Mihin kiusaamisen muotoihin KiVa Koulu vaikuttaa? Christina Salmivalli, TY KiVa-päivät, 27.-28.8.2010

Kiusaamisen interventiotutkimuksissa vaikuttavuutta on usein arvioitu ainoastaan yleisten kiusaamista ja kiusatuksi jotuumista koskevien kysymysten avulla Vaikka näissä tapahtuisi muutoksia, koskevatko ne kaikenlaista kiusaamista? Onko mahdollista että kiusaaminen muuttuukin intervention seurauksena vaikeammin havaittavaksi?

Jotta kiusaamisen vastainen ohjelma todella helpottaisi kiusattujen tilannetta, sen pitäisi vaikuttaa kiusaamisen muotoihin laajasti Vai tarvitaanko oma ohjelma erilaisille kiusaamisen ”alalajeille”?

Miksi KiVa vaikuttaisi moniin kiusaamisen muotoihin? Ohjelman yleiset toimenpiteet (oppitunnit, virtuaaliset oppimisympäristöt): pureudutaan kiusaamisen mekanismeihin ja seurauksiin, toista kunnioittavaan käytökseen, vertaistuen merkitykseen lisäksi käsitellään erilaisia kiusaamisen muotoja (mm. kännykkä- ja nettikiusaaminen, seksuaaliseen kiusaaminen, ryhmästä eristäminen)

Miksi KiVa vaikuttaisi moniin kiusaamisen muotoihin? Ohjelman kohdennetut toimenpiteet (KiVa-tiimien selvittämiskeskustelut): seulontaan tulleet tapaukset ohjataan tiimille aina kun kiusaamisen tunnusmerkit (mm. toistuvuus, pahan mielen aiheuttaminen) täyttyvät, kiusaamisen muodosta riippumatta ”Kiusaamisen muoto (onko se fyysistä, sanallista, epäsuoraa, onko siitä aiheutunut näkyviä merkkejä kuten mustelmia jne.) ei siis sinänsä ole ratkaisevaa pohdittaessa, ohjataanko kiusaamistapaus KiVa-tiimin selvitettäväksi. Keskeistä on, että yhdelle ja samalle oppilaalle on toistuvasti aiheutettu harmia, haittaa tai pahaa mieltä.” (Avain KiVaan Kouluun, s. 23)

KiVa Koulun vaikuttavuustutkimuksessa oppilailta kysyttiin heidän kokemuksiaan yhdeksästä eri kiusatuksi joutumisen muodosta ennen ja jälkeen intervention sanallinen eristäminen fyysinen sosiaalinen manipulointi omaisuuteen kohdistuva uhkailu ja pakottaminen rasistinen seksuaaliset nimitykset, eleet ja teot netti- ja kännykkäkiusaaminen

Eri tavoin kiusatut oppilaat (%), N = 21880

Kiusaamisen muodot Kiusaaminen on useimmiten sanallista (pilkkaamista, nimittelyä) Myös epäsuora kiusaaminen (ryhmän ulkopuolelle sulkeminen, ilkeiden juttujen levittäminen) sekä seksuaaliset nimitykset, teot ja eleet ovat melko yleisiä Fyysisten hyökkäysten kohteeksi joutuminen vähenee voimakkaasti 2. luokan jälkeen Uudempi, mutta toistaiseksi harvinainen kiusaamisen muoto on netti- ja kännykkäkiusaaminen

Eri muotojen yhteys toisiinsa Korrelaatiot eri muotojen välillä Kiusatuksi joutuminen: .35 (.28-.51), N=17621-21881 Toisten kiusaaminen: .39 (.31-.50), N=17595-21840 Kiusatuksi joutuva oppilas joutuu usein kiusatuksi monin eri tavoin Muita kiusaava oppilas kiusaa usein monin eri tavoin

Eri tavoin kiusatuksi joutuvat kokeilukouluissa (%) keväällä 2007 ja keväällä 2008 (vuosiluokat 4–6)

Muutos vuoden aikana (2007-2008) kokeilu- ja kontrollikouluissa, %

Ero KiVa Koulujen hyväksi, %

Entä yläkoulu? KiVa Koulun vaikutukset yläkoulussa pieniä, kun tarkastellaan kiusatuksi joutumista yleisesti (Kärnän esitys edellä) tapahtuiko muutoksia kuitenkin joissakin kiusatuksi joutumisen muodoissa?

Entä yläkoulu? Yläkoulussa yksikään kiusatuksi joutumisen muodoista ei muuttunut tilastollisesti merkitsevästi

Yhteenveto Vuosiluokilla 4-6, missä kiusattujen määrä yleisesti ottaen väheni, muutos näkyi kaikissa kiusatuksi joutumisen muodoissa joissakin vaikutukset suurempia kuin toisissa Jos kiusaaminen saadaan vähenemään, tämä näkyy useissa muodoissa = vaikutukset yleisiä pikemmin kuin spesifejä KiVa Koulu ei lisää ”piilokiusaamista”