Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Esitys aiheesta: "Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä"— Esityksen transkriptio:

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä
Raahen sairaala perustettu 1960-luvulla v 1988 Raahen sairaala liitetty kiinteistöineen keskussairaalaan ilman vastiketta v 1995 Raahen sairaala irrotettiin ilman vastiketta sairaanhoitopiiristä, paitsi Rantsila ja Vihanti (yht n 1mmk) Väestöpohja on n asukasta. TOIMINTA-AJATUS Hyvinvointikuntayhtymä on laaja-alainen Oulun läänin eteläosan sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestäjä, joka mahdollistaa alueensa ihmisille edellytyksiä hyvään elämään ja kannustaa oman elämän hallintaan. KMyllymäki KMyllymäki

2 Kuntayhtymän toimintaorganisaatio ja hallinto v. 2009
                                                                                                                                                                         Kuntayhtymän toimintaorganisaatio ja hallinto v. 2009 KMyllymäki KMyllymäki

3 KMyllymäki KMyllymäki

4 KMyllymäki KMyllymäki

5 RAS toiminta Yhdistetty synnytys/operatiivinen osasto
Oma operatiivinen päivystys Jakamaton päivystys (ulkoistettu), rekrytoitu ensihoidon ylilääkäri Viisi terveysasemaa Esh 33 lääkäriä Pth 29 Mielenterveyskeskus (mielenterveystoimisto, päiväosasto ja vuodeosasto) SHP laskuttaa kuntayhtymää, joka tarkastaa laskut ja ohjaa kuntiin KMyllymäki KMyllymäki

6 KMyllymäki KMyllymäki

7 Jäsenkunnat Siikajoki Raahe Ruukki Pyhäjoki 1.397 23. 022 4.600 3.564
RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY Jäsenkunnat Siikajoki 1.397 Raahe Ruukki 4.600 Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Raahe, Pattijoki, Pyhäjoki, Ruukki ja Siikajoki. Raahen seutukunnan kunnista Vihanti on terveydenhuollon palvelujen osalta mukana Oulaisten seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä ja käyttää selkeästi enemmän Oulaskankaan sairaalan palveluja kuin meidän sairaalan palveluja. Täydellisen seutukunnallisen terveydenhuoltoalueen toteutumiseksi Vihannin kunta olisi saatava mukaan seutukuntayhteistyöhön myös terveydenhuollon osalta. Raahen kaupunki ja Pattijoen kunta yhdistyvät ensi vuoden alusta uudeksi Raahen kaupungiksi. Pyhäjoki 3.564

8 Kuntayhtymän historiaa:
RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY Kuntayhtymän historiaa: 1967 Raahen sairaala aloitti toimintansa 1972 Raahen kasvatusneuvola perustettiin 1973 Terveyskeskustoiminta osaksi kuntainliiton toimintaa 1988 Sairaala siirtyi sairaanhoitopiiriin 1993 Raahen mielenterveyskeskus siirtyi sairaanhoitopiiristä 1996 Sairaala palasi sairaanhoitopiiristä kuntayhtymään Nykyiset jäsenkunnat sekä Vihanti ja Rantsila olivat mukana kuntainliitossa, joka aloitti Raahen sairaalan toiminnan vuonna 1967 Kuntainliitto otti hoitaakseen kasvatusneuvolatoiminnan vuonna 1972 Kansanterveyslain myötä valtakunnallisesti poikkeava ratkaisu oli, että aluesairaalaa ylläpitävä kuntainliitto otti hoitaakseen myös terveyskeskustoiminnan vuoden 1973 alusta lukien. Toiminnat olivat kuitenkin erillään. 70- ja 80-luvulla rakennettiin terveyskeskustoimintaa varten toimitilat jokaiseen kuntaan ja 80-luvun loppupuolella terveyskeskuksen henkilökuntamäärä ylitti jo sairaalan henkilöstömäärän. Vuoden 1988 alussa sairaala lähti perusteellisen harkinnan jälkeen mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Näin uskottiin parhaiten turvattavan sairaalan lääkäreiden pysyvyys ja saatavuus

9 Toimipisteet Kuntayhtymällä on toimipisteitä jokaisessa jäsenkunnassa.
RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY Toimipisteet Kuntayhtymällä on toimipisteitä jokaisessa jäsenkunnassa. Raahessa sijaitsevassa päätoimipisteessä ovat sairaala ja pääterveysasema, jossa sijaitsevat yhteiset palvelut kuten ensiapu, työterveyshuolto, erityistyöntekijät ja hallinto ja tukipalvelut. Saloisten terveysasemalla on sekä lääkärinvastaanotto että hammashuoltopalvelut. Kummatin terveysasemalla on hammashuolto- ja neuvolapalvelut.’ Jäsenkuntien terveysasemilla on lääkärinvastaanotto-, hammashuolto-, neuvola- ja kotisairaanhoidon palvelut. Ruukissa on myös yhdessä kunnan kanssa ylläpidettävä vuodeosasto/vanhainkoti Jäsenkunnat järjestävät sosiaalitoimen palvelut

10 RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY

11 Toimintaorganisaatio
RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY Toimintaorganisaatio Tällaisella organisaatiolla on toimittu vuoden 2001 alusta lukien. Kaikilla tasoilla vetäjät valitaan valtuustokauden kattavaksi neljän vuoden määräajaksi. Varsinaisen toiminnan tulosalueet perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Hallinto- ja tukipalvelut sekä hoitotyö myyvät sisäisesti palveluja näille tulosalueille.

12 RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY
Lääkäreiden virkoja on 74, hoito- ja tutkimushenkilöstön virkoja 381 ja hallinto- ja tukipalvelujen virkoja 120. Sijaiset ja tilapäiset työntekijät mukaan lukien henkilöstömäärät vuoden vaihteessa näkyvät taulukosta

13 Toimintakuluista n. 75 % on henkilöstömenoja
RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY Kuntayhtymän liikevaihto oli viime vuonna 29,5 milj. euroa ja kuuvana vuonna ylittää 30 milj. euron rajan. ja toimintatuloista yli 80 % on jäsenkuntien kustannusosuuksia. Toimintakuluista n. 75 % on henkilöstömenoja

14 RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY
Fuusion toteutus Vuosina 1993 – 1994 laaja selvitys yhteistyön kehittämisestä Vuoden 1996 talousarviossa sairaanhoitopiiri poistamassa synnytykset ja operatiivisen päivystyksen Raahesta Esitys seutukunnan johtokunnalle fuusiosta lokakuun lopulla Valmistelu marras – joulukuussa neuvottelut sairaanhoitopiiri/kunnat/ky. - perussopimus ja muut sääntömuutokset - käsittely kunnissa ja kuntayhtymissä - talousarvion laatiminen - jne. Aloitus Yhteistoimintamuodot sairaalan ja terveyskeskuksen välillä olivat esillä koko sen ajan, minkä sairaala oli sairaanhoitopiirissä. Perustan fuusiolle loi vuosina 1993 ja 1994 tehty selvitys. Lopullinen ratkaisu fuusion toteuttamisesta syntyi, kun vuonna 1995 piiri vaati sairaalaa laatimaan budjettiesityksen, jossa synnytykset ja operatiivinen päivystys lopetetaan. Teimme eristyksen seutukunnan johtokunnalle, että aloitetaan selvitys sairaalan irtautumisesta sairaanhoitopiiristä. Sairaanhoitopiirin johtaja Olli Linsuri oli jo aikaisemmin ilmoittanut, että piiri hyväksyy sairaalan irtautumisen, jos Raahen alueen kunnat niin haluavat tehdä. Linsurin esityksestä fuusio toteutettiin heti vuoden 1996 alusta, kuten me sanomme päivystyksenä. Kahden kuukauden aikana toteutettiin valmisteluprosessi, joka varmaankin hakee vertaistaan julkishallinnossa. Oppia haimme Jämsästä ja Pieksämäeltä, jossa oli tehty vastaavat ratkaisut. Aloitimme vuoden 1996 alusta, mutta työ jatkuu edelleenkin.

15 Tavoitteet ja niiden toteutuminen
RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY Tavoitteet ja niiden toteutuminen Sairaalan toiminnan alasajon estäminen ja työpaikkojen säilyminen Uusia toimintoja: fysiatria, keuhkosairaudet, kipupoliklinikka, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, dialyysihoito, geriatria Päätösvalta terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä seutukuntaan 70 % palveluista tuotetaan itse Sairaanhoitopiirin palveluissa ky. muodostaa ostorenkaan Jäsenkuntien sitoutuminen palvelujen käyttämiseen Perustavoite fuusiolle oli sairaalan toimintojen alasajon estäminen ja siten myös työpaikkojen säilyttämien seutukunnassa. Tähän päivään mennessä entiset toiminnot ovat pääsääntöisesti säilyneet ja uusina ovat tulleet mm: fysiatria, keuhkosairaudet, kipupoliklinikka, korva- nenä- ja kurkkutaudit, geriatria ja dialyysihoito. Päätösvalta siirtyi terveydenhuollossa suurelta osin omaan seutukuntaa, kun tuotamme itse palveluista noin 70 %. Sairaanhoitopiiriltä ostettavissa palveluissa muodostamme ostorenkaan. Jäsenkuntien sitoutuminen palvelujen käyttämiseen sovittiin kuntien kesken fuusion valmistelun yhteydessä. Pyhäjoella siirtyminen tapahtui nopeasti. Ruukin ja Siikajoen osalta tilanne on tänä päivänä kunnossa.

16 Tavoitteet ja niiden toteutuminen
RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY Tavoitteet ja niiden toteutuminen Yhteistyön jatkuminen sairaanhoito-piirin kanssa Erillisessä kehittämisprojektissa sovittu erikoisaloittaisesta yhteistyöstä Ulosmyynnin tason säilyttäminen Palvelujen myynti alueen ulkopuolelle putosi aluksi noin 30 % Viime vuosina ulosmyynti kääntynyt kasvuun Kalajoki suurin ulkopuolinen ostaja Pohjan yhteistyön jatkumiselle sairaanhoitopirin kanssa loi se, että fuusio toteutettiin täydessä yhteisymmärryksessä. Yhteistyö on vuosien varrella kehittynyt myönteiseen suuntaan, mistä esimerkkinä vuosina 2000 ja 2002 tehty selvitys. Siinä sovittiin erikoisaloittain yhteistyöstä. Mm. lääkäreiden koulutusoikeudet ovat laajentuneet. Sairaalan toimintojen laajentuminen on tapahtunut yhteisymmärryksessä sairaanhoitopiirin kanssa Sairaalan palvelujen myynti alueen ulkopuolelle väheni aluksi. Siihen oli syynä myös kuntien talouden heikentyminen. Nyt myyntiä on saatu hieman nousemaan.

17 Tavoitteet ja niiden toteutuminen
RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kustannussäästöt Jäsenkuntien terveydenhuoltomenoissa ei reaalikasvua Kilpailukykyisiin tuotehintoihin sisältyvät korot ja poistot sairaalan peruskorjauk- sesta ja laitekannan uusimisesta Sairaaloiden tuottavuusprojektin mukaan sairaalan tuottavuus korkea Fuusion osuutta kustannussäästöihin on vaikea osoittaa, kun samanaikaisesti on tullut kokonaan uusia hoitoja. Asukaskohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot ylittävät maan keskitason jäsenkunnista vain Ruukissa. Kuntien kustannuksia lisää se, että sairaalan sijaitseminen seutukunnassa lisää julkisten terveydenhuoltopalvelujen käyttöä. Fuusion jälkeisenä aikana jäsenkuntien terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet keskimäärin kustannustason nousun mukaan. Sairaalan toiminnan osalta fuusion jälkeen tavoitteena on ollut, että tuotehinnat eivät saa olla sairaanhoitopiirin hintoja korkeampia ja syntyneet kustannukset pääomamenoineen on niillä pystyttävä kattamaan. Tässä on tähän saakka myös onnistuttu. Stakesin sairaaloiden tuottavuusprojektissa olimme mukana vuoden 2000 osalta ensimmäisen kerran ja tulokset osittavat korkeaa tuottavuutta. Yhden vuoden tuloksiin on vielä kuitenkin syytä suhtautua varauksella.

18 RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY

19 RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY

20 Tavoitteet ja niiden toteutuminen
RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY Tavoitteet ja niiden toteutuminen Perusterveydenhuollon ja erikois-sairaanhoidon toimintojen yhteen-sovittaminen Hallinto- ja tukipalveluyksiköt yhdistetty Yhteinen ensiapu Osastojen yhteiskäyttö Yhteinen kuntoutusyksikkö Yhteistyö perhesuunnittelussa Hammashuollon ja anestesian yhteistyö Henkilökunnan yhteiskäyttö Koulutusyhteistyö Fuusion onnistumisen kannalta olennaista oli, että toimintojen yhteensovittamisessa onnistutaan. Ensimmäinen haaste oli toimintojen organisointi. Ks. seuraava dia Heti vuoden 1996 aikana yhdistettiin ensiaputoiminta ja kuntoutustoiminta. Yksiköt ovat perusterveydenhuollon tulosalueella. Päivystystä ylläpitävät sekä terveyskeskuslääkärit että sairaalalääkärit ja kaikki erikoisalojen takapäivystäjät ovat tarvittaessa ensiapuyksikön käytettävissä. Osastojen toiminta on muuttunut fuusion jälkeisenä aikana täysin. Yhdellä operatiivisella osastolla ovat sekä synnyttäjät että kirurgiset potilaat. Jako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastoihin on hämärtynyt. Kummallakin tk:n osastolla hoidetaan myös sairaalan potilaita. Gynekologit hoitavat terveydenhoitajien kanssa perhesuunnittelun. Nukutushammashuoltoa toteutetaan leikkaussalissa Henkilökunnan yhteiskäytön edistämiseksi osaltaan perustettiin hoitotyön tulosalue. Asenteiden muuttuessa henkilökunnan siirtyminen yksiköstä toiseen työmäärien mukaan on parantunut. Lääkäreiden koulutusoikeuksia olemme saaneet lisää ja lääkärityövoiman turvaamiseksi pyrimme rakentamaan uusille lääkäreille koulutussuunnitelmat, joiden mukaan suurin osa erikoislääkärin koulutukseen vaadittavasta työajasta voidaan suorittaa meidän kuntayhtymässä. Koulutuksen suunnittelua ja toteutusta varten meillä on koulutus- ja kehittämispäällikkö Tällä hetkellä toimintojen kehittämistyötä tehdään laadunhallintajärjestelmän rakentamisella Kings Fundin auditointimenetelmällä.

21 Terveyskeskuksen ja sairaalan yhteistoiminnan kehittyminen
RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY Terveyskeskuksen ja sairaalan yhteistoiminnan kehittyminen Tilanne ennen fuusiota Erilaiset toimintakulttuurit Vähäinen yhteistyö Henkilökunnan vaikutusmahdollisuudet vähäiset Ei työkiertomahdollisuutta Perusterveydenhuollossa ja erikois- sairaanhoidossa eri ylihoitajat Keskeinen haaste yhteistyölle on ollut sairaalan ja terveyskeskuksen erilaiset toimintakulttuurit. Ennen fuusiota kahden talon väkeä samalla tontilla henkilökunnalla ei ollut yhteisiä tapaamisia tai koulutuksia

22 Terveyskeskuksen ja sairaalan yhteistoiminnan kehittyminen
RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY Terveyskeskuksen ja sairaalan yhteistoiminnan kehittyminen Tilanne fuusion jälkeen Johto sitoutunut Henkilökunnan vaikutus- mahdollisuudet Yhteinen hoitotyön tulosalue Hoitajien yhteiskäyttö Osastojen yhteiskäyttö Edellytys yhteistoiminnalle on johdon sitoutuminen Henkilökunnalla mahdollisuus vaikuttaa asioihin Sama johtava hoitaja sekä pth:ssa että esh:ssa mahdollistaa yhteiset toimintaperiaatteet ja -tavat Yhteisistä asioista sovitaan kuukausittain olevissa osastonhoitajien kokouksessa Yhteinen varahenkilöstö Työkiertomahdollisuus Henkilökunta siirtyy yksiköstä toiseen kuormituksen ja työmäärien mukaan. Osastojen toiminta on muuttunut fuusion jälkeisenä aikana täysin Sairaansijoja määrä on fuusion jälkeen vähentynyt 120:sta 55, v operatiivinen ja synnytysosasto yhdistettiin samalla osastolla hoidetaan sekä synnyttäjät, gynekologiset että kirurgiset potilaat Jako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastoihin on hämärtynyt Yhdellä perusterveydenhuollon osastolla hoidetaan akuutteja sisätautipotilaita (paitsi ei sydäntarkkailua vaativia potilaita), kirurgisia potilaita. Toinen pth:n osasto hoitaa pitkäaikaispotilaita, kuntoutuspotilaita ja lonkkaleikkauksen jälkeistä kuntoutusta vaativia potilaita..

23 Terveyskeskuksen ja sairaalan yhteistoiminnan kehittyminen
RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY Terveyskeskuksen ja sairaalan yhteistoiminnan kehittyminen Tilanne fuusion jälkeen Yhteinen ensiapu Yhteinen kuntoutusyksikkö Yhteistyö perhesuunnittelussa Hammashuollon ja anestesian yhteistyö Koulutusyhteistyö Heti vuoden 1996 aikana yhdistettiin ensiaputoiminta ja kuntoutustoiminta. Yksiköt ovat perusterveydenhuollon tulosalueella. Päivystystä ylläpitävät sekä terveyskeskuslääkärit että sairaalalääkärit ja kaikki erikoisalojen Perhesuunnitteluneuvola on perusterveydenhuollon terveydenhoitajien hoitamaa toimintaa, mutta gynekologi käy erikoissairaanhoidosta. Hammashuollon hammaslääkäri ja –hoitaja käyvät erikoissairaanhoidossa leikkausosastolla hoitamassa kehitysvammaisia ja pelkääviää potilaita. Yhteiset koulutukset Lääkäreiden koulutusoikeuksia olemme saaneet lisää ja lääkärityövoiman turvaamiseksi pyrimme rakentamaan uusille lääkäreille koulutussuunnitelmat, joiden mukaan suurin osa erikoislääkärin koulutukseen vaadittavasta työajasta voidaan suorittaa meidän kuntayhtymässä. Koulutuksen suunnittelua ja toteutusta varten meillä on koulutus- ja kehittämispäällikkö Aloitussivulle