Pauliina Salmi Järvikalapäivä

Esitys aiheesta: "Pauliina Salmi Järvikalapäivä"— Esityksen transkriptio:

1 Pauliina Salmi Järvikalapäivä 31.5.2012
Hapetuksen vaikutus Enonselällä Kolmen talven ja kahden kesän kokemuksia Pauliina Salmi Järvikalapäivä

2 Sisältö: Hapetus Enonselällä 2. Vaikutukset talvella
Tavoitteet ja menetelmä 2. Vaikutukset talvella - Lämpö-, happi- ja ravinneolot 3. Vaikutukset kesällä 4. Yhteenveto Lämpötilanmittaus – anturiverkosto Enonselällä, kesäaikaan 10 mittauskohdetta

3 Hapetus Tavoitteet: Estää pohjanläheisen veden happikato
Vähentää ravinteiden liukenemista sedimentistä Vähentää levien esiintymistä Tarjota elintilaa pohjaeläimille, eläinplanktonille ja kaloille

4 Menetelmä: Hapekkaan pintaveden pumppaaminen Enonselän syvänteisiin aloitettiin syksyllä 2009 Pumppu 3 m syvyydessä Pumppausnopeus 1 m-3 s-1 Putken alaosa 8-10 m pohjan yläpuolella Talvella Kesällä

5 Sekoitusasema (à 1,5-2,5 kW) Sekoitusasema (ei käynnissä talvella ) Lankiluodon näytteenottopiste Näytteenottolinja Muut näytteenottopisteet

6 Vaikutukset jäänalaisiin lämpö- ja happioloihin
Maaliskuu, Lankiluodon syvänne: Lämpötilajakauma sekoitusvuosina tasaisempi ja syvänne kylmempi Happipitoisuus sekoitus-vuosina korkeampi

7 Lopputalven happitilanne
Sekoituksen vaikutus oli laajamittaista Sekoittamaton talvi vs. viime talvi Talvi 2009 (ei hapetusta) Talvi 2012

8 Vaikutukset jäänalaisiin ravinneoloihin
Lankiluodon syvänne Sekoitusvuosina pohjanläheiset kokonaistyppi ja –fosforipitoisuudet olivat alhaisempia kuin kymmenen edeltävän vuoden ( ) minimi

9 Vaikutukset kesän lämpö- ja happioloihin
Lankiluodon syvänne Lämpimän pintaveden pumppaaminen alaspäin lämmittää syvänteitä Hapetus ei estä happikatoa

10 Kesän happitilanteen kehitys
Lankiluodon syvänteen mittauslautta - Hapetus kuitenkin hidasti happikadon kehittymistä noin kuukaudella Hapetus Hapetus

11 Vaikutukset kesän ravinneoloihin
Lankiluodon syvänne: Sekoitusvuosina ravinnepitoisuudet olivat myös kesällä huomattavan alhaisia

12 Tilavuuspainotetut ravinteet
Syvänteet ovat melko pieni-alaisia -> tilavuuspainotteisissa ravinteissa ei suuria eroja sekoitusvuosien ja sekoitta-mattomien vuosien välillä Kuitenkin tässäkin selviä viitteitä, että sekoitusvuosina tilanne oli aikaisempaa pa-rempi (varsinkin talvella) Sekoitus ei nostanut ravinteita ylöspäin pohjasta

13 Yhteenveto Sekoitus on tehokasta talvella, syvänteet pysyvät viileinä ja happipitoi-suudet korkeina Kesällä hapetus nostaa syvän veden ja pohjan lämpötilaa - hapenkulutus lisääntyy - viileä välivesikerros tuhoutuu - hapetus vain viivästyttää happikadon kehitystä Ensimmäiset tulokset ravinteisuuden kehittymisestä lupaavia - hapetus rajoitti ravinteiden liukenemisen sedimentistä - syvän veden hapen loppumisesta huolimatta pohjasedimentti ei kesällä pelkistynyt niin paljoa että ravinteiden vapautuminen veteen olisi kiihtynyt Hapetuksen odotetaan vähentävän myös levien esiintymistä! –Näytteitä analysoidaan Levänäyte – Vain vähän levää, pääosin siimallisia nielu- ja kultaleviä