K-moduuli Luento 4: RA-taajuusalueet, tekniset rajoitukset lähetteille K-moduuli Luento 4: RA-taajuusalueet, tekniset rajoitukset lähetteille Marko Saarela OH2LRD oh2lrd@sral.fi

Lähdeaineistona käytetty OH6FME materiaalit www.sral.fi OH3NOB-materiaalit www.sral.fi www.sral.fi/koulutus -materiaaleja Kerhojen, mm. OH3AC, materiaaleja Kiitokset materiaalin laatijoille!

K-MODUULIN KÄSITELTÄVÄT ASIAT KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUA OPISKELUUN JA TUTKINTOHIN LIITTYEN

Radioamatööriyhteys… Tyypillinen radioamatööriyhteys voisi sujua vaikka näin: - ”OH3RF/P OH3AD” = KETÄ kutsutaan – KUKA kutsuu - ”OH3RF/P” = vastataan omalla kutsulla - ”OH3RF/P tässä OH3AD. Terve vaan, kuulin sinut kun pidit äsken kusoja tässä taajuudella. Saat raportiksi 57, nimi täällä on Marko ja QTH on Riihimäki. Otahan sinne. OH3RF/P tässä OH3AD.” - ”Terve vaan Marko. Saat 59. Asun Hämeenlinnassa, mutta olen nyt kesämökki-QTH:ssa, paikkakunta Loppi, kunta OHC ??? ja lokaattoriruutu KP20LS. Sää on tänään… jne jne. Laitan muuten QSL-kortin tulemaan Liiton kautta.” Tässä yhteydessä on siis kuultu joltain taajuudelta asema OH3RF ja on päätetty kutsua tätä asemaa.

Radioamatööriyhteys… Noudatetaan aina kohteliaisuutta Aina huolellinen kuuntelu (RX) ennen omaa lähetystä (TX) Ei loukata muita (ei politiikkaa, uskontoa, kaupanhierontaa jne.) Vältetään liikaa ”papukaijatoistoja” esim. kutsumerkeille jos yhteysväli on hyvä… Radioyhteyden väliin pääsee mukaan (=”rinkulaan breikkaus”) toteamalla ”BREAK” ja oma kutsu. Yhteyden sisältöön yleensä kuuluu Kutsumerkki Nimi RST QTH (maininta QSL-kortista jos harrastaa ko. toimintaa) Toistinyhteyksiä ei kuitata QSL-kortein, ainostaan suorat yhteydet (satelliittiyhteydet toki kuitataan kortein…)

Radioamatööriyhteys… Radioamatööriyhteydet ovat julkisia niitä voi kuunnella kuka tahansa eikä lähetyksiä saa salata. kahdenkeskisissä yhteyksissä ei ole järkevää puhua ”kovin henkilkohtaisia”, vaan esimerkiksi vaikka teknisiä, harrastetta lähellä olevia ja molempia kiinnostavia asioita. Yleisradiotyyppiset lähetykset ovat siis kiellettyjä. Poikkeuksena amatööriTV:n (ATV) televisiolähettimen virittäminen testikuvalla. Radioamatööriyhteyksistä ei saa periä korvauksia, eikä radioamatööritaajuuksilla saa välittää kaupallisia viestejä. Radioamatöörit pitävät yhteyksiä keskenään, MUUHUN radioliikenteeseen saa olla yhteydessä vain: pelastuspalveluharjoituksissa (viranomaisen johtama) hätätilanteissa Amatööriyhteyttä ei saa pitää sellaisiin maihin, joissa tällainen harrastustoiminta on kielletty.

Radioamatööriyhteys CW:llä Sähkötyksen osaamista ei enää radioamatööritutkinnoissa vaadita, mutta monet sähkötyslyhenteet ovat edelleen käytössä esim. tietokoneyhteyksissä: -CQ CQ CQ DE OH3AD OH3AD OH3AD AR eli yleiskutsu (CQ) tässä (DE) OH3AD lähetyksen loppu (AR) -OH3AD DE OH3RF OH3RF KN eli oh3ad tässä (DE) oh3rf kuuntelen vain sinua (KN)  -Yhteyden lopussa annetaan: SK OH3AD DE OH3RF (SK = yhteyden loppu, annetaan ennen kutsuja) tai OH3AD DE OH3RF CL (CL = suljen asemani, annetaan kutsujen jälkeen) Sähkötyksen itseopiskeluun on monia todella hyviä opetusohjelmia, esimerkiksi JustLearnMorseCode ja G4FON Morse Trainer. Tärkeää on opetella Kochin metodilla! Sähkötysliikenteen aloitus- ja lopetustapoja käytetään myös mm. RTTY:llä ja PSK31:llä liikennöitäessä ”digimodeilla” LUE LISÄÄ ASIASTA SRAL:n tekemästä PDF-tiedostosta ”Viestintävihko”.

Sähkötysmerkkejä… Lisäksi liikennöinnissä esiintyy muitakin merkkejä!

Kuvat opetusohjelmista Just Learn Morse Code G4FON Koch CW Trainer

Pakettiradio 1990 -luvulla amatööreillä oli jo käytössä nykyisiä Internetin uutisryhmiä ja sähköpostia vastaava postijärjestelmä, jota kutsuttiin pakettiradioksi. Pakettiradioasemia oli automaattiasemia (vaati erikoisluvan) kuten digipeaterit ja pakettiradiopostilaatikot. Nykyään on toki APRS-digipeatereita eli APRS pakettien toistinasemia. Nykyään Internet on syrjäyttänyt vanhentuneen pakettiradiojärjestelmän, mutta K-moduulin kokeessa pakettiradiosta on vielä kysymyksiä : Pakettiradiolle kerrotaan oma kutsu käskyllä MYCALL KUTSU + ENTER Pakettiradiolla pystyy ottamaan yhteyden suoraan toiseen asemaan, jolloin pystyi 'irkkailemaan': C OH3AD + ENTER (Connect to OH3AD) Yhteyksiä pystyy ottamaan myös muiden asemien kautta: C OH3RF V OH3AD + ENTER (Connect to OH3RF Via OH3AD)

Radioamatöörien taajuusalueet Maailmanlaajuisesti taajuudet (radiospektrin käytön) koordinoi ITU (International Telecommuncation Union), johon voidaan katsoa kuuluvan lähes kaikki ”YK:n tunnustamat” valtiot. Radiotaajuudet ylittävät valtioiden rajat, joten radiotoiminta on sovitettava alueittain Suomi kuuluu ITU-alueeseen 1 (ITU Region 1). Taajuudet, myös radioamatööritaajuusalueet, pyritään koordinoimaan maiden välillä samanlaisiksi ITU-alueen sisällä, mutta on paljon poikkeuksia Muutaman vuoden välein kokoontuu WRC ”Word Radio Conference”, jossa taajuuksien käytöstä sovitaan  Asiakirja ”Radio Regulations” eli RR.

ITU-alueet (Regions). Suomi alueella 1.

Radioamatöörien taajuusalueet Suomessa WRC (aikaisemmin WARC) kokouspäätökset toimeenpanee viranomainen eli Viestintävirasto (suom. ViVi, engl. Ficora) Radioamatöörien osalta päätökset tulevat siis kansallisina muutoksina radioamatöörimääräyksiin  ehdottomat rajat taajuuksien käytölle Huomioi termit ”pri”, ”pex” ja ”sec” määräysten taajuustaulukossa! Tämän lisäksi on radioamatööriliittojen yhteinen kattojärjestö IARU = Kansainvälinen radioamatööriunioni (eng. International Radio Amateur Union), joka ajaa radioamatöörien asiaa viranomaisten suuntaan. Tärkein IARU-asiakirja on taajuusjakosuositus eli engl. ”IARU Bandplan” IARU-suositusta on hyvä noudattaa, mutta se ei ole määräys! Suosituksen mukaisesti taajuusalueiden alkupäässä on aina pääsääntöisesti kaista varattuna sähkötykselle. RA-tutkinnon K-moduulissa kysytään myös IARU taajuusjakosuosituksen asioita eri taajuusalueilta.

Radioamatöörien HF-taajuusalueita Nykyään radioamatööriluokkia on kaksi: perusluokka ja yleisluokka (aikaisemmin ollut muitakin luokkia). Useimmin taajuuksista puhutaan niiden ”aallonpituustermein”, jotka on hyvä opetella ulkoa (laskuharjoittelua!) 1810 - 1850 kHz (160 m) Yleisluokka 1500 W Perusluokka 120 W 3500 - 3800 kHz (80 m) Yleisluokka 1500 W Perusluokka 120 W 7000 - 7100 kHz (40 m) Yleisluokka 1500 W Perusluokka 120 W

Radioamatöörien HF-taajuusalueita 10100 - 10150 kHz (30 m) Yleisluokka 1500 W Perusluokka 120 W 14000 - 14350 kHz (20 m) Yleisluokka 1500 W 18068 - 18168 kHz (17 m) Yleisluokka 1500 W

Radioamatöörien HF-taajuusalueita 21000 - 21450 kHz (15 m) Yleisluokka 1500 W Perusluokka 120 W 24890 - 24990 kHz (12 m) Yleisluokka 1500 W Perusluokka 120 W 28000 - 29700 kHz (10 m) Yleisluokka 1500 W Perusluokka 120 W

Radioamatöörien taajuusalueita 50 - 52 MHz ( 6 m) Yleisluokka 150 W Perusluokka 30 W 144 - 146 MHz ( 2 m) Yleisluokka 150 W Perusluokka 30 W 432 - 435 MHz ( 70 cm) Yleisluokka 150 W Perusluokka 30 W VHF VHF UHF UHF- ja SHF-taajuusaluella on lisää lukemattomia gigabandeja radioamatööreille!

Tekniset määräykset lähetteille LÖYTYVÄT RADIOAMATÖÖRIMÄÄRÄYKSISTÄ! Radioamatööriaseman lähetteen kaistanleveyden tulee olla mahdollisimman suuri, jotta se löytyy taajuusalueelta helpommin?? Radioamatööriaseman lähetteen kaistanleveys ei saa olla tarpeettoman suuri käytettyyn läheteluokkaan nähden?? Perusluokan radioamatöörin SSB- eli J3E-lähetteen suurin sallittu teho on 120 W taajuusalueella 28200-29700 kHz?? Perusluokan radioamatööri saa käyttää lähetintä, jonka suurin ulostuloteho on 200 W, mikäli ko. teho voidaan vähentää sallittuun arvoon?? Radioamatööriaseman suurin sallittu lähetysteho määräytyy käytettävän lähettimen rakenteen mukaan?? Suurin sallittu modulaatiohuipputeho on perusluokan HF-alueen SSB-lähetyksissä 120 W?? Suurin sallittu kantoaaltoteho on perusluokassa HF-alueella sähkötyksellä 120 W??

Tekniset määräykset lähetteille LÖYTYVÄT RADIOAMATÖÖRIMÄÄRÄYKSISTÄ! Radioamatööriaseman lähetteen kaistanleveyden tulee olla mahdollisimman suuri, jotta se löytyy taajuusalueelta helpommin?? VÄÄRIN Radioamatööriaseman lähetteen kaistanleveys ei saa olla tarpeettoman suuri käytettyyn läheteluokkaan nähden?? OIKEIN Perusluokan radioamatöörin SSB- eli J3E-lähetteen suurin sallittu teho on 120 W taajuusalueella 28200-29700 kHz?? OIKEIN Perusluokan radioamatööri saa käyttää lähetintä, jonka suurin ulostuloteho on 200 W, mikäli ko. teho voidaan vähentää sallittuun arvoon?? OIKEIN Radioamatööriaseman suurin sallittu lähetysteho määräytyy käytettävän lähettimen rakenteen mukaan?? VÄÄRIN Suurin sallittu modulaatiohuipputeho on perusluokan HF-alueen SSB-lähetyksissä 120 W?? OIKEIN Suurin sallittu kantoaaltoteho on perusluokassa HF-alueella sähkötyksellä 120 W?? OIKEIN

Tekniset määräykset lähetteille Perusluokkalaisen sallitut korkeimmat tehot ilmoitetaan antennin säteilytehon mukaan?? Radioamatöörin antennin vahvistus pääkeilan suuntaan saa olla enintään 6 dB?? Kuullessasi mielenkiintoisen aseman 2 kHz radioamatöörialueen alapuolella, voit ilman muuta siirtää lähettimesi em. taajuudelle pitääksesi kyseisen aseman kanssa radioamatööriyhteyden? Lähetintaajuuden vakavuuteen ei tarvitse kiinnittää huomiota, koska lähes kaikki vastaanottimet on varustettu säädettävillä oskillaattoreilla (VFO)? Riittävän taajuusvakavuuden saavuttamiseksi lähettimen on aina oltava kideohjattu? Perustellusta hakemuksesta Viestintävirasto voi kokeilua varten oikeuttaa yleisluokan radioamatöörin käyttämään yli 1500 W:n kantoaaltotehoa??

Tekniset määräykset lähetteille Perusluokkalaisen sallitut korkeimmat tehot ilmoitetaan antennin säteilytehon mukaan?? VÄÄRIN Radioamatöörin antennin vahvistus pääkeilan suuntaan saa olla enintään 6 dB?? VÄÄRIN Kuullessasi mielenkiintoisen aseman 2 kHz radioamatöörialueen alapuolella, voit ilman muuta siirtää lähettimesi em. taajuudelle pitääksesi kyseisen aseman kanssa radioamatööriyhteyden? VÄÄRIN Lähetintaajuuden vakavuuteen ei tarvitse kiinnittää huomiota, koska lähes kaikki vastaanottimet on varustettu säädettävillä oskillaattoreilla (VFO)? VÄÄRIN Riittävän taajuusvakavuuden saavuttamiseksi lähettimen on aina oltava kideohjattu? VÄÄRIN Perustellusta hakemuksesta Viestintävirasto voi kokeilua varten oikeuttaa yleisluokan radioamatöörin käyttämään yli 1500 W:n kantoaaltotehoa?? OIKEIN

Tekniset määräykset lähetteille Radioamatööriaseman aiheuttamat harhalähetteet on pidettävä mahdollisimman vähäisinä?? Alle 30 MHz:n taajuusalueelle osuvien harhalähetteiden vaimennuksen pitää olla vähintään 40 dB verrattuna lähettimen ulostulotehoon?? Alle 30 MHz:n taajuusalueelle osuvien harhalähetteiden huipputeho saa olla enintään 10 mW?? Mikäli harhalähetteet määräysten mukaisista raja-arvoista huolimatta edelleen aiheuttavat häiriöitä muulle radioviestinnälle, niitä on edelleen vaimennettava 20 dB?? Lähettimessä ei tarvitse olla taajuusasteikkoa, mikäli lähetystaajuus voidaan muulla tavalla luotettavasti määrätä?? Perusluokan radioamatööri saa 432 MHz:n taajuusalueella käyttää enintään 30 W:n kantoaaltotehoa.?? Radioamatöörilaitteiden liittäminen yleiseen televerkkoon on kaikissa olosuhteissa ehdottomasti kielletty?? Seuraavalla kerralla tutustumme teknisiin määräyksiin desibelikäsitteen ja spektrin kautta!

Tekniset määräykset lähetteille Radioamatööriaseman aiheuttamat harhalähetteet on pidettävä mahdollisimman vähäisinä?? OIKEIN Alle 30 MHz:n taajuusalueelle osuvien harhalähetteiden vaimennuksen pitää olla vähintään 40 dB verrattuna lähettimen ulostulotehoon?? OIKEIN Alle 30 MHz:n taajuusalueelle osuvien harhalähetteiden huipputeho saa olla enintään 10 mW?? OIKEIN Mikäli harhalähetteet määräysten mukaisista raja-arvoista huolimatta edelleen aiheuttavat häiriöitä muulle radioviestinnälle, niitä on edelleen vaimennettava 20 dB?? OIKEIN Lähettimessä ei tarvitse olla taajuusasteikkoa, mikäli lähetystaajuus voidaan muulla tavalla luotettavasti määrätä?? OIKEIN Perusluokan radioamatööri saa 432 MHz:n taajuusalueella käyttää enintään 30 W:n kantoaaltotehoa.?? OIKEIN Radioamatöörilaitteiden liittäminen yleiseen televerkkoon on kaikissa olosuhteissa ehdottomasti kielletty?? VÄÄRIN Seuraavalla kerralla tutustumme teknisiin määräyksiin desibelikäsitteen ja spektrin kautta!

Kysymyksiä?