Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteiden priorisointi Seutuhallituksen tavoiteseminaari

Ryhmätyöohjeet Työn tarkoituksena valita keskeiset tavoitteet, joita rakennemallityö ja siihen kytkeytyvät osahankkeet toteuttavat. Tavoitteet hyväksytään seutuhallituksen kokouksessa. Runkona jaettu lista tavoitteista, jotka esiintyvät osahankkeiden esityksissä Jako neljään ryhmään ennalta tehdyn ryhmäjaon perusteella Ryhmät 1-2 keskittyvät erityisesti sinisiin tavoitteisiin (mal) Ryhmät 3-4 keskittyvät erityisesti punaisin tavoitteisiin (pal, ek) Kussakin ryhmässä: –puheenjohtaja (esittelee ryhmätyön tulokset) –motivaattori (pitää taistelutahtoa yllä) –sihteeri (kirjaa ja ryhmittelee, laatii yhteenvetoa varten powerpointit) –ajanottaja (huolehtii siitä, että kaikille työvaiheille jää aikaa) Aikataulu: 1) ”lämmittely” 5 minuuttia, 2) keskustelua tavoitteista ja kymmenen olennaisimman valinta 45 minuuttia 3) priorisointia ja ryhmittelyä 30 minuuttia ja 4) sihteerille 10 minuuttia aikaa viimeistellä yhteenvetopowerpointit. Kukin ryhmä esittelee omat priorisoidut tavoitteensa klo alkaen, aikaa kullekin ryhmälle 10 minuuttia.

Ryhmäjaot Työn tarkoituksena valita keskeiset tavoitteet, joita rakennemallityö ja siihen kytkeytyvät osahankkeet toteuttavat. Tavoitteet hyväksytään 23.4 seutuhallituksen kokouksessa. Siht kirjaa, pj esittelee 5-10 min, m motivoi ja a pitää huolen aikataulusta. Teema: liikenne, asuminen, ilmastoTeema: julkiset ja kaupalliset palvelut, elinkeinot R1R2R3R4

1.Varautuminen väestön ikääntymiseen 2.Varautuminen voimakkaaseen kasvuun rakennetta eheyttäen ja tiivistäen 3.Varautuminen kotitalouksien heterogeeniseen rakenteeseen ja pieniin asuntokuntiin 4.Liikenteen energiankäytön ja päästöjen vähentäminen 5.Nykyistä tiiviimpi yhdyskuntarakenne 6.Asuntotarjonnan monipuolistaminen, uusien asumiskonseptien synnyttäminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen 7.Viihtyisät, luonnonläheiset, turvallisia ja yhteisölliset asuinalueet 8.Liikennesuunnittelu tulee organisoida eri osapuolten yhteistyönä 9.Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun sisäisten pääyhteyksien kehittäminen 10.Liikennepalvelujen käyttö helpommaksi 11.Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön 12.Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi 13.Henkilöautoliikenteen osuuden kasvun pysäyttäminen 14.Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen alenevan kehityksen pysäyttäminen 15.Liikenteestä aiheutuvien haittojen vähentäminen 16.Joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen julkista rahoitusta lisäämällä 17.Liikenneonnettomuuksien henkilövahinkojen määrä puolittaminen 18.Ilmastonmuutoksen hillintä 19.Ilmastonmuutokseen varautuminen mm. rakentamisessa 20.Haja-asutuksen hallinnan tehostaminen 21.Maapolitiikalle yhteiset periaatteet 22.Vuokra-asuntotarjonnan lisääminen 23.Tonttitarjonnan lisääminen yhdyskuntarakenteen kannalta hyvissä paikoissa 24.Asumisen, palvelujen, työn ja liikenteen parempi yhteensovittaminen 25.Liikkumistarpeen vähentäminen arjessa 26.Keskustaajamien kehittäminen ja vetovoimaistaminen 27.Kylätaajamien kehittäminen 28.Kuntakeskuksien/taajamien kehittäminen esteettömyyden näkökulmasta 29.Asuntotuotannon riittävyyden turvaaminen 30.Uudistuotannon suuntaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi 31.Asuntojen hallintamuotojen monipuolisuudesta huolehtiminen 32.Riittävä asuntotarjonta myös erityisryhmille ja huono-osaisuuden alueellisen kasautumisen välttäminen Siniset tavoitteet

1.Turvataan arjen matkojen toimivuus 2.Tarjotaan elinkeinoelämälle logistista kilpailukykyä 3.Varaudutaan kansainvälistymiseen 4.Alueita kehitetään yhteistyössä, mm: raja-alueiden kehittäminen (asuminen, palvelut ja työpaikat) 5.Vastuu seudullisista hankkeista on yhteinen (mm. jäteveden puhdistamo, tekopohjavesi, jätteenkäsittely, logistiikkakeskus) 6.Maaseutumaisilla alueilla halutaan tukea palvelukylien kehittämistä 7.Kaupunkiseudun virkistys- ja ekologisten arvojen säilyttäminen 8.Palvelut ensisijaisesti keskuksissa tai joukkoliikenteen laatukäytävien solmukohdissa 9.Kaupunkikulttuurin tukeminen 10.Logistisesti edulliset työpaikka-alueet käyttöön 11.Tilaa vievät toiminnot omille alueilleen 12.Toimistot keskustoihin 13.Seudullisesti kilpailukykyinen elinkeinoalueiden kokonaisuus 14.Työpaikkojen, asumisen ja palvelujen sekoittaminen 15.Raja-alueyhteistyön kehittäminen palveluissa 16.Palveluinvestoinneissa tulisi huomioida myös kasvun vara; nyt rakennukset jo valmistuessaan liian pieniä 17.Palveluiden yhteiskäytön kannalta joukkoliikenteen järjestelyt avainasemassa 18.Päiväkotien sijoittaminen isojen teiden varsille työmatkaliikennettä silmällä pitäen 19.Päivähoidossa joustavuus palveluiden hankinnassa lasten muuttaessa kunnasta toiseen 20.Päivähoitopalvelun saatavuus työmatkan varrelta 21.Kouluihin ja päiväkoteihin yhtenäiset valintaperusteet 22.Terveydenhoitopalveluiden yhteiskäytön kehittäminen 23.Vanhusten kotona asumisen tukeminen 24.Palveluasumisen kehittäminen ja monipuolistaminen 25.Palveluyhteistyöllä edistetään palvelutuotannon tehokkuutta. 26.Palveluyhteistyöt suunnitellaan ja toteutetaan laajoina kokonaisratkaisuina, esim. seututerveyskeskus 27.Palveluyhteistyö suunnitellaan ja toteutetaan yksittäisten palvelusopimusten kautta 28.Työpaikkojen hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä Punaiset tavoitteet

Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli Tavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari Tavoitteiden ryhmittely ja priorisointi Ryhmä 1

Olennaisia tavoitteita tai tavoiteryhmiä rakennemallin laatimisessa (ei tärkeysjärjestyksessä) 1.Seudun kuntien yhteisen tahtotilan ilmaiseminen  Mahdollistetaan yhdessä kasvu, joka on otettavissa vastaan (kestävä kehitys luonnollinen asia)  Kasvun hallinta (ei vain sopeutuminen), niin että vaikutukset eivät karkaa käsistä  Seudun toimivuudesta huolehtiminen 2.Varautuminen voimakkaaseen kasvuun rakennetta eheyttäen ja tiivistäen  Varautuminen vieläkin suurempaan kasvuun, kuin mitä on ennakoitu  Kasvun jakaminen: Kaikki kunnat eivät kestä (kuntataloudellisesti) suurta kasvuvauhtia -> syytä jakaa kasvua tasaisemmin seudulla (kasvun hallinta) : toteuttamissuunnitelma ja ohjelmointi  Seutukunnan ei ole syytä rajoittaa kasvua, kyse on järkevämmästä jakamisesta

3.Asumisen, palvelujen, työn ja liikenteen parempi yhteensovittaminen  Eläminen mahdollista nykyistä pienemmällä alueella: liittyy myös työpaikkaomavaraisuuteen.  Tosin kehitys menee siihen suuntaan, että pendelöintiä moneen suuntaan. 4.Haja-asutuksen hallinnan tehostaminen  Jos ei ole riittävää tarjontaa kaava-alueilla, se purkautuu haja- asutuksena. Olisi hyvä että löytyisi yhteistä normistoa: vyöhykkeet tms. (Perusrakennusoikeuteen pitäisi pystyä puuttua.)  Kunnat tässä erilaisia: halutaanko haja-asutusalueiden hallintaa ottaa tähän mukaan.  Vaikka pyritään ohjaamaan eli hillitsemään, niin luottamushenkilöiden kanta lautakunnassa on toinen. Paineet hajarakentamiseen erittäin suuret koko ajan.

5.Ilmastovaikutukset ja energiatehokkuus ovat keskeisiä kauttaaltaan vaikutusten arvioinnissa  Työkokonaisuudessa ilmastotavoitteet toteutuvat välillisesti. Se on ns. metatavoite.  Hillitseminen ja sopeutuminen  Energiatehokkuus ja tuotanto 6.Joukkoliikenteen kehittäminen  Yhteinen joukkoliikenneorganisaatio  Raideliikenteen kehittäminen selkeämmin esiin  Joukkoliikenteen laatukäytävät: liityntäliikenne? 7.Vuokra-asuntotarjonnan lisääminen  Yhteisvastuullisuutta tähän  Myös valtion toimet oleellisia: esim. ARA-ehtojen muuttaminen  Myös sosiaalisen asuntotuotannon riittävyydestä huolehtiminen 8.Erityisryhmien asumisen turvaaminen  Erityisesti ikääntyminen realisoituu tällä aikakaudella

9.Viherverkoston säilyminen toimivana ja yhtenäisenä 10.Asuntotarjonnan monipuolistaminen jne.  Erityisesti tiivistyvillä alueilla  Viime kädessä keinona esim. tonttien jakaminen laatukilpailulla 11.Seudun yhteisten maapoliittisten periaatteiden laadinta  Yhtenäisyys palvelkoon yhteisiä tavoitteita  Kaikkien lain suomien keinojen käyttäminen yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa

Rakennemallin tärkeimmät tavoitteet  Mahdollistetaan yhdessä kasvu, joka on otettavissa vastaan –Kasvun jakaminen: toteuttamissuunnitelma ja ohjelmointi –Asuntotarjonnan turvaaminen – Erityisesti vuokra-asuntotarjonnan turvaaminen – Myös erityisryhmien asumisen turvaaminen – Asuntotarjonnan monipuolistaminen ja laatu etenkin tiivistyvillä alueilla –Viherverkoston jatkuvuuden ja riittävyyden turvaaminen  Yhdyskuntarakenteen yhteinen ohjaaminen: tiivistäminen laadukkaasti –Maapolitiikka: seudun yhteisten maapoliittisten periaatteiden laadinta (ja kaikkien lain suomien keinojen käyttäminen yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa) –Haja-asutuksen hallinnan tehostaminen –Joukkoliikenteen kehittäminen: erityisesti raideliikenteen –Ilmastovaikutukset ja energiatehokkuus keskeisiä vaikutuksien arvioinnissa  Seudun kasvun jakaminen tasaisemmin kuntien kesken –Toteuttamissuunnitelma ja ohjelmointi  Ilmastomuutoksen hillintä ja siihen varautuminen yleistavoite –Energiatehokkuus keskeistä

Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli Tavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari Tavoitteiden ryhmittely ja priorisointi Ryhmä 2

Olennaisia tavoitteita tai tavoiteryhmiä rakennemallin laatimisessa  Varautuminen voimakkaaseen kasvuun rakennetta eheyttäen ja tiivistäen (xxxxxxx  Haja-asutuksen hallinnan tehostaminen (xxxxx  Keskustaajamien kehittäminen ja vetovoimaistaminen (xxxxx  Kuntakeskuksien/taajamien kehittäminen (esteettömyyden näkökulmasta) (xx  Uudistuotannon suuntaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi (xxxxx  Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun sisäisten pääyhteyksien kehittäminen (xxxx  Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen alenevan kehityksen pysäyttäminen – kääntäminen nousuun (xxxx  Asumisen, palvelujen, työn ja liikenteen parempi yhteensovittaminen (xxxx  Asuntotarjonnan monipuolistaminen, uusien asumiskonseptien synnyttäminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen (xxx  Asuntotuotannon riittävyyden turvaaminen (xxx  Viihtyisät, luonnonläheiset, turvallisia ja yhteisölliset asuinalueet (xxx  Varautuminen väestön ikääntymiseen (xxx  Liikkumistarpeen vähentäminen arjessa (xxx  Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön (xx  ASUMISEN LAATU! (xx  Nykyistä tiiviimpi yhdyskuntarakenne (x  Henkilöautoliikenteen osuuden kasvun pysäyttäminen (x  Liikenteestä aiheutuvien haittojen vähentäminen (x  Joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen julkista rahoitusta lisäämällä (x  Ilmastonmuutoksen hillintä (x  Vuokra-asuntotarjonnan lisääminen (x  Tonttitarjonnan lisääminen yhdyskuntarakenteen kannalta hyvissä paikoissa (x  Asuntojen hallintamuotojen monipuolisuudesta huolehtiminen (x  Riittävä asuntotarjonta myös erityisryhmille ja huono-osaisuuden alueellisen kasautumisen välttäminen (x

Tärkeimmät tavoitteet tai tavoiteryhmät rakennemallin laatimisessa  Varautuminen voimakkaaseen kasvuun rakennetta eheyttäen ja tiivistäen (xxxxxxx –Uudistuotannon suuntaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi (xxxxx –Asumisen, palvelujen, työn ja liikenteen parempi yhteensovittaminen (xxxx –Nykyistä tiiviimpi yhdyskuntarakenne (x  Kuntakeskusten kehittäminen ja vetovoimaistaminen (xxxxx –Kuntakeskuksien/taajamien kehittäminen (esteettömyyden näkökulmasta) (xx –Varautuminen väestön ikääntymiseen ja esteettömyys(xxx –Liikkumistarpeen vähentäminen arjessa (xxx  Haja-asutuksen hallinnan tehostaminen (xxxxx  Liikenne –Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun sisäisten pääyhteyksien kehittäminen (xxxx –Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen alenevan kehityksen pysäyttäminen – kääntäminen nousuun (xxxx –Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön (xx  ASPOL –Asuntotarjonnan monipuolistaminen, uusien asumiskonseptien synnyttäminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen (xxx –Asuntotuotannon riittävyyden turvaaminen (xxx –Riittävän tonttituotannon turvaaminen –Viihtyisät, luonnonläheiset, turvallisia ja yhteisölliset asuinalueet (xxx –ASUMISEN LAATU! (xx

Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli Tavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari Tavoitteiden ryhmittely ja priorisointi Ryhmä 3

Olennaisia tavoitteita palveluverkolle 1 Raja-alueyhteistyö  Erityinen tarkastelu raja-alueilla, kuten Ojala-Lamminrahka, Pirkkala- Nuoliala, Hervanta-Sääksjärvi, Kolmen kulman alue (Ylöjärvi, Nokia, Tampere), Nurmi-Sorila, Siivikkala-Lielahti, Lamminpää-Vuorentausta, Partola ja Härmälä 2 Hyvinvointipalvelujen yhteiskäytön periaatteet  Millä edellytyksen päivähoitoa, perusopetusta ja terveydenhoitoa voidaan käyttää yli kuntarajojen  Yksittäiset sopimukset, mitkä mahdollistavat yhteiskäytön  Yhteinen seudullinen hinta kannustaa myymään ja ostamaan 3 Yhteisten isojen toiminnallisten kokonaisuuksien edistäminen  Periaatteet toiminnalle, esim. päivähoito 4 Sairaanhoidon porrastuksen ohjaaminen seudullisesti  Yhteinen sopiminen, mihin saakka perusterveydenhuolto hoitaa asioita  Yhteisten resurssien (tilat, henkilöstö) näkökulma, liityntä palveluverkkoselvitykseen

Olennaisia tavoitteita elinkeinoille ja kaupan palveluille 1.Maapolitiikalle yhteiset periaatteet –Maankäyttö (työpaikat, yritykset); syntyy rakennemallityön tuloksena –Maanhankinta (erilaiset keinot); yhteiset periaatteet ja pelisäännöt mm. lunastustilanteissa 2.Työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteellä 3.Keskustan ja alakeskustojen vetovoimaisuuden vahvistaminen –Elävä keskusta –Kaupan palvelut, toimistot, kulttuuripalvelut, puistot, asuminen 4.Haja-asutuksen hallinnan tehostaminen –Palvelujen keskittäminen taajamarakentamista tukevasti 5.Vastuu seudullisista hankkeista on yhteinen –Päätökset isoista seudullisista hankkeista tehty (mm. jätevedenpuhdistamo, tekopohjavesi, jätteenkäsittely, logistiikkakeskus, raideliikenteen kehittäminen) 6.Monipuolisista asumisvaihtoehdoista sovitaan seudullisesti –vuokra-asuminen, muut asumismuodot –palvelua vaativa asuminen keskustoihin, ikäihmiset

Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli Tavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari Tavoitteiden ryhmittely ja priorisointi Ryhmä 4

Olennaisia tavoitteita tai tavoiteryhmiä rakennemallityölle Maankäyttö lähtökohtana – kuntien yhteiset periaatteet - tarkoituksenmukainen yhdyskunta- ja kaupunkirakenne => palvelut, liikenne, elinkeinot - yhteisesti merkittävät alueet, joita kehitetään - vastuu seudullisista hankkeista Kuntien erilaisuus - profiloituminen, lähtökohtana vahvuudet Työvoiman saatavuus - koulutus, osaamisen kehittäminen, asuminen, palvelut Palveluyhteistyön kokonaisvaltainen suunnittelu - palveluverkon tarkoituksenmukaisuus Kansainvälistyminen (vertailu mukaan kaikkiin malleihin – miten tulee näkyviin eri malleissa ja mitä vaikutuksia)