:n kiinteämpi yhteensovittaminen - Tasapainoinen, toimintalähtöinen ja kokonaisvaltainen kehittäminen - Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistaminen ja varmistaminen - Viestinnän ja päätöksenteon tehostaminen - Projektisalkun tehokkaampi hallinta - Investointitehokkuuden kasvu Kokonaisarkkitehtuuri on pysyvä ajattelutapa, sen suurimmat edut syntyvät pitkäjänteisestä hyödyntämisestä 11 Copyright Valtionvarainministeriö

12 Kokonaisarkkitehtuurin tavoite
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurin tavoite Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että siirrytään osaoptimoinnista harkittuun optimointiin Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että muistetaan kysyä oikeat kysymykset oikeaan aikaan  Ei ajauduta, vaan edetään suunnitelmallisesti ja johdetusti Kehittäminen tehdään hankkeissa ja projekteissa  KA tulee kiinnittää kiinteästi ja systemaattisesti kehittämissalkun hallintaan Copyright Valtionvarainministeriö

13 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tarkoitus
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tarkoitus JHKA Julkisen hallinnon yhteinen KA Kohdealueiden yhteiset kokonaisarkkitehtuurit Organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurit Yhteiset palvelut Organisaation KA Yhteiset KA linjaukset Yhteinen, sovittu tavoite Tarkennus, täydennys arkkitehtuurin hyödyntäminen Yhteisen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri luo kaikille yhteisen (sovitun) tavoitteen, jota kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurit tarkentavat ja täydentävät Organisaation kokonaisarkkitehtuuri hyödyntää yhteistä arkkitehtuuria oman arkkitehtuurin toteutuksessa Kun yhteisen arkkitehtuurin mukaisten palvelujen kehittäminen perustuu sovituille linjauksille, ne ovat linjassa organisaation tarpeiden kanssa Copyright Valtionvarainministeriö

14 Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt realisoituvat pitkällä aikavälillä
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt realisoituvat pitkällä aikavälillä Parempi palvelu asiakkaille Tehokkaampi toiminta Tavoitetilan toimintaprosessit käytössä Elinkaari-kustannukset pienenevät Parempi yhteentoimivuus Tietojärjestelmät hallitusti käytössä Toimintaprosessien toteutus Enemmän samalla rahalla Ymmärrys lisääntyy, riskit pienenevät Tietojärjestelmien toteutus Hyöty kasvaa Tavoitetilan suunnittelu Palvelut ja prosessit Arkkitehtuuri-menetelmän käyttöönotto Tietojärjestelmät Copyright Valtionvarainministeriö

15 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 Julkisen ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri toiminnan suunnittelun apuvälineenä Copyright Valtionvarainministeriö

16 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 Pitäisi kehittää X:ää Toiminnan tarpeet Miten tukee strategiaa? Kuka tarvitsee ja mitä? Miten toimitaan? Tiedon tarpeet Mitä tietoa tähän liittyy? Mikä on tiedon päälähde? Mitä tietoa tarvitaan johtamiseen? Tietosuoja-tarpeet? Järjestelmien tarpeet Mitä tuki-järjestelmiä tarvitaan? Miten ratkaisut integroidaan? Tietoturva-tarpeet Teknologian tarpeet Miten korkeaa käytettävyyttä tarvitaan? Mitä ylläpitoa teknologia edellyttää Yhteen-toimivuuden tarpeet Mihin tämä muutos vaikuttaa? Mitä on jo olemassa? Kansalliset määritykset? KA-menetelmän käyttö Copyright Valtionvarainministeriö

17 Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen Kokonaisarkkitehtuurilähtöinen organisaation toiminnan kehittäminen lähtee johtamisprosessista. Organisaation johto asettaa kehittämisen vaatimukset strategiaprosessin mukaisesti ja vastaa kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen johtamisesta ja hallinnoinnista. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi saa syötteen strategiaprosessista ja suunnittelun tulokset toteutetaan toiminta- ja taloussuunnittelun (TTS) kautta käynnistettävänä kehittämiskohteiden tunnistamistyönä tai kehittämishankkeina. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu on jatkuva prosessi, jonka aikana arkkitehtuuria ylläpidetään ja muokataan muuttuvien tavoitteiden, yhteentoimivuudelle asetettujen vaatimusten sekä uusien palveluiden perusteella. Lähde: JHS 179 Copyright Valtionvarainministeriö

18 Kokonaisarkkitehtuuri ja johtaminen
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuuri ja johtaminen Arkkitehtuuritoiminnan kytkeminen toiminnan johtamiseen tuottaa seuraavat tuotokset: Toiminnan kehittämisen kanssa yhteen sovitettu arkkitehtuuritoiminnan vuosikello Arkkitehtuuritoiminnan muutostekijöiden jäsennys ja arviointi Kehittämissalkun keskeiset hankkeet Budjetti Lähde: JHKA Hallintamalli v1_0.pdf Copyright Valtionvarainministeriö

19 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 Mitä kohdealueet ovat? Suuria toiminnallisesti yhteenkuuluvia kokonaisuuksia Kohdealuejaon muodostamisen perusteena ovat sekä asiakokonaisuuksien looginen yhteenkuuluvuus että käytännöntason yhteistoiminnan laajuus. Arkkitehtuurin kohdealuejako ei ole yhdenmukainen valtionhallinnon organisaatiorakenteen kanssa. Kohdealueen toimintakokonaisuus jaetaan edelleen tarkoituksenmukaisella tavalla pienempiin kokonaisuuksiin, kohdealueen osa-alueisiin. Copyright Valtionvarainministeriö

20 Mihin kohdealueita tarvitaan?
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Mihin kohdealueita tarvitaan? Kohdealuejaon avulla kootaan eri toimijat yhdessä suunnittelemaan kohdealueen toimintaa ja sitä tukevia tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta. Kohdealueen yhteisessä arkkitehtuurissa suunnitellaan ja toteutetaan ne ratkaisut, joita alueen toimijoiden kannattaa yhteisesti hyödyntää. Kohdealueella on useita toimijoita, joista yksi on nimetty vastuutahoksi. Vastuutahon tehtävänä on koordinoida arkkitehtuurin kehittämistä kohdealueella. Kullakin osa-alueella tulee myös olla nimetty vastuutaho Copyright Valtionvarainministeriö

21 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 Kohdealuejako Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Perustieto-varantojen hallinta Kiinteistö- ja paikkatieto-infrastruktuurin ylläpito Julkisen hallinnon yhteiset ICT-palvelut Liikenne ja viestintä Työ- ja elinkeinot Ympäristö ja yhdyskunta-rakenne Koulutus, tiede ja kulttuuri Terveys ja hyvinvointi Oikeusturva ja demokratia Puolustus ja ulkosuhteet Sisäinen turvallisuus Valtiontalous Julkisen hallinnon ohjaus Liikenne-infrastruk-tuuri ja -järjestelmä Työvoima ja työllisyys Ympäristön ja luonnon-suojelu Koulutus ja tutkimus Sosiaali- ja terveyden-huolto Oikeusturva Sotilaalli-nen maan-puolustus Yleinen järjestys ja turvallisuus Valtion-talouden hoito Valtio-neuvoston toiminta Viestintä-verkot ja -palvelut Elinkeinot Alueiden käyttö ja yhdyskunta-rakenne Taide ja kulttuuri Sosiaali-turva Demokratian toteutuminen Kokonais-maan puolustus Pelastus-toimi ja varautu-minen Rahoitus-markkinat Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen, tietohallinto, henkilöstö-politiikka Vesitalous Liikunta Ympäristö-terveyden-huolto Kansain-välinen tur-vallisuus Valtion ja kuntien suhde Aluehallinto-viran-omaisten yleis-hallinnollinen ohjaus Nuorisotyö Ulko-suhteet Valtion omistaja-politiikka Osa-aluejako on suuntaa-antava Kohde-alueet voivat muokata osa-aluejakoa Valtionhallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Valtion-hallinnon yhteiset ICT-palvelut Copyright Valtionvarainministeriö

22 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin rakenne ja hallinta Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin dokumentaation rakenne Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin sisältö Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin yleiskuvaus Julkisen hallinnon KA-suunnittelu-menetelmät (JHS 179) Julkisen hallinnon KA-hallintamalli Julkisen hallinnon KA-kohdealuejako Julkisen hallinnon KA-kypsyystasomalli Julkisen hallinnon yhteisen KA:n sisällön yleiskuvaus Julkisen hallinnon KA-kehittämispolku Julkisen hallinnon KA:n käsitteitä ja termejä Julkisen hallinnon arkkitehtuuri-periaatteet JHKA Tietoarkkitehtuuri + liitteet JHKA Yhteisten ICT-palveluiden arkkitehtuuri + liitteet Ratkaisu-arkkitehtuurit / toteutus-suunnitelmat Yhteen-toimivuuden kuvaukset Kohde- arkkitehtuurit Kansalliset viitearkkitehtuurit Copyright Valtionvarainministeriö

23 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

24 QPR-prosessipankki (http://prosessipankki.qpr.com/QPR2012/)

25 Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon suositus JHS 179
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon suositus JHS 179 Copyright Valtionvarainministeriö

26 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta /634 ”tietohallintolaki” Tavoite: tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta Keino: julkisen hallinnon viranomaisella on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi lakiin perustuva velvollisuus suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurinsa julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. v 2.0 LUONNOS Copyright Valtionvarainministeriö

27 Otteita tietohallintolaista
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Otteita tietohallintolaista Mitä? ”Ministeriön on huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset.” (Tietohallintolaki 3. luku 8§) Milloin? ”Julkisen hallinnon viranomaisen on saatettava tietojärjestelmänsä vastaamaan (…) säädettyjä yhteentoimivuuden vaatimuksia tietojärjestelmiä olennaisesti muuttaessaan tai hankkiessaan uusia tietojärjestelmiä ja palveluja tai muutoin tietojärjestelmiä kehittäessään taikka viimeistään silloin, kun tietojärjestelmiä koskevat palvelusopimukset päättyvät.” (Tietohallintolaki 3. luku 9§) Miten? ”(…) viranomaisen on käytettävä tarvitsemiaan yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmä-palveluja.” (Tietohallintolaki 3. luku 11§) Copyright Valtionvarainministeriö

28 Tietohallintolain KA-velvoitteet
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely Tietohallintolain KA-velvoitteet v 2.0 Valtiovarainministeriö Huolehtia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista Julkisen hallinnon yhteentoimivuuden kuvausten laatiminen ja ylläpito Yhteisten palveluiden ohjaus Ministeriöt Toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden ohjaus tietohallintolain mukaisesti Huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset Julkisen hallinnon organisaatiot Suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria Saatettava tietojärjestelmät vastaamaan yhteentoimivuuden kuvauksia Käytettävä yhteisiä palveluita Copyright Valtionvarainministeriö

29 Yhteinen arkkitehtuuri ja tietohallintolain yhteentoimivuus
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Yhteinen arkkitehtuuri ja tietohallintolain yhteentoimivuus Kuvaavat toiminnalliseen kokonaisuuteen kehitettävän tietojärjestelmän tavoitteenmukaisen toteutuksen MILLÄ YHTEENTOMIVAKSI Kuvaa vaatimukset toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien tietojärjestelmien/-palvelujen väliselle yhteentoimivuudelle MITEN YHTEENTOIMIVAKSI Kuvaavat toiminnallisen kokonaisuuden teknologia- ja toimittajariippumattoman tavoitetilan MIKSI YHTEENTOIMIVUUTTA Kuvaavat toiminnallisesta kokonaisuudesta rajatun kohteen tavoitetilan MITÄ YHTEENTOIMIVAKSI Ratkaisu-arkkitehtuurit / toteutus-suunnitelmat Yhteen-toimivuuden kuvaukset Kansalliset viitearkkitehtuurit Kohde- arkkitehtuurit JHS-suositus JHS- standardi Asetus Yhteentoimivuutta edistävästä arkkitehtuurikuvauksesta tai määrityksestä voidaan valmistella julkisen hallinnon suositus, standardi tai asetus Copyright Valtionvarainministeriö

30 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja JHS 179 JHS 171 JHS 172 JHS 173 Näitä täydentää JHS 152 Prosessien kuvaaminen Kokonais-arkkitehtuurin kehittäminen on jatkuvaa, ICT-palvelujen kehittämistä ohjaavaa työtä ICT-palvelujen kehittäminen –sarja: JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen. JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys. JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely. JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Näitä täydentää JHS 152 Prosessien kuvaaminen. Copyright Valtionvarainministeriö

31 JHS 179 suosituksen sisältö ja rakenne
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 JHS 179 suosituksen sisältö ja rakenne JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonais-arkkitehtuurin kehittäminen, suositusosa – 34 sivua (doc / html / pdf / odt): Johdanto Soveltamisala Termit ja määritelmät Arkkitehtuurikehys Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen Liitteet : Liite 1: Organisaation toiminnan kehittämisen sykli (doc / html / pdf / odt) Liite 2: Arkkitehtuurikehyksen kuvaus (doc / html / pdf / odt) Liite 3: Arkkitehtuurisuunnittelun hyödyt (doc / html / pdf / odt) Liite 4: Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus (doc / html / pdf / odt) Liite 5: Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus (doc / html / pdf / odt) Liite 6: Puuteanalyysi –matriisi (xls) Liite 7: Master Data Management (doc / html / pdf / odt) Liite 8: Kokonaisarkkitehtuurin kuvauspohjat (xls) Liite 9: Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmatriisit (xls) Copyright Valtionvarainministeriö

32 Katsaus kokonaisarkkitehtuurityön hallintaan
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Katsaus kokonaisarkkitehtuurityön hallintaan Copyright Valtionvarainministeriö

33 Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Perusperiaatteet Arkkitehtuurinhallinta on prosessilähtöistä Arkkitehtuurilinjauksia noudatetaan ja hyödynnetään Arkkitehtuurilinjausten vastaisia ratkaisuja ei tehdä, kaikki poikkeamat hyväksytään muutoksenhallintamenettelyn kautta Arkkitehtuurin johtamisprosessit sijoitetaan etukäteen määritettyyn vuosikelloon Jatkuvan kehittämisen periaate. Kokonaisarkkitehtuurin hallinta ei ole erillinen ohjausrakenne, vaan se kytkeytyy osaksi julkisen hallinnon organisaatioiden johtamisessa ja toiminnan ohjauksessa käytettyjä rakenteita, menetelmiä ja hyviä käytäntöjä. Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan osa-alueet: Liityntä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen; osa-alue kuvaa, miten KA-hallintaprosessit ja -toiminnot liitetään julkisen hallinnon ja siihen kuuluvien organisaatioiden toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen (erityisesti miten yhteisen arkkitehtuurityön strateginen suunnittelu kytketään vahvasti julkisen hallinnon strategiseen suunnitteluun). KA-hallinnan roolit; kuvaa keskeisimmät julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurinhallinnan roolit ja näiden roolien tehtävät KA-hallinnan organisointi; kiinnittää nimetyt tahot ja henkilöt KA-rooleihin, konkretisoi arkkitehtuurinhallinnan toimijat KA-hallintaprosessit; esittää joukon prosesseja, joiden mukaisesti julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin hallinta käytännössä toteutetaan KA-työjärjestys ja vuosikello; prosesseja täydentävä mekanismi, jonka avulla kokonaisarkkitehtuurin toimijat toteuttavat arkkitehtuurityötä ja jonka mukaan arkkitehtuuritoimintaa hallitaan suunnitelmallisesti vuositasolla KA-toiminnan mittarit ja jatkuva kehittäminen; arkkitehtuurinhallinnan onnistumista ja toimivuutta koskevat, vuosittain päivitettävät mittarit ja arkkitehtuurinhallinnan jatkuvan kehittämisen malli. Copyright Valtionvarainministeriö

34 Kokonaisarkkitehtuurityön organisointi
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurityön organisointi Julkisen hallinnon yhteinen KA Arkkitehtuurityön vastuutaho Arkkitehtuurin johtoryhmä Arkkitehtuurivastaava Arkkitehtuuriryhmä Kohdealueen KA Arkkitehtuurin ohjausryhmä Lisäksi Organisaatiokohtainen arkkitehtuurivastaava Organisaatiokohtainen arkkitehtuuriryhmä Arkkitehtuurinhallinnan kaikilla eri tasoilla on kyseessä olevaa arkkitehtuurityötä ohjaava ryhmä (ohjaus-/johtoryhmä), arkkitehtuurityötä varsinaisesti toteuttava asiantuntijaryhmä (arkkitehtuuriryhmä) sekä arkkitehtuurityön toteutuksen käytännön päätöksenteosta vastaava omistaja (nimetty julkisen hallinnon organisaatio). Organisaatiokohtaisten arkkitehtuurivastaavien / arkkitehtuuriryhmien tarkoitus on toimia rajapintana oman organisaation arkkitehtuurityön ja julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurityön välillä. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmä ja arkkitehtuuriryhmä koostuvat julkisen hallinnon keskeisistä toimijoista ja sidosryhmistä. Julkisen hallinnon tasolla tuotettavat arkkitehtuuriperiaatteet ja –linjaukset tehdään yhteistyössä julkisen hallinnon toimijoiden kanssa. Työn onnistumisen kannalta arkkitehtuurivastaavalta ja arkkitehtuuriryhmän jäseniltä edellytetään seuraavia taitoja: Julkisen hallinnon ja sen haasteiden hyvä tunteminen Prosessiosaaminen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyvä tuntemus ja sisäistäminen Arkkitehtuurilinjausten tavoitetilakuvausten tunteminen ja sisäistäminen Yleinen suunnitteluosaaminen Teknologian mahdollisuuksien ja reunaehtojen ymmärtäminen Kokonaiskuvan hahmottaminen ja hallinta Yhteistyökyky Viestintäkyky Copyright Valtionvarainministeriö

35 Esimerkki KA-työn organisoitumisesta
Kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmä Julkisen hallinnon yhteinen arkkitehtuuri JHKA vastuutaho (pj.) = VM / JulkICT JHKA johtoryhmä = JUHTA Arkkitehtuuriryhmä = JUHTA:n arkkitehtuurijaosto Arkkitehtuuriryhmä Kohdealueen KA ohjausryhmä Koulutus, tiede ja kulttuuri KA Kohdealueen KA:n vastuutaho (pj.) = OKM Kohdealueen KA:n ohjausryhmä = N.N. Kohdealueen arkkitehtuuriryhmä = N.N. Arkkitehtuuriryhmä Kohdealueen osan KA ohjausryhmä Arkkitehtuuriryhmä Toimilan kansalaisopiston KA Organisaation KA:n vastuutaho (pj.) = Opiston johtokunta Organisaation KA:n ohjausryhmä (pj.) = Opiston rehtori Organisaation arkkitehtuuriryhmä (pj.) = Koulutuspäällikkö Organisaation arkkitehtuurivastaava = Koulutuspäällikkö Organisaation KA ohjausryhmä Arkkitehtuuriryhmä

36 Arkkitehtuurin hallintamallin tarkoitus
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Arkkitehtuurin hallintamallin tarkoitus Varmistaa kehittämisen johdonmukaisuus Ohjeistaa arkkitehtuurilinjausten soveltaminen projekteissa Määritellä kehittämisen, ylläpidon ja hyödyntämisen vastuut Arkkitehtuurin hallintamallin avulla pidetään huolta kehittämisen johdonmukaisuudesta lähtien toiminnan strategisista tarpeista, arkkitehtuurilinjausten ja menetelmien yhtenäisyydestä sekä kuvataan, miten olemassa olevia arkkitehtuurilinjauksia sovelletaan kehittämisprojekteissa ja versionvaihdoissa. Arkkitehtuurin hallintamalli sisältää myös arkkitehtuurin kehittämisen ja ylläpidon sekä hyödyntämisen vastuut. Arkkitehtuurin hallintamallin perusperiaatteet: Arkkitehtuurinhallinta on prosessilähtöistä. Arkkitehtuurin hallinta kuvataan jäsennettyinä prosesseina Arkkitehtuurilinjausten hyödyntäminen. Arkkitehtuurinhallinnan tehtävänä on varmistaa, että arkkitehtuurilinjauksia noudatetaan ja hyödynnetään erityisesti kehittämisprojekteissa Arkkitehtuurilinjausten vastaisia ratkaisuja ei tehdä, kaikki poikkeamat hyväksytään muutoksenhallintamenettelyn kautta. Muutoksenhallinnan avulla arkkitehtuurikuvaukset pidetään ajan tasalla. Johtamisen vuosikello. Arkkitehtuurin johtamisprosessit sijoitetaan etukäteen määritettyyn vuosikelloon, jonka avulla varmistetaan systemaattinen ja seurattavissa oleva arkkitehtuurin kehittäminen ja olemassa olevien linjausten noudattaminen Jatkuvan kehittämisen periaate. Arkkitehtuurilinjaukset, arkkitehtuurimenetelmä ja itse arkkitehtuurin hallintamalli ovat eläviä malleja, joita arvioidaan säännöllisesti ja joita muutetaan toimintaympäristön ja/tai tarpeiden muuttuessa. Copyright Valtionvarainministeriö

37 Arkkitehtuurihallinnan vuosikello
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely Arkkitehtuurihallinnan vuosikello v 2.0 Arkkitehtuurin hallinnan vuosikellon kautta systematisoidaan arkkitehtuurin kehittämisen ja toimeenpanon suunnittelu, muutostarpeiden käsittely, arkkitehtuurin kehittymisen ja hyötyjen arviointi sekä varmistetaan arkkitehtuurityön riittävä rahoitus. Jokainen organisaatio sovittaa vuosikellon omaan ohjaus- ja johtamisvuosikellonsa mukaiseksi. Esimerkiksi koulutusorganisaatioissa vuosikellossa on selvästi nähtävissä lukuvuoden eteneminen. KA-hallinnan vuosikellon vaiheet: tammikuu: KA-toiminnan kyvykkyyden kypsyystasoarviointi helmikuu: edellisen vuoden KA-toiminnan onnistumisen arviointi ja käynnistyneen vuoden tulosmittarien asettaminen maaliskuu: tunnistettujen sidosarkkitehtuurien edellisen vuoden tuotosten ja käynnistyneen vuoden suunnitelmien arviointi suhteessa KA-työhön ja seuraavan vuoden kehittämistarpeiden koostaminen huhtikuu: seuraavan vuoden kehittämiskohteiden kuvaaminen ja arviointi toukokuu: seuraavan vuoden kehittämiskohteiden konkretisoiminen KA-kehitysprojekteiksi kesäkuu: julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuuritoiminnan vuosiraportointi ja vuosiseminaari elokuu: kuluvan vuoden KA-toiminnan väliarviointi asetettujen mittareiden avulla ja seuraavan vuoden kehittämiskohteiden tarkentaminen syyskuu: seuraavan vuoden kehittämiskohteiden budjetointi lokakuu: päätökset seuraavan vuoden kehittämiskohteiden käynnistämisestä ja tulevien vuosien kehittämistarpeiden koostaminen marraskuu: seuraavan vuoden kehittämiskohteiden viestintä ja tulevien vuosien kehittämiskohteiden tarkennus (tavoite, kohde, tehtävät, määrärahatarve jne.) Copyright Valtionvarainministeriö

38 Viitearkkitehtuurien hyödyntäminen ja sidosarkkitehtuurien huomiointi
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Viitearkkitehtuurien hyödyntäminen ja sidosarkkitehtuurien huomiointi Copyright Valtionvarainministeriö

39 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 Viitearkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuuri-kokonaisuuden toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne. Viitearkkitehtuurilla ohjataan kehitettäviä ratkaisuja halutunlaiseen rakenteeseen. Viitearkkitehtuuri kuvaa ratkaisussa tarvittavat loogiset rakenneosat (sis. kaikki näkökulmat), niiden suhteet toisiinsa ja sen, miksi niitä tarvitaan. Tietyn, tärkeän osa-alueen malliarkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri on hyväksi havaittu arkkitehtuurirakenne, jota soveltamalla ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Sen avulla voidaan kehittää yhteismitallisia ja uudelleen käytettäviä rakenteita ja toiminnallisuutta. Copyright Valtionvarainministeriö

40 Viitearkkitehtuurien hyötyjä
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Viitearkkitehtuurien hyötyjä Hyödynnetään olemassa olevia hyviä käytäntöjä Ei keksitä pyörää uudelleen Luodaan yhteinen käsitteistö, ymmärretään asiat samalla tavalla Viitearkkitehtuurin avulla täsmennetään yhteiset tavoitteet Arkkitehtuurien ja ratkaisujen suunnittelu ja toteuttaminen nopeutuu ja niiden laatu paranee Copyright Valtionvarainministeriö

41 Julkisen hallinnon yhteisiä viitearkkitehtuureja
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Julkisen hallinnon yhteisiä viitearkkitehtuureja Asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri asiakkaan palvelutarve ja sitä vastaavat palvelut periaatteet saumattomille palveluketjujen toteutukselle Tiedonhallinnan viitearkkitehtuuri tiedolla johtaminen, tiedon hallinta , avoin tieto sisällön hallinta / asianhallinta Paikkatiedon viitearkkitehtuuri kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin ja sen hyödyntämisen tavoitetila Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri yhdenmukainen tavoitetila kansallisten tietovarantojen hyödyntämiselle ja palvelumalleille ICT-palvelujen viitearkkitehtuuri yhteiset tietojärjestelmäpalvelut, palvelujen käyttö Palveluväylän viitearkkitehtuuri periaatteet integraatiokerroksen palveluille palveluympäristöjen välinen integraatio Tietoliikenne-/verkkoinfra tavoitetila yhteiselle / kansalliselle tietoliikenne- ja verkkoinfrastruktuurille Copyright Valtionvarainministeriö

42 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 Sidosarkkitehtuuri Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuuri-työhön ja linjauksiin Kohdealueen arkkitehtuurilla voi olla sidoksia muiden kohdealueiden arkkitehtuureihin. Sidos voi olla tyypiltään noudatettava, suositeltava tai seurattava Millä tahansa arkkitehtuurilla voi olla sidoksia muihin arkkitehtuureihin Esim. Paikkatiedon viitearkkitehtuuri noudattaa ja perustuu EU:n INSPIRE-direktiiviin EIF (European Interoperability Framework) on toinen sidosarkkitehtuuri, jota on noudatettava kaikissa yleiseurooppalaisissa palveluissa. Esim. työvoiman liikkuvuuteen tai terveydenhoitoon liittyvissä palveluissa on tällaisia osa-alueita. - JHKA:n on oltava linjassa EIF:n kanssa (myös arkkitehtuuriperiaatetasolla) Copyright Valtionvarainministeriö

43 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- prosessi
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- prosessi Copyright Valtionvarainministeriö

44 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu (mihin tähdätään?) Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi (missä nyt mennään?) Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?) Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?) Lähde: JHS 179 Copyright Valtionvarainministeriö

45 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Vaiheen tarkoituksena on mm: tunnistaa sidosryhmät ja niiden tavoitteet. tunnistaa ja määritellä kehittämisen tavoitteet. perustella suunnittelun tavoitetila. varmistaa toiminnan ja ICT-johdon tuki. rajata ja suunnitella arkkitehtuurin suunnitteluprojekti. tunnistaa olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaiheen voi käynnistää arkkitehtuurin johtamisprosessista tuleva pyyntö, heräte tai muulta taholta noussut tarve kehittää nykytilaa. Syötteet työn käynnistyessä ovat tarve kehittämiseen. toiminnan kehittämisen tavoitteet ja strategiat. organisaation ja organisaatiota ylemmän tason kokonaisarkkitehtuurin nykytila ja tavoitetilakuvaukset. edellisten arkkitehtuurin suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset. toteutettujen kehittämiskohteiden tarkemmat kuvaukset. kehittämisen yhteydessä havaitut uudet kehittämistarpeet. Copyright Valtionvarainministeriö

46 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi Lähde liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Selvitä organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisessa lähdetään liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Nykytilan analysointi -vaiheessa selvitetään organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle. Copyright Valtionvarainministeriö

47 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Jos kehityskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, suositeltu suunnittelujärjestys on:  Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Copyright Valtionvarainministeriö

48 Toimeenpanon suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely Toimeenpanon suunnittelu v 2.0 Määrittele tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet Laadi ylätason toimeenpanosuunnitelma Muista koko ajan organisaation kokonaiskehittäminen Tarkenna sovitut kehittämisalueet yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi Arvioi niiden hyödyt ja riskit. Toimeenpanon suunnitteluvaiheessa määritellään tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet ja laaditaan ylätason toimeenpanosuunnitelma organisaation kokonaiskehittämistä ajatellen. Sovitut kehittämisalueet tarkennetaan yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi, sekä arvioidaan niiden hyödyt ja riskit. Copyright Valtionvarainministeriö

49 Eri arkkitehtuurien päivityssykli
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Eri arkkitehtuurien päivityssykli Eri arkkitehtuurien vaikutusaika vaihtelee Tavoitetilan viitearkkitehtuuri kuvaa loogisen ratkaisun, joka voi säilyä käyttökelpoisena pitkään Viitearkkitehtuurin perusteella suunniteltua, tarkemman tason arkkitehtuuria, joka ottaa kantaa toteutustekniikoihin ja tuotteisiin, tarvitsee yleensä päivittää useammin. Copyright Valtionvarainministeriö

50 Arkkitehtuurikuvausten lyhyt esittely
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Arkkitehtuurikuvausten lyhyt esittely Copyright Valtionvarainministeriö

51 Organisaation KA:n kuvaaminen (esimerkki)
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Organisaation KA:n kuvaaminen (esimerkki) Käsitemalli Arkkitehtuuriperiaatteet Palvelusalkku Prosessien kuvaus Loogiset tietovarannot Prosessit-tiedot Prosessit-järjestelmät Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Sidosryhmät Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet Liittymät ja rajapinnat Tavoitteet joita organisaation toiminnalle on asetettu (lainsäädäntö, omat strategiset tavoitteet) Tehtävät jotka organisaation on toteutettava tavoitteen saavuttamiseksi (lakisääteiset, Itse asetetut) Toiminnan asiakkaat ja toimintaan liittyvät sidosryhmät Palvelut / suoritteet joilla tehtävät toteutetaan Prosessi jolla palvelu / suorite tuotetaan Tieto jota prosessin toteutuksessa tarvitaan tai prosessissa tuotetaan Tietovarannot joista tieto hyödynnetään Tietojärjestelmät joilla toimintaa tuetaan Liittymät joilla tietoa järjestelmien välillä siirretään Teknologiasalkku Järjestelmien teknologiaratkaisut Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Strategiat Rajaukset ja reunaehdot Standardisalkku Sidosarkkitehtuurit Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Toiminnan keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet Käsitteellinen Taso - MITÄ Käsitemalli Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiapalvelut Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet Looginen Taso - MITEN Sidosryhmät - tiedot Järjestelmät-tiedot Teknologiakomponentit Looginen järjestelmäjäsennys Prosessien kuvaus Tietovirrat Tietojärjestelmäkartta Päätietoryhmät Fyysinen Taso - MILLÄ Sanastot Verkkokaavio Sijoituskaavio Copyright Valtionvarainministeriö

52 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
Arkkitehtuurimallin kuvausmallit ja -pohjat Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 * = kaavio Copyright Valtionvarainministeriö

53 Esimerkki: arkkitehtuuriperiaatteet
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Esimerkki: arkkitehtuuriperiaatteet Esimerkin arkkitehtuuriperiaatteet ovat Oppijan verkkopalveluiden viitearkkitehtuurista. Copyright Valtionvarainministeriö

54 Esimerkki: sidosryhmien kuvaaminen
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Esimerkki: sidosryhmien kuvaaminen Asiakkaiden ja sidosryhmien kuvaamisessa huomioidaan seuraavat asiat: analysoidaan, ketkä ovat sidosryhmiä (ml. asiakkaat) kuvataan sidosryhmät sekä kirjataan sidosryhmien tärkeys sidosryhmät kuvataan JHS179:n liitteen 8 Sidosryhmät-välilehden mukaisesti JHS 179, Liite 8, Sidosryhmät – välilehden tiedot: Sidosryhmä (+ sidosryhmätyyppi) Kuvaus Sidosryhmän rooli Sidosryhmän tehtävät ja vastuut Sidosryhmän saamat palvelut / tuotokset Sähköisen asioinnin toimija Muuta Copyright Valtionvarainministeriö

55 Esimerkki: prosessikartta

56 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 Esimerkki: Looginen järjestelmä-jäsennys Copyright Valtionvarainministeriö

57 Esimerkki: sanasto (ote)

58 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 Liityntä kehitysohjelmien ja hanke-salkun hallintaan sekä hankearviointiin Copyright Valtionvarainministeriö

59 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja toteuttaminen
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja toteuttaminen v 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

60 Hankearvioinnin tarkoitus
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Hankearvioinnin tarkoitus Arvioinnin tavoitteena on varmistaa, että suunnitelluilla tietojärjestelmäinvestoinneilla saavutetaan tavoiteltu vaikuttavuus, tuottavuus ja yhteentoimivuus toteutettavilla hankkeilla on onnistumisen edellytykset Lisäksi, arviointi mahdollistaa hankkeen hyötyjen jälkiseurannan Jälkiseuranta ei ole osana arviointikehikkoa Copyright Valtionvarainministeriö

61 Arviointikehikon osa-alueet tiivistettynä
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Arviointikehikon osa-alueet tiivistettynä Perustiedot Miksi hanke on käynnistetty ja mistä siinä on kyse? Mitä on tarkoitus saada aikaiseksi? 1. Vaikuttavuus ja asiakashyödyt Mitä vaikuttavuus- ja asiakashyötyjä hankkeella tavoitellaan? Miten hyödyt realisoidaan? 2. Tehokkuus, Tuottavuus, Taloudellisuus Mitä tehokkuushyötyjä hankkeella tavoitellaan? Onko laadittu elinkaaren aikainen kustannus-hyötyanalyysi? 3. Osaaminen ja resursointi Onko hankkeella riittävästi osaamista ja resursseja? Miten tarvittavaa osaamista kehitetään? 4. Yhteentoimivuus Mitkä ovat hankkeessa keskeiset yhteentoimivuuden tarpeet ja miten ne on suunniteltu ratkaistavan? 5. Toteutettavuus Onko hanke kokonaisuutena valmisteltu ja suunniteltu siten, että sen läpiviennillä on onnistumisen edellytykset? Copyright Valtionvarainministeriö

62 Mitä arvioidaan ja missä vaiheessa
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Mitä arvioidaan ja missä vaiheessa Virastoja suositellaan arvioimaan menetelmän avulla kaikki tietojärjestelmähankkeet ja sellaiset toiminnan kehittämishankkeet, joihin sisältyy tietojärjestelmän kehittämistä. Kehikon mukainen arviointi on tarkoitettu tehtäväksi esiselvitysvaiheen jälkeen, kun toteutettavasta ratkaisusta ja sen toteutukseen liittyvästä kokonaisuudesta on olemassa vähintään alustava suunnitelma. Tietohallintolaki edellyttää VM:n lausuntoa ”…tietohallintoa koskevasta hankinnasta” …jolla on laajaa toiminnallista merkitystä tai joka on …taloudelliselta arvoltaan merkittävä (yli 5 MEUR) Lausunnon edellytyksenä on arviointikehikon mukainen arviointi Merkittävistä hankkeista viraston ulkopuolinen arviointi Hallinnon sisäinen vertaisarviointi tai täysin ulkopuolinen Copyright Valtionvarainministeriö

63 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely
v 2.0 Miten liikkeelle? Copyright Valtionvarainministeriö

64 Kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen organisaatiossa
Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v 2.0 Kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen organisaatiossa Sitouta johto Nimeä vastuutaho työn käynnistämiselle Hanki ymmärrys kokonaisarkkitehtuurista Organisoi ja resursoi kokonaisarkkitehtuurityö Hanki osaaminen Kuvaa arkkitehtuurin nykytila Valitse arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaamisen ensimmäinen kohde Suunnittele arkkitehtuurin kehittämispolku Kytke arkkitehtuurin kehittäminen organisaation johtamiseen Käynnistä kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen Copyright Valtionvarainministeriö