Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Keski-Suomessa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Samanaikaiset ongelmat – erilaiset toimintakulttuurit Samanaikaiset päihdeongelmat ja mielenterveyshäiriöt, erilaiset hoitokäytännöt sekä päihde- ja mielenterveysjärjestelmän erilaiset toimintakulttuurit ovat muodostaneet suurimman esteen palveluihin pääsylle yhden oven ja matalan kynnyksen periaatteella. Mielenterveys- ja päihdeongelmien kytkeytyminen toisiinsa edellyttävät, että palvelujärjestelmää muokataan asiakkaan näkökulmasta helpommaksi käyttää.

Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen – monta mahdollista tapaa Kaupunki, kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa mielenterveys- ja päihdepalvelut palvelut kokonaan itse tai antaa osan tai koko palvelukokonaisuuden jonkin muun organisaation tehtäväksi riippuen alueen olemassa olevasta palvelujärjestelmästä sekä tarkoituksenmukaisesta palveluiden tuottamistavasta. Kuntien on mahdollista tehdä strategiseen kumppanuuteen perustuvia sopimuksia kolmannen sektorin järjestämistä palveluista. Kunnat voivat olla myös mukana perustamassa yhteistoimintaorganisaatioita yhdessä muiden kuntien, sairaanhoitopiirin sekä kolmannen sektorin järjestöjen kanssa.

Palvelujärjestelmien kehittäminen Useissa kaupungeissa mielenterveys- ja päihdepalveluja tuottavat useat eri organisaatiot ja hallintokunnat julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Palvelujen kehittäminen palvelurakenteita uudistamalla edellyttää sairaanhoitopiirin, kaupunkien ja kuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden yhteistä näkemystä ja sitoutumista siitä mitä ollaan muuttamassa, kehittämässä, luomassa tai kenen vastuulle palvelujen tuottaminen määritellään. Nykyisessä tilanteessa tulee pääsääntöisesti rakenteita uudistamalla, keskittämällä sekä tehtävänjakoa selkiyttämällä löytää tarvittavat resurssit palvelujen kehittämiseen ja niiden muuttamiseen.

Asiakkaiden ohjautuminen palvelujen piiriin (1) Asiakkaat ohjautuvat virka-aikaan palveluiden piiriin esisijaisesti sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta. Kunnat voivat myös määritellä, että yhdistetty päihde- ja mielenterveysongelmaisten avohoitoyksikkö toimii ensisijaisena palvelupisteenä perus- ja erikoistasolla. Tämä organisointitapa voi olla perusteltua erityisesti silloin, kun kunnassa on selkeä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuus eikä resursseja ole syytä hajauttaa monelle eri tasolle useaan yksikköön. Erityisosaamista edellyttävät palvelut voidaan keskitetysti sijoittaa yhteen organisaatioon ja yksikköön. Se miten asiakkaiden ohjautuminen palvelujen piiriin organisoidaan, riippuu pitkälti kunnan tai alueen väestöpohjasta ja palvelujärjestelmien laajuudesta sekä siitä, miten erikoistuneita palveluyksiköitä alueelle on voitu luoda.

Asiakkaiden ohjautuminen palvelujen piiriin (2) Virka-ajan ulkopuolella päihde- ja mielenterveysongelmaiset asiakkaat ohjautuvat palvelujärjestelmään selviämishoitoyksikön kautta. Päihtymys ei saa estää henkilön akuuttihoidon tarpeen arviointia ja hoidon järjestämistä, eikä päihtymys saa estää henkilöä saamasta asianmukaista palvelua ja kohtelua (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 2006). Päihtyneiden ensihoito voidaan järjestää suurimmissa kunnissa erillisissä selviämishoitoyksiköissä. Selviämishoitoyksikkö voidaan sijoittaa poliisivankilan, päivystävän terveydenhuollon toimintayksikön tai päihdehuollon katkaisuhoitoyksikön yhteyteen riippuen siitä mikä on toiminnallisesti, taloudellisesti sekä sijainniltaan ja resursoinniltaan parempi perusvaihtoehto.

Mistä yhdistäminen pitäisi aloittaa Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa esitetään erikoistason mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämistä Suunnitelmassa puhutaan myös sosiaali- ja terveyskeskuksista ikään kuin ne olisivat yhdistettyinä, mutta kuitenkaan tätä koskevaa ehdotusta suunnitelmassa ei ole Sosiaali- ja terveyskeskusten yhdistäminen olisi peruspalveluita vahvistava hallinnollinen ja toiminnallinen valinta. Pitäisi arvioida kuinka mielenterveys- ja päihdepalvelut olisi vaikuttavinta järjestää ja tuottaa Taloudellisen säästön tavoittelu lyhyellä aikavälillä saattaa lisätä kustannuksia pidemmällä ajalla.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistäminen tai erikoistuminen asiakasryhmittäin? Mielenterveys- ja päihdetyön erikoispalveluiden avopalvelut yhdistetään yhdeksi hallinnolliseksi ja toiminnalliseksi yksiköksi, silloin kun se on pienien yksiöiden haavoittuvuuden, kuntakoon tai väestöpohjan kannalta perusteltua. Suurissa kaupungeissa voi toimia useita mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksiköitä, joista osa voi erikoistua ja profiloida palveluitaan asiakasryhmittäin tai hoitoprosessien mukaisesti. Tehtävät ratkaisut voivat vaihdella kunta- tai aluekoon mukaisesti. Hallinnollinen yhdistäminen ei takaa toiminnallista yhteistyötä! Pitäisikö muitakin toimialaoja olla valmiita yhdistämään päihdepalveluihin tai yhdistettyyn mielenterveys- ja päihdepalveluun? Esim. työvalmennus

Palveluiden organisointi pienissä kunnissa Pienemmillä ja keskisuurilla seutukunnilla (20 000 - 50 000 asukasta) voidaan yhdistää mielenterveystoimisto, A-klinikka tai vastaava sekä mahdollisesti perheneuvola samaan hallinnolliseen ja toiminnalliseen yksikköön. Yleensä tälle väestöpohjalle rakennetut erilliset mielenterveys- ja päihdehoidon avopalveluyksiköt ovat henkilöstöresursseiltaan haavoittuvia ja moniammatillisen työryhmän erikoistuminen jää ohuemmalle kuin suuremmissa, yhdistetyissä toimintayksiköissä. Toimintoja ja rakenteita yhdistettäessä tulee A-klinikoille tyypillinen päivystysvastaanottopalvelu säilyttää. Lisäksi tulee kehittää liikkuvan työn malleja peruspalveluiden konsultointia varten.

Palveluiden organisointi suurissa kunnissa Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ehdotusten mukaan suuremmissa kaupungeissa tai yli 100 000 asukkaan useampia yksikköjä sisältävillä seutukunnilla on mahdollista tehdä työnjakoa mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien erikoistason hoidossa. Tällöin kukin yksikkö keskittyy hoitamaan tiettyjä osa-alueita laajasta mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuudesta. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltainen integroitu hoito- ja kuntoutusmalli on mahdollista kehittää nykyisten mielenterveyspalveluiden tai päihdehuollon avohoidon erikoisyksiköiden pohjalle, riippuen siitä kummalla on paremmat lähtökohdat vastata myös kaksois- ja kolmoisdiagnoosipotilaiden hoidon tarpeen arvioinnista, hoidosta ja kuntoutuksesta.

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen painopiste laitoshoidosta avohoitoon? Pitkäkestoisen laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen rinnalle kehitetään avohoidossa tuotettuja ryhmäohjelmia, joihin asiakkaat voivat osallistua ympärivuorokautisesta laitoshoidosta, asumispalveluista tai itsenäisestä asumisesta käsin. Ryhmämuotoisesti toteutetuilla hoito-ohjelmilla voidaan laajentaa hoidossa olevien asiakkaiden määrää ja tuottaa kustannustehokkaampia kuntoutusmuotoja perinteisen laitoskuntoutuksen rinnalla. Päihdepalvelusäätiön osalta muutos tarkoitti hinnan laskua 156 eurosta 95 euroon / pvä

Aikuispsykiatrian kehittämishanke Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen työn tuloksena on maakunnassa voitu vähentää psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta sekä sairaalahoitoa ja samalla on siirretty henkilöstöresursseja sairaalahoidosta sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoitoon noin 80 vakanssin verran. Maakunnan aikuispsykiatrian avohoidon resurssit ovat lisääntyneet viimeisen neljän vuoden aikana määrällisesti noin 60 %.

Keski-Suomen kuntien km Keski-Suomen kuntien km. käyttämät aikuispsykiatrian sairaansijat 2001 – 2008 (myös yleissairaalapsykiatria)

Psykiatrisen hoidon henkilöstöresurssien siirtyminen avohoitoon 2006 – 2008 2005 2006 2007 2008 2010 Sairaala-hoidon toimet 294 274 255 231 Shp:n avohoidon toimet 19 38 62 Avohoidon toimet tk:ssa 139 Yl.sair.psk. toimet 35 Yhteensä 468 467

Sairaanhoitopiirin psykiatrisen avohoidon vakanssit 2009 (ei lääkärit) Depressiohoitajat 13 Tehostettu kotihoito 16 Nuorten aikuisten hoito 4 Psykiatrinen päivystystiimi 11 Psykiatrinen kuntoutus Kotikuntoutus 13 Tourulan asumisyksikkö 8 Kuntoutuskoordinaattori 1 Vanhuspsykiatrian konsultaatio 4 Hallinto 5 Yhteensä 75 (61)

Selviämishoitoyksikön perustamisen vuonna 2010 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön ja Jyväskylän kaupungin työryhmän esitys päihdepotilaiden selviämishoitoyksikön perustamisesta hyväksyttiin ohjausryhmässä 13.2.2009 Selviämishoitoyksikön perustamisen tarkoituksena on: Parantaa moniongelmaisten päihdepotilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon käynnistymistä, Vähentää päihdepotilaiden tilanteen selvittelyn ja hoidon järjestelyn tarvetta sairaanhoitopiirin päivystyksessä, psykiatrisessa sairaalahoidossa, ja terveyskeskuksissa sekä Vapauttaa poliisin resursseja terveyspalveluja tarvitsevien poliisivankilan asiakkaiden valvonnasta ja huolehtimisesta poliisitoimelle varsinaisesti tarkoitettuihin tehtäviin

Selviämishoitoyksikön toiminnan tavoitteet Selviämishoitoyksikön toiminnassa pyritään siihen, että yksiköstä poistuessaan Potilas on selvinnyt päihtymystilastaan Potilaan psyykkinen ja sosiaalinen tilanne sekä mahdollinen päihdeongelma on kartoitettu Potilaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve arvioitu Potilas on ohjattu tarvittaessa tarkoituksenmukaiseen hoitoon

Lähettävät tahot Päihtyneiden ensihoitoyksikkö Kotiutus Jatkohoito Päihtynyt hoidon tarpeessa oleva asiakas Lähettävät tahot Terveyskeskus ja Erikoissairaanhoidon päivystys Poliisi Sairaan- kuljetus Psykiatrisen Sairaalan päivystys Muut viranomaiset Päihtyneiden ensihoitoyksikkö Päihtymistilan selvittäminen Hoidon tarpeen arviointi Sosiaalisen tuen tarpeen arviointi Hoitoon ja palveluihin ohjaus Kotiutus Ei hoidon tai tuen tarvetta Jatkohoito Katkaisu- ja vieroitushoito Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Sosiaali- ja terveyskeskus Erikoissairaan- hoito

Selviämishoitoyksikön toiminnan vaikutukset Selviämishoitoyksikön perustaminen Vähentää päihdeongelmaisten potilaiden hoitoa ja samalla hoidon kustannuksia psykiatrisessa sairaalahoidossa ja sairaanhoitopiirin päivystyksessä Vapauttaa psykiatrisen sairaalahoidon ja sairaanhoitopiirin päivystyksen henkilöstöresursseja muiden potilasryhmien hoitoon tarkoituksen mukaisella tavalla ja Vähentää psykiatrisen sairaalahoidon järjestämisen tarvetta maakunnassa.