 Kymenlaakson museopäivä 2.10.2014 Risto Piekka, Sammattiseura ry:n ja Paikkarin torpan tuki ry:n puheenjohtaja Esityksen tietoja käytettäessä lähde mainittava.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
OPS-TYÖSKENTELYÄ LUOKISSA pe klo
Advertisements

KEKE-ARVIOINTIA JA TEEMOJEN ÄÄNESTYS Toukokuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Kuva: Kekepuu elokuussa 2013.
VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI
Ota osaa Haitin koulujen jälleenrakennukseen! Päivätyökeräys 2013–2014.
ECVET tulee, oletko valmis!
ESIOPETUS lapsen ilo ja oikeus Varhaiskasvatuspäällikkö Pauliina Virta
TAUNO LINKORANTA VARSINAIS-SUOMEN KYLÄT RY KYLÄ VÄLITTÄÄ -HANKE FORSSA/KYLÄSUUNNITTELUTREFFIT Maaseutupoliittiset ohjelmat & kyläsuunnittelu.
Uusi Leader-brändi 2014 Mikä, miksi ja miten?.
1 Maantiede tieteenalana ja oppiaineena
Monikulttuurinen nuorisotyö Porvoon kaupunki Nuorisopalvelut
Moku- hankkeesta resurssikeskukseen
Himalajalle Himalajan Vapaakirkko Koillis-Intiassa on voimakkaasti kasvava kirkkokunta. Joka toinen vuosi kirkko järjestää nuorisokonferenssin,
Seurakunnan rooli maaseudun kehitystyössä Voimistuvat kylät-seminaari Seinäjoki Markku Ylinen Johtava kappalainen P eräseinäjoen kappeliseurakunta.
Seutustrategian päivitys > 2020 Seutuhallituksen kokous
Turun esi- ja perusopetuksessa
Erilaiset opiskelijat samassa opetusryhmässä Nitoja –projekti Omnia 11
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
Esikoulu alkaa - ehkäpä jo koulukin Mennään museoon! –viikko kuusivuotias.
Kulttuuri- ja liikuntapolku Espoossa. Valtioneuvoston asetus peruskouluille 1435, 3 § ’Opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen.
Mitä museot ja koulut voivat tehdä yhdessä?
Oman äidinkielen ja kotikielen opiskelun merkityksestä
Museoiden ja koulujen välinen yhteistyö Kymenlaakson museon koulutuspäivä Merikeskus Vellamo Marja Salmijärvi.
Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen esi- ja perusopetuksessa
Perusopetuksen ryhmäkoko
Vinkkejä koko koulun ASPnet- profiilin kirkastamiseksi ml. toimintakulttuuri Työpaja 3.
Salli osallisuus! Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry 75 -vuotta Juhlaseminaari Projektipäällikkö Anne Pyykkönen oSallisuushanke Salli.
KULOMÄEN KOULUN TEHO-HANKE
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT
Katajanokka oppimisympäristönä Osallistavaa ja monipuolista opetusta omassa kaupunginosassa Tavoitteena on hyödyntää Katajanokkaa oppimisympäristönä monipuolisesti.
Suomi-koulujen opettajat suomenopettajina
Farkut kiertoon -projekti tekijä: Nina Kivimäki Munkkiniemen yhteiskoulu 2008.
FC Kontu Iltapäiväkerhotoiminta. FC Kontu -Olemme olleet EasySport toiminnassa mukana alusta saakka -Helsingin kaupungin liikuntavirasto kartoitti yhteistyöhön.
Luku- ja tenttivihjeet 6 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia
 Tärkeä ja arvokas asia  Hyödyttää matkoilla, jatko-opinnoissa, ihmissuhteissa yms.  Työelämä edellyttää yhä parempaa kielitaitoa.  Oppimisherkkyys.
Kulttuurisemiotiikkaa Harri Veivo Oulun yliopisto Lokakuu
Ylöjärven opetussuunnitelmaprosessi Opetuspäällikkö Leena Pöntynen
Tytöt teknologian taitajiksi
2014 Outi Kokkonen ja Kirsi Urmson
JOPO- opetusta Kouvolassa vuodesta 2006
OPO-hanke Hankeseminaari
OPETUS- SUUNNITELMA Käsitteen kehityksestä. CURRICULUM Kasvatusta tarkastellaan kokonaisuutena Dewey: lapsen oppimiskokemusten suunnittelua tarkoittaa.
Kulttuuri osana terveyden edistämistä Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelma seminaari/kuulemistilaisuus
Myllypuron yläaste Tervetuloa!
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
OPPI SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ - EI MONISTAMALLA
Pedagogisen toimikunnan 11. kokouksen muistio
Ops seminaari Askola.
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT – UUDENLAISIA TAITOJA
Laaja-alainen osaaminen OPS 2016
Ryhmäkysymys 1 SDG, eettinen vastuu, vihapuhe… Miten integroidaan opetukseen ja oppimiseen? Kokemuksia ja esimerkkejä: Kestävä kehitys ja kestävän tulevaisuuden.
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa.
NUORISOTAKUU ON ASENNE!. Jokainen järjestö ja toimija voi osaltaan tehdä nuorisotakuusta totta. On monia keinoja auttaa nuoria löytämään oma paikkansa.
OPS 2016 teesit. Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen OPS-perusteet.
Lähiympäristön metsä - projekti Suunnittelu: Liisa Ansala, Kati Reinikka & Anette Valtanen.
Seppo Mentula ops-koordinaattori Tuusula 2016 Opetussuunnitelma uudistuu.
Vieraat kielet Opetussuunnitelmassa Kieltenopetus Pöljän koululla Englantia opettaa Juhamatti Kalima, ruotsia Sari Korhonen. Saksan hoitavat etäopetuksena.
Johdatus uuteen rippikoulusuunnitelmaan
Kokemuksia inkluusio- opetuksesta Laajasalon peruskoulussa
TET =Työelämään tutustuminen
Koulu-kirjasto-yhteistyön vuosikello
HS HS Onko koulunkäynti nyt pelkkää projektia ja teemapäivää Onko koulunkäynti nyt pelkkää projektia ja teemapäivää? Vai riittääkö yksi.
Opetussuunnitelmassa 2016
KIRJALLISUUTEMME ALKUVAIHEET
Kansallinen herääminen Suomessa
Oman äidinkielen opetus Porvoossa
TET =Työelämään tutustuminen
Evästystä paikalliseen ops-työhön
Esityksen transkriptio:

 Kymenlaakson museopäivä Risto Piekka, Sammattiseura ry:n ja Paikkarin torpan tuki ry:n puheenjohtaja Esityksen tietoja käytettäessä lähde mainittava

 Liittyi Lohjaan  Nyt kaupunginosa 101  Asukkaita n  Vieraspaikkakuntalaisten omistamia kiinteistöjä n  Peruskoulu (1 – 6 luokat)

Sammatilla etuoikeutettu asema Esillä joka päivä käsinkosketeltavina Paikkarin torppa Lammin talo Miinan mökki Kansakoulu Kirjasto Emännyskoulu >> Lönnrot-opisto Kirkko ja hautausmaa

”Kotiseutu ei ole ainoastaan paikka, maisema tai näköala. Se on syvintä itseämme.”

”Älä unohda, mistä olet kotoisin.”

”Kuinka tyhjä onkaan maailma verrattuna siihen ahtaaseen piiriin, missä lapsuutemme päivät ovat kuluneet. Jokainen kotiseudun kivi on tyhjentämätön kultakaivos, kun sitä vastoin Perun kuuluisat kultakätköt näyttävät alastomilta kallioilta.”

”Kotiseutu muodostaa useimmille meistä erään tärkeimmistä elämän kiinnekohdista, juurista. Kotiseudun muistaminen ja sen hyväksi tehtävä työ on työtä oman maailmankuvamme selkiinnyttämiseksi. Se on lopulta työtä isänmaan hyväksi sanan parhaimmassa merkityksessä.” ex-presidentti; Lohja 1994, kotiseututyö 100 vuotta

 itsenäisyyspäiväjuhlat 2009 >  henkiset kilpailut  koulun stipendit 2011 >  Sammattiseura 75 vuotta >> 2010  Miinan mökki 150 vuotta >> 2013  Miina- palkinto 2014  Sammatin tori  veteraanikivi 2009  Kalevalaluento 2011 >  Sammatin partiolaiset 2009 >

 RP

Elias Lönnrot oli suomen kirjakielen toinen isä, kansalliseepos Kalevalan ja sen sisarteoksen luoja, kielen uudistaja ja sanakirjojen tekijä, ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden päätoimittaja, toimittaja, lukuisten kansaa valistavien terveydellisten ja tieteellisten julkaisujen laatija, suomalaisen virsirunouden uudistaja, kasvitieteilijä, historioitsija, lääkäri. Elias Lönnrot oli suurmies, kansallisen itsetunnon nostaja ja lujittaja, monitietäjä, joka arvovallallaan rakensi suomalaista kulttuuria yli kieli- ja puoluerajojen. Elias Lönnrot on suomalaisista suurmiehistä ehkä ainoa, jonka merkitystä kansalliselle kulttuurille ei ole koskaan väheksytty tai yritetty unohtaa. (Pentti Karkama: Kansakunnan asialla) Suomen historian kannalta pidän Elias Lönnrotin käsittämättömän monipuolisessa työssään keskeisimpänä aikaansaannoksena kansallisuusaatteen herättämistä, kansakunnan ”hengen” löytämistä, ymmärryksen luomista omasta historiasta ja mahdollisuuksista sekä suomen kielen kehittämistä. Ne yhdessä muodostivat vahvan, kestävän ja pysyvän säikeen Suomen tiellä valtiolliseen itsenäisyyteen.

 Lönnrotin jäljillä, kesäkuu 2014  Paikkarin torppa tutuksi > testi 2014

 Liikkuvuus  Mukanaolo

1. Kulttuuripolku Paikkarilla >> rastipisteet o Elias > Suomen itsenäisyys o Elias > kasvioppi o Elias > ravinto o Elias > luonto > aito ja totuudellinen 2. Uusi opetussuunnitelma peruskouluihin (OPS) o Kotiseutu/paikallinen kulttuuri osaksi opetusta > ISO ASIA!

 Tarjota kulttuuripalveluja kaikille lohjalaisille suunnitelmallisesti toteutettuna yhteistyönä.  Kulttuuripolkua käydään vuosittaisen suunnitelman mukaan: kaikki tietyn luokka-asteen oppilaat tutustuvat vuoden aikana 1-2 kulttuurin alueeseen.  Perusopetuksen loppupuolella kulttuuripolku on tutustuttanut oppilaat kattavasti kaikkiin keskeisiin kulttuurin muotoihin. Vierailuja on eri kulttuurilaitoksissa: kirjastossa, museossa, taidenäyttelyssä, teatterissa, konsertissa ja elokuvissa.  Kulttuuri- ja liikuntatoimen kautta tavoitetaan myös aikuisväestö ja yhteistyössä perusturvan vanhuspalvelujen kanssa myös ikääntyneet.  Yhtenä päätavoitteena on totuttaa kuntalaiset pienestä pitäen kokemaan ja tekemään kulttuuria.  Ohjenuorana Lohjan kulttuuripolussa on, että kulttuuri kuuluu kaikille, ja on näin yksi kunnan peruspalveluista. Lähde: Kalle Ryökäs, Lohja

 Osa kulttuuripolun toiminnasta toteutetaan kulttuurilaitosvierailuina, jolloin kulttuuriin pääsee tutustumaan omassa ympäristössään.  Kulttuuria tuodaan myös asiakkaiden luo (esim. konserttikiertueet).  Jakelukanavana hyödynnetään sähköisiä esitysmuotoja  Tavoitteena on osallistaa kulttuurin keinoin: konserttien ja vierailujen yhteyteen järjestetään mahdollisuuksien mukaan o työpajoja o opettajien johdolla tehtäviä ryhmätöitä o pohdintatehtäviä. Lähde: Kalle Ryökäs, Lohja

 uusi voimaan elokuussa 2016  mikä on yleensä historian ja paikalliskulttuurin asema opetuksessa  valtakunnallinen vaikuttaminen >> Suomen Kotiseutuliitto  paikallinen >> kotiseutuyhdistys  koulukohtainen >> kotiseutuyhdistys Paikallisen kulttuuri- ja yhteiskunnallisen materiaalin tuottamisvastuu >> paikallisilla kotiseutuyhdistyksillä on erityinen vastuu