Ajankohtaista kaupunkiseudun kuntien maankäyttöyhteistyössä Seutufoorumi 23.4.2008 Risto Laaksonen maankäyttö- ja rakennetyöryhmän pj.

Esitys aiheesta: "Ajankohtaista kaupunkiseudun kuntien maankäyttöyhteistyössä Seutufoorumi 23.4.2008 Risto Laaksonen maankäyttö- ja rakennetyöryhmän pj."— Esityksen transkriptio:

1 Ajankohtaista kaupunkiseudun kuntien maankäyttöyhteistyössä Seutufoorumi 23.4.2008 Risto Laaksonen maankäyttö- ja rakennetyöryhmän pj

2 Kaupunkiseudun väestönkasvu

3 Kaupunkiseudun asuntokanta 31.12.2005 talotyypin mukaan (%) Lähde: Tilastokeskus

4 Kaupunkiseudun asuntokanta 31.12.2005 hallintamuodon mukaan Lähde: Tilastokeskus

5 Kulkutavat kaupunkiseudulla Lähde: Tampereen kaupunkiseudun liikennetutkimus 2005

6 Liikennejärjestelmätyön tavoitteita ja keinoja

7 Autoistuminen muuttaa liikenteen kysynt ää Tilastokeskus Henkilöautotiheyden kehitys Tampereen seudulla vuosina 1990-2006

8 Paras-lain kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelman toimeenpano Tampereen kaupunkiseudulla: maankäyttö, asuminen ja liikenne

9 Kaupunki- seudun rakennemalli Asunto- poliittinen ohjelma Liikenne- järjestelmä- suunnitelma Ilmasto- strategia Elinkeino- strategia Rakennemallityö kokoaa seudun yhdyskuntasuunnittelun hankkeet Palveluverkko- suunnitelma

10 Viranomaistapaaminen 4/2009 Viranomaistapaaminen 6/2008 Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin laatimisprosessi Kuntakehi- tyskuvien vertailu Rakennemalli- vaihtoehtojen hahmottelu ja arviointikehikko Rakennemalli- vaihtoehtojen suunnittelu Vaikutusten arviointi Rakennemalli- luonnos Rakennemalli ja toteuttamis- ohjelma Työryhmien yhteinen työskentely; Rama, Tase, ”Aspol”, ”Hypal”, ”Ilmstrat” Tavoitteet 8.2.2008 hyväksyy työ- suunnitelman KJK SH KH/KV 20.2.2008 hyväksyy työ- suunnitelman 26.3.2008 työseminaari; kuntakehitys- kuvavertailu, tavoitteet Tilannekatsauk- set kunnissa Seutufoorumi SE 10/2008 työseminaari; raken- nemallivaihtoehdot ja vaikutusten arviointi, periaatelinjaukset Seutufoorumi 11/2008 Kunnanhallitukset 11/2008 Luonnoksen käsittely 5/2009 Esitys SH:een 9/2009 Hyväksymi- nen ja esitys kuntiin 10/2009 Käsittely ja päätökset 10-11/2009 Työsuun- nitelma mediainfo 21.2.2008 SIDOS- RYHMÄT MARA 24.1.2008 kokous 14.3.2008 kokous 29.4.2008 kokous 10.9.2008 kokous 11/2008 kokous 5.2.2009 kokous 05/2008 tavoitteiden hyväksyminen tavoitteiden käsittely 4,6,8/2009 kokous

11 Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä 14.3.2008 Seutuhallituksen tavoiteseminaari 26.3.2008 Kuntajohtajakokous 15.4 2008 Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä 29.4.2008 Seutuhallitus 29.5.2008 Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityö – tavoitteet

12 Maakuntakaavan pohjaksi 2000-luvun alussa laadittu rakennemalli. Rakennemallityössä tutkitaan ja linjataan yhdyskuntarakenteen kehittämisen suuret linjat.

13 Päätavoitteet 1.Kaupunkiseudun kilpailukykyä vahvistetaan 2.Väestön kasvuun varaudutaan 3.Yhdyskuntarakennetta tiivistetään 4.Keskustoja kehitetään 5.Asumisen vaihtoehtoja lisätään 6.Liikkumisen tapoja uudistetaan 7.Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan

14 Yleistavoitteet Rakennemallin avulla vahvistetaan kaupunkiseudun kilpailukykyä ja edistetään seudun elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiä Kaupunkiseutua suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena Suunnitelmien toteuttaminen varmistetaan laatimalla konkreettiset toteuttamisohjelmat ja aiesopimukset Kaupunkirakenteen kehittämisessä huomioidaan ilmastonmuutos sekä kansainvälistymiskehitys

15 Varaudutaan väestön ja työpaikkojen kasvuun Kaupunkiseudulla luodaan edellytykset voimakkaalle kasvulle –Kokonaisväestö vuonna 2030 on 430 000 asukasta, lisäys nykytilanteeseen on n. 90 000 asukasta (20%:n kasvu) Seudulle muodostetaan kilpailukykyinen yritysalueiden kokonaisuus –työpaikka-alueiden varanto n. 45 000 uudelle työpaikalle –kehyskuntien työpaikkaomavaraisuus kasvaa ? –keskuskaupungin työpaikkaomavaraisuus säilyy ?

16 Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Rakennetta eheytetään ja tiivistetään –tiivistetään nykyisten taajamien ja keskusta- alueiden maankäyttöä –vahvistetaan joukkoliikennekäytävien maankäyttöä ja sijoitetaan toimintoja joukkoliikennevyöhykkeille –parannetaan haja-asutuksen hallintaa –laaditaan yhteiset maapoliittiset periaatteet Arjen sujuvuutta edistetään –lomitetaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen toimintoja

17 Keskustoja kehitetään Alueen keskusverkosto muodostetaan maakuntakeskuksesta, kuntakeskuksista ja alakeskuksista Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään –Kaupallisia palveluja ohjataan kaupunkien ja kuntien keskustoihin sekä alakeskuksiin –Keskusta-asumisen tarjontaa lisätään –Keskustoihin sijoitetaan toimistoja

18 Asumisen vaihtoehtoja lisätään Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun tasapainoisesti kuntien välillä Asumisen ja asuntojen hallintamuotojen ja talotyyppien vaihtoehtoja lisätään ja monimuotoistetaan Vuokra-asuntotuotantoa lisätään Sosiaalinen asuntotuotanto toteutetaan yhteisvastuullisesti seudulla Asumisviihtyvyyttä parannetaan kehittämällä seudullista viherverkostoa

19 Liikkumisen tapoja uudistetaan Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen kasvu pysäytetään Raideliikenteen mahdollisuuksia vahvistetaan Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjut mahdollistetaan Logistisesti parhaat alueet varataan suuria tavara- ja ihmisvirtoja edellyttävien toimintojen sijoittumiseen

20 Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan Kuntien raja-alueilla palvelut järjestetään yhteistyönä Palveluverkkoa hyödynnetään seudullisesti Lähipalveluissa tärkeää on hyvä saavutettavuus, alueellisissa ja keskitetyissä palveluissa kustannustehokkuus ja hyvät kulkuyhteydet Yhteistyötä toteutetaan sopimusperusteisesti ja alueellisina kokonaisuuksina Palveluissa luodaan yhteisiä periaatteita ja läpinäkyviä seudullisia käytäntöjä Palveluissa edistetään monituottaja-mallia Suuret ylikunnalliset hankkeet suunnitellaan, sijoitetaan ja toteutetaan yhteistyössä

21 Rakennemallityössä toteuttamisohjelma: Kuntien alueilla rakentamisalueiden toteuttamisjärjestys Aikataulutus ja mitoitus Rakentamisalueiden edellyttämät merkittävät palvelut, kadut, vesihuolto jne.

22 1.Tukea kaupunkiseudun kasvua asumistarpeet huomioiden 2.Yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukainen kehittäminen 3. Linjaus asuntotuotannon jakautumisesta erilaisiin asuntotyyppeihin ja hallintamuotoihin ja toteutuksen ohjelmointi 4. Seudulliset linjaukset ja toimintamallit asumisen sosiaalisiin kysymyksiin: asuminen ja sen tukipalvelut Asuntopoliittisen ohjelmatyön tavoitteita

23 Taakanjakoon asuntopolitiikassa Helsingin seudun kunnat ja valtio – aiesopimus asuntotarjonnan lisäämiseksi –Asuntotuotantoa lisätään kunnissa sovitusti, huomattavasti nykyiseen nähden –20 % asuntotuotannosta ohjataan vuokra- asuntotuotantoon –Valtion kunnallistekniikka-avustus Valtio ja Tampere + muita isoja kaupunkeja: pitkäaikaisasunnottomuuden ohjelmatyötä yhdessä –Valtio osallistuu sekä asuntojen että asumisen tukipalveluiden kustannuksiin (50 %) Valtion tuki erityisryhmien asuntotarjonnan lisäämisessä

24 Miten elinkeinopolitiikka näkyy rakennemallityössä? –Millainen on seudullisesti kilpailukykyinen elinkeinoalueiden kokonaisuus? –Paljonko, minkä tyyppisiä ja missä aikataulussa seudulla tarvitaan tilaa uudelle elinkeinotoiminnalle? –Elinkeinoalueiden sijoittumistarpeet suhteessa liikenne- ja kuljetusreitteihin? Elinkeinoelämän tarpeet seudun liikennejärjestelmälle? –Asuntotuotannon kehittämistarpeet? – Paljonko työpaikka- ja kaupan palveluita on rakennettavissa täydentäen olevaa yhdyskuntarakennetta?

25 Liikennejärjestelmätyön liikenteen visio 2025 ja päämäärät v. 2005 Liikennejärjestelmä toimii tehokkaasti ja laadukkaasti vahvistaen Tampereen kaupunkiseudun asemaa valtakunnan vetovoimaisimpana alueena.  Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun sisäisten pääyhteyksien kehittäminen  Liikennepalvelujen käyttö helpommaksi  Joukkoliikenne positiiviseen kierteeseen  Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön  Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi

26 Neliporrasperiaate Ennen suuria väyläinvestointeja vaikutetaan liikkumistarpeeseen, kulku- ja kuljetustavan valintaan ja tehostetaan nykyisen infrastruktuurin ja -palveluiden käyttöä. Usein kehitettävä myös verkkoa ja palveluita, ensin pienemmin toimin vaiheittain, tarvittaessa myös isommilla infrastruktuuri-investoinneilla - esim. luotaessa edellytyksiä kulkutapamuutoksille, esim. raideliikenneinvestoinnit.

27 Päämäärät ja strategiset valinnat Siirrytään liikenneväylälähtöisestä ajattelusta liikkumisen ja liikenteen hallitsemiseen Liikenteen ja maankäytön yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen yli kuntarajojen Luodaan seudullinen liikennesuunnitteluorganisaatio Infrastruktuuri-investointeja kohdistetaan nykyistä enemmän joukkoliikenteen nopeuttamistoimenpiteisiin Joukkoliikenteen julkista rahoitusta lisätään Luodaan edellytyksiä ympäristöystävällisten kulkumuotojen käytön lisäämiselle?

28 Tavoiteltavia vaikutuksia ja keinoja Pääteiden sujuvuus varmistetaan Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy ja kulkumuoto- osuuden lasku vähintään pysäytetään Liikenneonnettomuuksien henkilövahinkojen määrä puolittuu Liikenteen kokonaispäästöt alenevat Melulle altistuvien määrä ei kasva

29 Vaihe nyt (1) Joukkoliikennevaihtoehtojen vertailu ja suositus joukkoliikennejärjestelmäksi keväällä 2007: –ensivaiheessa bussiliikenne –katuraitiotie –lähijunaliikenne –= ns. yhdistemävaihtoehto –lippujärjestelmä ym. Liikennejärjestelmäsuunnittelu, joukkoliikennejärjestelmäsuunnitelman eteenpäin vienti liitettynä rakennemallityöhön Kaupunkiseutusuunnitelma-arvioinneissa: Tampereen seudulla esitettynä hyvät keinot.

30 Vaihe nyt (2) Kuntien maankäytön kehityskuvissa: lähijunaliikenteeseen tukeutuvat uudet rakentamisalueet esille Rakennemallitavoitteet – vahvasti liikenne, joukkoliikenne Yhdyskuntarakenteen täydentäminen mm. joukkoliikennekäytävien varsilla Valtio antoi 65 milj. euron optiolupauksen käytettäväksi taajamaraideliikenteen edistämiseen – raha kotipesälle! Nyt selvitetään erilaisia seudullisia joukkoliikenteen organisointitapoja

31 Ilmastonmuutos Suomi sitoutunut EU-tasolla jäsenmaiden väliseen taakanjakoon Vuoteen 2020 mennessä: –kasvihuonekaasupäästö –20 %, uusiutuvan energian osuus + 20 %:een, tehostetaan energiankäyttöä 20 %, lisätään biopolttoaineen osuutta 10 %:een –Suomen osalta päästövähennys 16 % (vrt. 2005) –Uusiutuvan energian osuus 20 %  30 %

32 Ilmastonmuutoksen haasteet Ilmastonmuutos aiheutuu lisääntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä -Tarvitaan päästöjen hillintää: energiankulutuksen hillitseminen, energiantuotannon polttoainejakauma, liikkumisen määrä Ilmastonmuutos aiheuttaa: Ilmaston globaalia lämpenemistä ja sään ääri-ilmiöitä -Tarvitaan muutoksiin varautumista ja sopeutumista, riskien kartoitusta ja hallintaa, toimenpiteitä

33 Seudullinen ilmastostrategia Seudun alueen perusselvitykset ja skenaariot Kestävän yhdyskunta- rakenteen kriteerit Tavoitteet Seudun alueen perusselvitykset ja skenaariot Kestävän yhdyskunta- rakenteen kriteerit Tavoitteet Ilmastopolitiikka Eu ja kansalliset tavoitteet Ilmastopolitiikka Eu ja kansalliset tavoitteet Hillintä Energiantuotan non muodot Liikenne Kestävän yhdyskuntarake nteen kriteerit Hillintä Energiantuotan non muodot Liikenne Kestävän yhdyskuntarake nteen kriteerit Sopeutuminen Riskien tunnistus ja hallinta maankäytössä ja rakentamisessa Sopeutuminen Riskien tunnistus ja hallinta maankäytössä ja rakentamisessa

34 Seudun ilmastostrategiassa Rakennemallivaihtoehtojen ilmastovaikutusten arviointi –liikennejärjestelmä –asuminen –teollisuuden energiatarve Riskien kartoittaminen ja sopeutumisen suunnittelu mm. tulvariskit, eroosio, vettyminen, pohjavesivarat ja laatu, verkostojen riittävyys, hulevesiratkaisut Toimenpidesuunnitelma ja aiesopimus

35 Paras-lain kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelman arviointi Kuntaliitto, liikenne- ja viestintäministeriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö Palautetilaisuus 11.4.2008

36 Tampereen kaupunkiseutu- suunnitelman yleisarvio + Kaupunkiseutusuunnitelma onnistunut lähes joka osa-alueeltaan +Esitetään erittäin laaja-alaista ja kokonaisvaltaista yhteistyötä, joka myös resurssoitu ja organisoitu -Yhteisten seudullisten tavoitteiden saavuttaminen voi olla vaikeaa, kun edetään kuntien omien tavoitteiden kautta -Yhteiset maapoliittiset tavoitteet puuttuvat eikä hajarakentamisen hallintaa ole erikseen käsitelty

37 Tampereen seudun kaupunkiseutusuunnitelman arviointi Olli Maijala / Ympäristöministeriö Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008

38 Tampereen seudun kaupunkiseutusuunnitelma suunnitelman ja arvioinnin lähtökohtia Seudulla on useamman vuoden perinne seutuyhteistyöstä, seutustrategia 2005 ja kaupunkiseudun kuntayhtymä. Kaupunkiseutusuunnitelmassa yhteistyö näkyy – arvio on kokonaisuutena hyvin myönteinen Seudun erityisinä haasteina yhdyskuntarakenteen hallinta sekä kulkemistarpeen vähentäminen ja joukkoliikenteen käytön lisääminen tilanteessa, jossa seudun väestö kasvaa voimakkaasti etenkin kehyskunnissa ja sen seurauksena myös liikenne kasvaa nopeasti. Haasteisiin vastaamiseen esitetty suunnitelmassa hyvät keinot. Arvioinnissa on painotettu erityisesti maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden järjestämisen yhteensovittamista ja yhteisvastuullisuutta asuntopolitiikassa. Näillä on erityistä merkitystä seudun toiminnallisen kokonaisuuden ja kuntien välisen kilpailun hallinnassa.

39 MALP yhteensovittaminen (1) Suunnitelmassa esitetään erittäin laaja-alaista ja kokonaisvaltaista seudullista yhteistyötä. Seudulle aiotaan laatia samanaikaisesti - seudullinen rakennemalli - asunto-ohjelma - liikennejärjestelmäsuunnitelma - palveluverkkoselvitys - ilmastostrategia - elinkeinostrategia Vahvuutena on, että eri suunnitelmien ja ohjelmien laadinta kytketään toisiinsa. Kokoavana tekijänä toimii rakennemallityö. Keskinäisvaikutussuhteet ja tältä kannalta keskeiset työvaiheet on myös aikataulullisesti mietitty; esim: - rakennemallivaihtoehtojen vaihtoehtoiset liikennejärjestelmät - rakennemallivaihtoehtojen ilmastovaikutukset - palveluverkkoselvityksen esitysten vaikutusten arviointi rakennemallivaihtoehdoissa

40 MALP yhteensovittaminen (2) kehittämistarpeita Rakennemallin heikkoutena on, että yhteisiin suunnitelmiin edetään kuntakohtaisten kehityskuvien laadinnan kautta. Yhteisen näkemyksen saavuttaminen voi tällöin olla vaikeaa. Kriittinen kohta haasteisiin vastaamisessa on rakennemallityön vaikutusten arviointivaiheen onnistuminen: - tässä viimeistään kaikkia eri suunnitelmia ja ohjelmia tarkastellaan kootusti - tehdään keskeiset linjaukset yhdyskuntarakenteen, asumisen, liikennejärjestelmän ja kaupan sijoituksen sekä osittain myös palveluyhteistyön osalta. Seudun joukkoliikenteen järjestämisen kannalta seudullisen joukkoliikenneorganisaation muodostaminen on tärkeää. Hajarakentamisen hallintaa ei ole suunnitelmassa erikseen käsitelty. Yhteisiä maapoliittisia linjauksia ei ole esitetty tavoitteeksi.

41 Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa Asunto-ohjelmassa myönteistä, että siinä tullaan paitsi määrittelemään - asuntojen kunnittaiset ja asuntotyypittäiset tuotantotavoitteet sekä tonttitarjonta, myös - huomioimaan erityisryhmien asumispalvelujen järjestäminen Vuokrataloyhteistyötä ei kuitenkaan esitetä. Se voisi auttaa yhteisten asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Myös asunto-ohjelman heikkoutena on, että yhteisiin suunnitelmiin edetään kuntien omien tavoitteiden kautta. Yhteisen näkemyksen saavuttaminen voi olla vaikeaa.

42 Palvelujen rajat ylittävän käytön lisääminen Tällä hetkellä seudulla on yksittäisiä sopimuksia päivähoito- ja koulupalvelujen rajat ylittävästä käytöstä. Käyttömahdollisuuksien lisäämistä jatkossa selvitetään kattavasti keskeisimpien peruspalvelujen osalta. Palveluverkkoselvityksessä määritellään toimenpide-esitykset tätä koskien perusopetuksen, päivähoidon ja perusterveydenhuollon osalta. Koska vasta suunnitellaan, ei päätöksiä käytön mahdollistamisesta ole vielä olemassa. Asiaa hankaloittaa se, että suunnitelmakunnat tulevat ilmeisesti kuulumaan kolmeen eri yhteistoiminta-alueeseen, kaksi kuntaa aikoo järjestää palvelunsa itse ja yhden osalta tilanne on vielä avoin. Nykymuodossaan ratkaisut eivät tue puitelain tavoitetta palvelujen paremmasta kuntarajat ylittävästä käytöstä.

43 Sitoutuneisuus yhteistyöhön Suunnitelmien toteutumista edistää se, että niihin liitetään seudulliset toteuttamisohjelmat ja/tai aiesopimukset, joissa toimenpiteet (myös palvelut ja infrastruktuuri) aikataulutetaan ja vastuutetaan. Kaikkien suunnitelmien toteuttaminen on jo käynnistynyt ja aikataulu on ripeä, määrä valmistua kevääseen 2009 mennessä. Toteuttamista tukee resurssointi (ns. hanke-/seuturaha) ja yhteistyön organisointi seutuhallinnon kautta. Yhteistyön kehittäminen suunnitelma-alueen ulkopuolelle jääneiden seudun kuntien kanssa on perusteltua.

44 Kaupunkiseutusuunnitelmien ranking- listaus ja Tampereen seudun saamat pisteet Omassa kokoluokassaan Tampereen seutu sai parhaat pisteet. Kaikkien 18 kaupunkiseudun suunnitelmien joukosta Helsingin ja Tampereen seudut saivat parhaat pisteet. Yhteisvastuullisesta asuntopolitiikasta ja suunnitelmien toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön (10 pistettä) Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden järjestämisen yhteensovittaminen (8 pistettä) Palveluiden rajat ylittävän käytön lisääminen (4 pistettä) Ohjausvälineet (4 pistettä) Kuntaliitokset (0 pistettä)