Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma

Esitys aiheesta: "Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma"— Esityksen transkriptio:

1 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma
Seutuhallituksen tavoiteseminaari Net Effect Oy Sampo Ruoppila 1

2 Tilannekatsaus Megatrendit Kuntakehityskuvien vertailu
Yhteiskunnallinen kehitys muuttaa asumisen kehittämisen toimintaympäristöä ja asettaa kehittämiselle uudenlaisia sisältöjä Asuntopolitiikan suuntaa on syytä linjata myös näiden yleisten kehitystarpeiden mukaisesti Kuntakehityskuvien vertailu Yhdyskuntarakenteen kehittämisen tavoitteet ovat pääpiirteissään yhtenevät Asuntopoliittisen ohjelman luonnostellut tavoitteet 2

3 KOLME KOVAA MEGATRENDIÄ

4 1. Väestö ikääntyy, kansainvälistyy ja jakautuu kotitalouksiin eri tavalla kuin aikaisemmin
Kotitalouksien rakenne muuttuu: Perinteisestä ydinperheestä koostuvia asuntokuntia on vähemmän kuin koskaan ennen Pienten asuntokuntien ja yksinasuvien määrä kasvaa; tämä liittyy myös väestön ikääntymiseen 4

5

6

7 2. Yhdyskuntarakenteen kehitykselle vahvemmat ekologiset ja energiatehokkaat reunaehdot
Ilmastomuutoksen hillintä edellyttää liikenteen energiankäytön ja päästöjen vähentämistä Fossiilisten polttoaineiden hinnannousu (ja mahdolliset päästörajoitukset) tekevät omalla autolla liikkumisen merkittävästi nykyistä kalliimmaksi Näiden reunaehtojen vahvistuessa työvoiman saavutettavuus joukkoliikenteellä on vahvasti elinkeinopoliittinen kysymys Ekologiset reunaehdot puoltavat nykyistä tiiviimmän yhdyskuntarakenteen kehittämistä

8 3. Elämäntapojen yksilöllistyminen edellyttää monipuolisempaa asuntotarjontaa
Elämäntyylien ja elämäntapojen yksilöllistyminen tarkoittaa asumistoiveiden yksilöitymistä Asuntotarjonnan monipuolistaminen, uusien asumiskonseptien synnyttäminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat asumisen keskeisiä kehitystarpeita Ihanteiden mukaisia (esim. viihtyisiä, luonnonläheisiä, turvallisia, yhteisöllisiä) alueita voi toteuttaa useanlaisten yhdyskuntarakenteiden puitteissa

9 ASUMISEN KUNTAKEHITYSKUVIEN VERTAILU

10 Asumisen vahvuuksia Sijainti ja yhteydet (moninpaikoin)
Asumisen laatu ja kohtuullinen hinta verrattuna Helsingin seutuun Monipuolinen asuntokanta Työ- ja opiskelupaikat, kulttuuritarjonta Palvelutarjonta (ei sijaintitäsmennöksiä) Luonnonläheisyys ja vesistöt

11 Tunnistettuja ongelmia
Vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjonta/rakentaminen selvä haaste, joka voi olla este myös työvoiman liikkuvuudelle Okt-tonteista on pulaa ”järkevissä” paikoissa Tonttitarjontaa on vaihtelevasti, mutta ei välttämättä yhdyskuntarakenteen tai palveluiden saatavuuden kannalta parhaissa paikoissa Asumisen kohtuuhintaisuus

12 Yhdyskuntarakenteen kehittäminen
Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Asumisen, palvelujen, työn ja liikenteen parempi yhteensovittaminen Joukkoliikennekäytävät tmv. helminauhamainen hajakeskittyminen Ekologiset haasteet: liikkumistarpeen vähentäminen arjessa Tehokas joukkoliikenne Hajarakentaminen kuriin Keskustaajamien kehittäminen ja tiivistäminen Kuntakeskuksien vetovoimaisuuden kehittäminen Hissikerrostaloja halutaan lisää keskustaajamiin etenkin ikääntyvää väestöä silmällä pitäen Osa kunnista näkee tavoitteena myös ikärakenteen monipuolistamisen. Onkin oleellista huomata, että esteettömyys on myös lapsiperheille oleellinen asia Osa mainitsee myös kylätaajamien kehittämisen Ympäryskunnat näkevät asuntorakentamisen tulevaisuudessakin suurimmaksi osaksi omakotitalovaltaisena Kuitenkin niin, että painopiste siirtyy haja-asuttamisesta taajamakeskeisyyteen Keskeinen kysymys onkin minkälaisen yhdyskuntarakenteen puitteissa omakotiasumista kehitetään ja mikä on esimerkiksi alueiden rakentamistehokkuus

13 Tampereen kaupunkiseudun suurimmat asuntopoliittiset haasteet
Asuntotuotannon riittävyys seudun kasvaessa nopeasti Uudistuotannon suuntautuminen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi (rakennemallin keskeinen kysymys) Ikääntymisen huomioiminen (kotiasumisen tukeminen, esteettömyys, palveluasumisen kehittäminen) Asuntojen hallintamuotojen monipuolisuudesta, erityisesti vuokra-asuntojen saatavuudesta, huolehtiminen Riittävä asuntotarjonta myös erityisryhmille ja huono-osaisuuden alueellisen kasautumisen välttäminen myös jatkossa

14 ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN LUONNOSTELLUT TAVOITTEET

15 Tukea kaupunkiseudun kasvua asumistarpeet huomioiden
Määritellään väestönkasvutavoitteen mukaiset uuden asuntokannan määrälliset rakentamistarpeet, tonttitarjonnan tarpeet, ja olemassa olevan asuntokannan kehittämistarve (peruskorjaustarve) Huomioidaan elinkeinoelämän kehittymisen edellytykset (riittävä ja kohtuuhintainen asuminen) Tukea yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaista kehittymistä (tukea tässä rakennemallityötä ja ylipäätään seudun yhdyskuntarakenteen kehittämistyötä) Olemassa olevien alueiden tiivistäminen ja laadun parantaminen Uusien asuinalueiden sijoittuminen seudullisen kokonaisuuden kannalta järkevästi, esim. joukkoliikennekäytävien varrelle Liittyy myös yksityisten ja julkisten palveluiden (sijaintien) kehittämiseen seudullisesta näkökulmasta: tavoitteena sujuva arki Ohjelma tukee asumisen laadun ja kustannustehokkuuden edistämistä: megatrendit ja yleiset asumisihanteet (esim. viihtyisyys, luonnonläheisiyys ja turvallisuus) huomioivia asuinalueita on mahdollista kehittää useanlaisen yhdyskuntarakenteen puitteissa Esittää linjaus asuntotuotannon jakautumisesta erilaisiin asuntotyyppeihin ja hallintamuotoihin, ja ratkaisut sen toteutumiseksi Kysymys työvoiman saatavuudesta (liikkuvuudesta) nostaa paineita lisätä myös muuta kuin omistusasuntotuotantoa Esittää seudullisia ratkaisuja tuetun asumisen järjestämiseen

16 Sampo Ruoppila

17 Seudullinen palveluverkkoselvitys
Seutuhallituksen tavoiteseminaari FCG Efeko Oy FCG Suunnittelukeskus Oy Sirpa Korhonen

18 Palveluverkkoselvityksen tavoite
Tuottaa päätöksentekoon näkemyksiä siitä, miten kasvava palvelutarve, seutukunnan palveluresurssien tehokas käyttö ja laadukas palvelu ovat yhteen sovitettavissa. Konkreettisena työn tuloksena on Kerätä seututasoinen tieto palvelujen nykytilasta ja tulevaisuudesta Muodostaa näkemys palvelujen käytön tehostamisesta yli kuntarajojen Sopia konkreettisista toimista palvelujen yhteiskäytölle Selvitykseen sisältyvät näkökulmat mm. lähipalvelujen, aluepalvelujen, keskitettyjen palvelujen, toimipisteiden määrän, koon, kunnon, sijoittumisen ja saavutettavuuden osalta sekä uusien palveluyksiköiden tarpeen osalta Selvityksen tavoiteltavana tuloksena ovat toimenpide-ehdotukset Esim. kuntien välinen sopimus nykyisten palvelujen käytöstä yli kuntarajojen.

19 Palveluverkkoselvityksen kysymyksenasettelut
1. Miten alueen väestön palvelutarpeet muuttuvat 2030 vuoteen mennessä? 2. Millainen on nykyinen palveluverkko? 3. Millainen olisi seutukunnan palveluverkon optimaalinen / tavoitteellinen käyttö ja tuleva rakenne ilman kuntarajoja? 4. Toimenpide-ehdotukset em. toteuttamiseksi

20

21

22

23

24 Esimerkki tuotettavista kartoista

25 Palvelumäärittelyä – lähi-, alue- ja keskitetyt palvelut
Lähipalvelut, tunnuspiirteitä esim. palvelun käytön toistuvuus turvallisuuden ja saavutettavuuden varmistaminen muutoksiin on pystyttävä vastaamaan nopeasti ja joustavasti peruskoulun 1-6 vuosiluokat, päivähoito jne. Aluepalvelut, tunnuspiirteitä esim. tunnuspiirteet ovat hyvin pitkälti yhteneviä lähipalveluiden kanssa maantieteellisesti laajempi asiakaspohja saavutettavuudessa korostuu julkinen liikenne ja palvelun sijoittuminen alueella keskeisesti erikoisosaamisen keskittäminen ja mittakaavaetujen saavuttaminen aluepalvelut saattavat toimia tukena lähipalveluille peruskoulun 7-9 vuosiluokat, erityisluokat, päivähoidon leikki-toiminta jne. Keskitetyt palvelut, tunnuspiirteitä esim. riittävä volyymi palvelun tuottamiselle erityisryhmien palvelut palvelu vaatii useimmiten merkittävää resursointia, erikois-osaamista ja -laitteistoa erityiskoulut, vieraskielinen opetus, erityispäivähoito jne.

26 Seuraavat asiat ovat otteita hankkeessa tehdyistä kuntahaastatteluista Huom! Tekstit ovat haastattelujen alustavia tuloksia. Väliraportti valmistuu huhtikuussa.

27 Kunnissa tehtyjen haastattelujen alustavia johtopäätöksiä
Palveluyhteistyö nähdään tarpeellisena Yhteistyötä tehdään paljon jo nyt erityisesti kehyskuntien välillä (mm. päivähoito- ja koulupalveluissa kyse yksittäistapauksista, joista yleensä pystytty sopimaan helposti) Resurssipula: ei ole mitä myydä toisille Asiakasnäkökulma + kestävän kehityksen näkökulma: palvelut oltava lähellä kotia Tehokkuusnäkökulma ei nouse esille ?

28 Yhteistyön haasteet Kuntien lähtökohdat ja tarpeet erilaiset; Tampere/ kehyskunnat/ 2. kehän kunnat Kuntien ”vaihe” väestönkasvussa erilainen; kehyskunnista kasvu suuntautumassa 2. kehän kuntiin (Orivesi), Tampereella jo paikoin tyhjiä tiloja Palveluyksiköiden väestöpohja erilainen Palveluiden tuottamisen tehokkuus ja laatu eri tasolla Tampereella tilaaja-tuottaja –malli 2. kehän kunnat: osaavan henkilökunnan löytäminen vaikeaa  terveydenhuoltopalveluiden ulkoistaminen kokonaan ainoa mahdollisuus? Johtopäätös: palveluverkkoon liittyviä yhteistyömahdollisuudet/ -tarpeet nähdään rajoitetusti, lähinnä vain kuntien raja-alueilla.

29 Kuva potentiaalisista yhteistyökohteista

30 Potentiaaliset yhteistyökohteet (eri alueet eri vaiheissa)
Tampere-Lempäälä; Vuores (Sääksjärvi/ Kulju, Hervanta) Pirkkala-Tampere; Partola ja Härmälä Kangasala-Tampere; Ojala-Lamminrahka (Linnainmaa), Nurmi-Sorila ja Ruutana Ylöjärvi-Tampere; Siivikkala (Lielahti, Lentävänniemi) Raja-aluekohteiden osalta pelisäännöt sovittava hyvissä ajoin Raja-alueiden isot yhteiset hankkeet voivat vaikuttaa muiden investointien toteuttamismahdollisuuksiin; aikataulutuksessa kokonaisuuden huomioiminen ( tiedottaminen ja yhteistyö)

31 Näkökohtia palveluiden suunnitteluun
Investoinneissa tulisi huomioida myös kasvun vara; nyt rakennukset jo valmistuessaan liian pieniä Siirtokelpoisten tilojen suunnittelulla voidaan ratkoa alueellisia ongelmia; tilojen pitää olla monikäyttöisiä, koska muutokset nopeita ja vaikeasti ennakoitavissa Palveluiden yhteiskäytön kannalta joukkoliikenteen järjestelyt avainasemassa; ympäristönäkökulma ja kestävä kehitys huomioitava myös palveluiden suunnittelussa Ostopalvelupäiväkoteja (vuorohoito) kannattaisi sijoittaa isojen teiden varsille työmatkaliikennettä silmällä pitäen Omakotiasuminen lisää päivähoito- ja koulupalveluiden tarvetta enemmän kuin muut asumismuodot Vanhusten määrän voimakas kasvu vaikuttaa myös perusterveydenhuollon kehittämiseen

32 Palveluverkon suunnittelun tavoitekeskustelua
Missä palveluissa tavoitellaan syventyvää yhteistyötä? Millä maantieteellisillä alueilla yhteistyötä? Mitä periaatteita raja-alueiden isoille yhteisille hankkeille tulee asettaa palveluverkon näkökulmasta? Pitäisikö palveluyhteistyöllä edistää myös palvelutuotannon tehokkuutta, miten? Ovatko kuntarajat ylittävät toimintamallit laajoja kokonaisratkaisuja (esim. seututerveyskeskus) vai yksittäisiä palvelusopimuksia?

33 Sirpa Korhonen sirpa.korhonen@fcg.fi

34 Tampereen seudun liikennejärjestelmä
Seutuhallituksen tavoiteseminaari Strafica Oy Markku Kivari

35 TASE 2025 Tavoitteita ja keinoja

36 Näkökulman laajentuminen
Liikennepolitiikassa ollaan siirtymässä suuntaan, joka painottaa liikkumisen ja liikenteen hallintaa. Tämän seurauksena: => keinovalikoima laajenee => neliporrasperiaate Ongelmia pyritään lieventämään ennen suuria väyläinvestointeja vaikuttamalla ensisijaisesti liikkumistarpeeseen ja kulku- ja kuljetustavan valintaan sekä tehostamalla nykyisen infrastruktuurin ja -palveluiden käyttöä Liikkumisen ja kuljetusten toimivuuden kannalta on usein myös kehitettävä verkkoa ja palveluita, ensin pienemmin toimin vaiheittain ja tarvittaessa myös isommilla infrastruktuuri-investoinneilla. Uus- ja laajennusinvestoinnit voivat olla tarpeen, jotta luodaan edellytyksiä kulkutapamuutoksille, esim. raideliikenneinvestoinnit.

37 TASE: Liikenteen visio 2025 ja päämäärät
07/04/2017 TASE: Liikenteen visio 2025 ja päämäärät Liikennejärjestelmä toimii tehokkaasti ja laadukkaasti vahvistaen Tampereen kaupunkiseudun asemaa valtakunnan vetovoimaisimpana alueena. Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun sisäisten pääyhteyksien kehittäminen Liikennepalvelujen käyttö helpommaksi Joukkoliikenne positiiviseen kierteeseen Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun sisäisten pääyhteyksien kehittäminen Liikenneyhteydet seudun ulkopuolelle ovat nykyistä nopeammat, monipuolisemmat, kattavammat ja sujuvammat Tavoitteena on varmistaa seudun vetovoimaisuus Liikennepalvelujen käyttö helpommaksi Tavoitteena on turvata kaikkien väestö- ja käyttäjäryhmien liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet Kulkumuotojen välinen yhteistyö on nykyistä sujuvampaa ja liikkumisessa voidaan vaivatta hyödyntää kaikkia kulkutapoja Kulkutapojen yhteiskäyttöä edistetään fyysisillä ratkaisuilla ja helppokäyttöisillä liikennetietopalveluilla Käyttäjäryhmien erityistarpeet on huomioitu myös taajama-alueen ulkopuolella Joukkoliikenne positiiviseen kierteeseen Joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan ensisijaisesti työ- ja asiointiliikenteen nykyisillä pääsuunnilla Palvelutasoa parannetaan joukkoliikennettä nopeuttamalla ja vuorotarjontaa lisäämällä Tavoitteena on vähintään pysäyttää joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lasku Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön Kysyntää ohjataan sellaisille kulkutavoille, reiteille tai ajankohtiin, joilla on tarjolla vapaata kapasiteettia Liikenneverkkoa parannetaan pienillä ja kustannustehokkailla parantamistoimilla Kaupunkiseudun kasvun edellyttämät välttämättömät väyläinvestoinnit toteutetaan Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi Valtakunnalliset tavoitteet liikenteestä aiheutuvien päästöjen, melun ja onnettomuuksien vähentämiseksi toteutetaan Tavoitteena on puolittaa seudulla tapahtuvien liikenneonnettomuuksien määrä ja luoda edellytyksiä ympäristöystävällisten kulkumuotojen käytön lisäämiselle 37

38 TASE: Kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma
Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun pääyhteyksien kehittäminen nykyistä nopeammat, sujuvammat, kattavammat ja monipuolisemmat yhteydet seutukunnan ulkopuolelle Liikennepalvelujen käyttö helpommaksi eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioitu kulkumuotojen välinen yhteystyö sujuvampaa, kulkutapojen yhteiskäyttöä edistetään fyysisillä ratkaisuilla tiedot liikennepalveluista ovat helposti saatavilla maankäytön ja liikenteen suunnittelu tehdään kiinteässä yhteistyössä Joukkoliikenne positiiviseen kierteeseen palvelutasoa nostetaan merkittävästi ensisijaisesti työ- ja asiointiliikenteen suunnilla nopeuttamiselle, vuorotarjonnan lisäämiselle ja kulkutapaosuuden kasvattamiselle asetetaan selkeät määrälliset tavoitteet Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön liikennejärjestelmän käyttöä tehostetaan ohjaamalla kysyntää sellaisille kulkutavoille, reiteille tai ajankohtiin, joilla on tarjolla vapaata kapasiteettia tehostamiskeinoina ovat myös liikenneverkon pienet ja kustannustehokkaat parantamistoimet kasvun edellyttämät välttämättömät väyläinvestoinnit toteutetaan Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi liikenteen aiheuttamat turvallisuus-, melu- ja päästöhaitat huomioidaan nykyistä paremmin maankäytön ja liikenteen suunnittelussa seudulla tapahtuvien onnettomuuksien määrä puolitetaan luodaan edellytyksiä ympäristöystävällisten kulkumuotojen käytölle

39 TASE: Kriittiset tavoitteet
Kriittisiä liikennepoliittisessa ohjelmassa kuvattuja haasteita: Henkilöautoliikenteen osuuden kasvun pysäyttäminen Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen alenevan kehityksen pysäyttäminen Seudullisen yhteistyön tiivistäminen liikenteen ja maankäytön suunnittelussa Liikenteestä aiheutuvien haittojen vähentäminen Liikenne 2030: Liikenteen kasvihuonepäästöjen määrää tulee vähentää. Liikennepoliittisen ohjelman mukaan: Ensin hyödynnetään liikkumisen tarpeeseen vaikuttavat ja liikenteen hallinnan keinot, vasta tämän jälkeen otetaan käyttöön järeämmät ja kalliimmat keinot, eli liikenneverkon saneeraus ja täydentäminen. => Ollaanko valmiit hyödyntämään koko keinovalikoimaa, mukaan lukien maankäytön sijoittuminen sekä taloudelliset ja lainsäädännölliset ohjauskeinot (liikenteen hinnoittelu/ruuhkamaksut, käyttörajoitukset jne.)?

40 Kulkutapajakauma Tampereella ja kehyskunnissa 2005
41 % 66 % 49 % 9 % 11 % 28 % 13 % 24 % 4 % 3 % 16 % 6 % 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tampere ympäryskunnat keskimäärin koko seutu henkilöautolla kuljettajana henkilöautolla matkustajana kävellen polkupyörällä linja-autolla muulla kulkutavalla Lähde: TASE 2025, Liikenteen nykytila Tampereen seudulla

41 Kulkutapajakauman kehitys Tampereen seudun kunnissa
19 % 28 % 57 % 59 % 65 % 53 % 26 % 27 % 22 % 18 % 14 % 12 % 13 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vuonna 1969 vuonna 1975 vuonna 1996 vuonna 2005 vuonna 2030 henkilöautolla kävellen tai polkupyörällä linja-autolla Lähde: TASE 2025, Liikenteen nykytila Tampereen seudulla

42 Päämäärät ja strategiset valinnat
Liikenneväylälähtöisestä ajattelusta ollaan siirtymässä liikkumisen ja liikenteen hallintaa korostavaan suuntaan ymmärretäänkö, mitä tämä edellyttää ja miten sitoudutaan toimimaan tämän ajattelutavan mukaisesti? Liikenteen ja maankäytön yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen yli kuntarajojen miten viedään käytäntöön, miten hallitaan kuntien välinen kilpailu ja liikennejärjestelmän kannalta ”epäedullinen” maankäytön kehittyminen Luodaan seudullinen liikennesuunnitteluorganisaatio organisointi ja toimintavaltuudet, resurssointi? Infrastruktuuri-investointeja kohdistetaan nykyistä enemmän joukkoliikenteen nopeuttamistoimenpiteisiin ollaanko tähän valmiina ja miten toteutetaan/ohjataan käytännössä? Joukkoliikenteen julkista rahoitusta lisätään miten toteutetaan käytännössä? Luodaan edellytyksiä ympäristöystävällisten kulkumuotojen käytön lisäämiselle? hyväksytäänkö joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytysten parantaminen autoliikenteen sujuvuuden kustannuksella? miten kannustetaan ja houkutellaan itse käyttäjiä kestävämpiin valintoihin?

43 Tavoiteltavia vaikutuksia ja keinoja
Pääteiden sujuvuus varmistetaan ymmärretäänkö välilliset vaikutukset maankäytön hajautumiseen ja miten negatiiviset vaikutukset minimoidaan? Voidaanko käyttää myös muita kun infran kehittämistoimenpiteitä Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy ja kulkumuoto-osuuden lasku vähintään pysäytetään edellyttää merkittävää palvelutason parantamista suhteessa henkilöautoon ja käyttöön kannustamista Liikenneonnettomuuksien henkilövahinkojen määrä puolittuu => edellyttää nykyisten ongelmakohtien parantamista, valvontaa, autoliikennesuoritteen vähentämistä, ongelmien ennaltaehkäisyä maankäytönsuunnittelussa sekä pitkäjänteistä kasvatus- ja valistustyötä. Liikenteen kokonaispäästöt alenevat => edellyttää autoliikennesuoritteen vähentämistä, pelkkä ha-kulkutapaosuuden vähentäminen ei johda tavoitteen saavuttamiseen => tai polttoaineita ja tekniikkaa kehittämällä saadaan autot saasteettomiksi… Melulle altistuvien määrä ei kasva => otettava huomioon kaavoituksessa, edellyttää myös autoliikenteen määrän vähentämistä

44 Markku Kivari markku.kivari@strafica.fi

45 Tampereen seudun ilmastostrategia
Seutuhallituksen tavoiteseminaari Tampereen kaupunki Kaisu Anttonen

46 Ilmastonmuutoksen haasteet
Ilmastonmuutos aiheutuu: Lisääntyvistä kasvihuonekaasu- päästöistä kuten CO2 > Tarvitaan päästöjen hillintää: Energiankulutuksen hillitseminen? Energiantuotannon polttoainejakauma? Liikennejärjestelmä? Ilmastonmuutos aiheuttaa: Ilmaston globaalia lämpenemistä ja sään ääri-ilmiöitä > Tarvitaan muutoksiin varautumista ja sopeutumista: Riskien kartoitus ja hallinta Toimenpiteet

47 EU:n Energia- ja ilmastopaketti 23.1.2008
Euroopan komissio: jäsenmaiden välinen taakanjako   Vuoteen 2020 mennessä: vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä  20% nostetaan uusiutuvan energian osuus 20%:een tehostetaan energiankäyttöä 20% lisätään liikenteen biopolttoaineiden osuus 10%:een Suomen osalta päästövähennys 16% (vrt ) Koskee asumista, liikennettä, maataloutta ja jätehuoltoa. Myös kunnat ja kuntien alle 20 MW lämpö- ja sähkölaitokset. Uusiutuvan energian osuus 28 % -> 38%  

48 Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Rakennemallityö: Kootaan kestävän yhdyskuntarakenteen kriteeristö Arvioidaan rakennemallivaihtoehtojen aiheuttama energiakulutus, liikenne ja liikkumismuotojakauma, kasvihuonekaasujen määrät ja ilmastoriskit osana vaikutusten arviointia Tase 2025 seudullinen liikennejärjestelmä: seudullisen joukkoliikenteen ratkaisut, kevyen liikenteen osuus seudun liikennejärjestelmässä vaikuttaa päätöihin liikennejärjestelmävaihtoehtojen vertailu tehdään energiankulutuksen ja päästöjen osalta

49 Suunniteltu sopeutuminen
Riskien kartoittaminen mm. alavien alueiden kaavoitus ja rakentaminen > tulvariskit rakentamisen tekniikat > eroosio, kantavuus, vettyminen vesihuolto > pohjavesivarat ja laatu jätevesihuolto> verkoston riittävyys, puhdistamo ja ääritilanteet, hulevesiratkaisut ja ääritilanteet Toimenpiteet? Projekteja tarvitaan, rahaa tarjolla!

50 Eteneminen Energia- ja kasvihuonekaasulaskelmien päivitys > skenaariot vuosille 2020 (2030) Skenaarioiden pohjalta ilmastopolitiikan tavoitteiden asettaminen (mm. tavoiteprosentti CO2-päästöjen vähentämiseksi) Ilmastonmuutosta hillitsevän seudullisen yhdyskuntarakenteen kriteerien märittely Rakennemallivaihtoehtojen ilmastovaikutusten arviointi liikenne- ja asumismuotojen sekä teollisuuden energiantarpeen osalta Toimenpidesuunnitelman ja aiesopimuksen laadinta ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja muutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi

51 Kaisu Anttonen Kaisu.Anttonen@Tampere.fi

52 Elinkeinojen toimintaympäristön kehittäminen
Seutuhallituksen tavoiteseminaari Tampereen kaupunki Kari Kankaala

53 Elinkeinostrategia Menestyvä ja kehittyvä elinkeinoelämä
Erottavat tekijät – kokeileva ek.pol Uudistumishalu ja -kyky Elinkeinoelämän sekä koulutus- ja tutkimusmaailman välinen tiivis yhteistyö ja kansainväliset yhteydet Valitut klusterit Lisäarvotekijät – kohdennettu ek.pol Yritysten tarpeita vastaavat tontit, toimitilat ja toimitila-alueet Monipuolinen ja houkutteleva asuinympäristö Työvoiman saatavuus, työvoimatarpeen ja tarjonnan kohtaaminen Perusta- yleinen ek.pol.

54 Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli
Seutuhallituksen tavoiteseminaari Pöyry Environment Oy Sakari Grönlund Jarmo Lukka

55 Tulevaisuudennäkymiä perspektiivi vuoteen 2030 / 2050
Ilmastonmuutos Energiatehokkuus Moniarvoisuus Muuttuva väestörakenne Kansainvälistyminen Niukkenevat resurssit

56 Väestönmuutos Tilastokeskuksen mukaan

57 Kunnat varautuvat kehityskuvissaan TK:n ennusteita suurempaan kasvuun

58 Rakennemallin tavoitteet koostetaan kolmesta osasta ja priorisoidaan
Kuntakuva-analyysi Rakennemallityön alussa asetetut yleistavoitteet Osaprojektien tavoitteet Priorisointi teidän tekemänänne tänään Tavoitteet hyväksytään seutuhallinnon kokouksessa

59 Rakennemallin yleistavoitteet
rakennemallilla tuetaan kaupunkiseudun kansainvälistymiskehitystä rakennemallin avulla määritellään alueidenkäytön päälinjat koko kaupunkiseudulle rakennemallin pohjana on kaupunkiseudun vahva kasvu ja sen hallinta kestävän kehityksen periaatteilla rakennemallin tavoitteena on myös seudullisen päätöksenteon edellytysten parantaminen rakennemallilla pyritään luomaan puitteet yksityiskohtaisemmalle maankäytön suunnittelulle rakennemalli toimii kuntien tahdonilmaisuna maakuntakaavoituksen suuntaan rakennemallilla vahvistetaan kaupunkiseudun imagoa ja omaleimaisuutta

60 Kuntakehityskuvien analyysi kertoo kuntien tavoitteista ja yhteistyötarpeista

61 Kuntakehityskuva-analyysi Tulokset alla olevan jaottelun mukaan kunnittain
Varautuminen kaupunkiseudun kasvuun Keskusten kehittäminen Toimintojen sekoittaminen Haja-asutus Kuntayhteistyö Maapolitiikka

62 Varautuminen kasvuun Eheyttäminen ja tiivistäminen pääperiaatteena
Keskukset Alakeskukset, kylät Olevan yhdyskunta-rakenteen sisällä Energiatehokkuus ja ekologisuus Viherverkostosta huolehtiminen Yhdyskuntarakenteen laajeneminen Joukkoliikenteen laatukäytävien varsille Kuntien raja-alueet, “välialueet” tarkasteluun Asuminen Monipuolinen asuntotuotanto Eri väestöryhmät huomioon Terveen ja kestävän elämän edellytysten parantaminen Arjen sujuvuuden edistäminen Työpaikka-alueet Logistisesti edulliset alueet käyttöön Tilaa vievät toiminnot omille alueilleen Toimistot keskustoihin Palvelujen saatavuuden parantaminen (kaupall. ja julkiset) Arkielämän sujuminen Lähipalvelu = lähin palvelu Palvelujen sijoittelu ei lisää liikkumistarvetta

63 Keskusten kehittäminen
Tavoitteellinen aluekeskusverkko hahmotettavissa Maakuntakeskus Kuntakeskukset + alakeskukset, “välialueiden” ja muuttuvien alueiden uudet ja kehittyvät keskukset Palvelukylät Keskusten elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen tärkeää Toimintojen sekoittaminen Palvelut ensisijaisesti keskuksissa tai joukkoliikenteen laatukäytävien solmukohdissa Kaupunkikulttuurin tukeminen Keskusten omaleimaisuus ja erityispiirteet huomioon

64 Alue- ja yhdyskuntarakenne
Kaupunkimaisten ja maaseutumaisten alueiden erottuminen Maaseutumaisilla alueilla halutaan tukea palvelukylien kehittämistä Haja-asutuksen hallinnan tehostaminen: Ehjän, toimivan, tehokkaan ja “vähäpäästöisen” yhdyskuntarakenteen tavoite Kaupunkiseudun kulttuuristen, virkistys- ja ekologisten arvojen säilyttäminen Maapoliittiset tavoitteet ja yhdyskuntatalous ohjenuoraksi Liikkumistarpeen vähentäminen Joukkoliikenteen osuuden merkittävä kasvattaminen Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen

65 Kuntayhteistyö maankäytön suunnittelussa
Alueita kehitetään yhteistyössä Raja-alueiden kehittäminen (asuminen, palvelut ja työpaikat) Raja-alueet luonteeltaan vaihtelevia, profiloinnin ja priorisoinnin tarve Seudulliset hankkeet (mm. jäteveden puhdistamo, tekopohjavesi, jätteenkäsittely, logistiikkakeskus) Liikennejärjestelmä, rautateiden paikallisliikenne, joukkoliikenteen laatukäytävät – yhteistyö ratahallintokeskuksen ja tiehallinnon kanssa Rakennemallin toteuttamiselle laaditaan yhteiset pelisäännöt Rakennemalli vs. yhteinen yleiskaava / maakuntakaavoitus ja kuntien kaavoitus, miten rakennemallia toteutetaan Maapolitiikalle yhteiset periaatteet Aikataulun, mitoituksen ja kustannusarviot sisältävän toteuttamissuunnitelman laadinta mm. asuntorakentaminen, palvelujen ja infran rakentaminen

66 Rakennemallista ja tavoitteista
Varautuminen erittäin voimakkaaseen väestönkasvuun Aikatähtäin 2030 liian lyhyt, 2050 sopivampi Vaihtoehtoasetelma liittyy tiiviisti asetettaviin tavoitteisiin Vaihtoehtoja arvioidaan suhteessa tavoitteisiin

67 Pasi Rajala Jarmo Lukka Sakari Grönlund