Koekatu- projekti: lyhyt esittely Anu Riikonen

Taustaa Kaupunkipuiden istuttaminen ja kasvupaikan perustaminen kallista Puiden huono kasvuunlähtö ja uusimistarve iso kustannus Koekadut perustettu mm. HY:n, HKR:n, TTKK:n ja Kekkilän yhteistyöllä Tarvetta saada tietoa katurakentamisen ja suunnittelun pohjaksi jotta puiden menestyminen kaupungissa paranisi

Tavoitteet tutkia maanalaisten ja maanpäällisten olosuhteiden vaikutusta puiden elintoimintoihin ja kasvuun kehittää katurakentamista vastaamaan paremmin puiden biologisia vaatimuksia syntyneen tietotaidon avulla voidaan kehittää katurakentamisen tekniikoita ja katupuiden hoito-ohjeita kehitetään puiden tilaa indikoivia nopeita seurantamenetelmiä katupuiden hoitoa varten

Rakennusvaihe Kokeen rakenne –kaksi katua joissa eri puulajit –kolme kantavaa kasvualustatyyppiä –kolme erilaista pinnoitetta –kolme jatkuvan seurannan pistettä/katu Mittaustekniikkaan otettu mallia mikrometeorologiasta ja metsäpuiden ekofysiologian tutkimuksesta Koekadut on rakennettu kuten tavalliset uudet kadut

Mittaukset Jatkuva seuranta: automaattinen datankeruu –sääolot PAR ilman lämpötila –maan olosuhteet kolmelta syvyydeltä maan lämpötila maan vesipitoisuus –puun elintoiminnot haihduntavuo rungon läpimitan muutos

Mittaukset Muut mittaukset –maan ilman kaasukoostumus: happi, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, etyleeni –versonkasvu kasvurytmi kokonaiskasvu –nettofotosynteesi ilmarakosäätö fotosynteesin hiilidioksidivaste fotosynteesin valovaste –klorofyllifluoresenssi

Menetelmät Mallintaminen –teoreettiset perusteet –mallin rakentaminen ja simuloiminen –kriittisten kohtien osoittaminen –mallin avulla saadun tiedon vertaaminen mittaustuloksiin Regressioanalyysi –syy-seuraussuhteiden osoittaminen puun hyvin- tai pahoinvoinnin ja maaperä- ja muiden ympäristöolojen välillä ”Perinteiset” tilastolliset menetelmät ja aikasarja- analyysi

Tuloksista: maaperä –Ilmanvaihdon ongelmat Jos maa on lämmintä  maan hapenkulutus on suuri Jos maa on märkää  ilma vaihtuu heikosti  happitilanne heikkenee nopeasti –leveäsaumainen noppakivi parantaa maan ilmanvaihtoa betonikiveen verrattuna –maan runsaat ja helppoliukoiset ravinteet näyttävät auttavan kasvuunlähtöä, mutta lisäävät maan biologista hapenkulutusta –vedestä ei ole ollut pulaa, liika märkyys vakava ongelma Pasteurinkadulla

Lehmukset menettivät siirrossa liikaa juuria  siirrosta toipuminen heikkoa (c) Pirjo Launonen/HKR

Tuloksista: puut –Norkkokujalla ravinteikkaalla alustalla paras kasvu, mutta erot eivät suuria. Pasteurinkadulla puut hyvin huonovointisia, kasvussa ei juuri eroja –nettofotosynteesi Pasteurinkadulla v paras ravinteikkaan alustan puilla, norkkokujalla eroja vain valo-oloista –klorofyllifluoresenssimittaukset osoittavat puiden kärsivän stressistä, kun maan happitilanne on huono

Tutkimuksen tulevaisuus –intensiivinen seuranta ja mittaukset jatkuvat vielä ainakin 2 vuotta –tutkimuksen ”täyden toiminnan” vuodet olleet molemmat märkiä ja vähäroutaisia, kaivataan tietoa kasvualustojen toiminnasta kuivina kesinä ja kylminä talvina –kasvualustojen biologisen toiminnan stabiloituminen ja puiden asettuminen uudelle kasvupaikalle vie aikaa –vuosittain keskitytään hieman eri asioihin, viime vuoden fokus kasvualusta-asioissa, jatkossa mm. puiden haihdutus ja valo-olot