Keuhkosairaudet ja liikunta

Liikunta ja hengitys Fyysisen kuormituksen aikana Aineenvaihdunta kiihtyy  keuhkotuuletus (ventilaatio) lisääntyy  hengästyminen Kaasujen siirtyminen keuhkorakkuloista (alveolit) verenkiertoon Valtimoveren hemoglobiinin happikyllästeisyys (SaO2-%)

Ventilaation kasvu kuormituksen lisääntyessä Kertahengitystilavuus (tidal volume, VT)  Hengitystiheys (fb)  Kevyt kuormitus: VT ja fb lisääntyvät, VT aluksi enemmän  ventilaatio  VT kasvaa 3-5 x lepo  max. rasitus (esim. 0.52.5 l) Raskas kuormitus: fb lisääntyy  ventilaatio  fb kasvaa 2-3 x lepo  max. rasitus (esim.1235/min), hyväkuntoisilla enemmän (esim. 660/min) Maksimiventilaatio harjoittelematon vs. harjoitellut Esim. 120 l/min vs. 200 l/min

Sisäänhengityksen virtausta rajoittaa ensisijaisesti sisäänhengityslihasten kyky muodostaa painetta Uloshengityksen virtausta rajoittaa hengitys-teiden mekaniikka Rasituksessa on edullista hengittää nenän kautta (sisäänhengitysilman puhdistus, lämmitys ja kostutus) Suun kautta hengittäessä pienempi vastus (kova rasitus)

Hapenpuutteen syitä

Hengenahdistuksen patofysiologiaa Sairauksissa rasituksen vaatiman ventilaation lisäämiselle tulee esteitä  hengenahdistus Ilmateitä tukkeavat ja ahtauttavat (obstruktiiviset) keuhkosairaudet, astma ja COPD) suurentavat hengitysvastusta Keuhkokudoksen elastisuuden väheneminen, esim. keuhkojen laajentuma, aiheuttaa keuhkojen mekaanisen kimmovoiman vähenemisen johtaen pienentyneeseen ajopaineeseen ja virtaukseen

Restriktiossa rintakehän myötäävyys ja laajeneminen vähenevät VT:n kasvattaminen rasitustilanteessa rajallista Obstruktiivisissa sairauksissa keuhkojen ventilaation ja verenkierron jakautuminen (ventilaatio-perfuusiosuhde) voi olla epätasaista ja sydämen oikean ja vasemman puolen toiminta voi heiketä  huonontunut suorituskyky

Liikunta ja keuhkosairaudet Liikuntaharjoittelu ei paranna itse keuhkosairautta eikä vaikuta sen kulkuun Liikunnalla voidaan estää keuhkojen heikentyneen toimintakyvyn vaikutusta suorituskyvyn huononemiseen ja palauttaa jo heikentynyttä suorituskykyä Hengenahdistus rasituksessa  suorituskyky mitattava ja arvioitava suorituskyvyn vähenemisen merkitys ja rajoittavat tekijät

Riittävä lääkitys liikunnan yhteydessä, esim. astma Lihaskunnon ylläpito Helpottaa hengityselimistön ja muun elimistön sopeutumista rasitustilanteissa nostamalla hengenahdistuksen kynnystä ja antamalla lisää toimintakapasiteettia Riittävä lääkitys liikunnan yhteydessä, esim. astma Allergeenien ja kylmän ilman vaikutus

Liikunnallinen kuntoutus

Akuutit hengitystieinfektiot Virusinfektiot Infektio-oireiden ilmaantuessa syytä pidättäytyä liikunnasta Limaneritys lisääntyy  yskä Keuhkoputkien pitkittynyt voimistunut supistumisärsyyntyvyys Astma: kylmä tai kuiva ilma, savu, pöly; lääkityksen tehostus, lepo

Astma Patofysiologiaa Obstruktio ja keuhkoputkien supistumisherkkyys (bronkokonstriktio) Tulehdus eli inflammaatio – hengitysteiden epiteelin muutokset  tulehduksen välittäjäaineiden vapautuminen  keuhkoputkien sileän lihaksiston supistuminen ja limaneritys Sairauden variabiliteetti: lievä ---- vaikea Lievässä kilpaurheiluun osallistuminen mahdollista Vaikeassa fyysinen toimintakyky voi heiketä merkittävästi Taudin fluktuaatio: vaikeampi, parempi

Astman luokittelu Rasitusastma (exercise-induced asthma, EIA) Ohimenevä ilmateiden obstruktio 5-15 min rasituksen jälkeen: vinkuna, yskä ja/tai dyspnea kestää 30 min harjoituksen lopettamisen jälkeen Mekanismi epäselvä: hengitysteiden kuivuminen ja jäähtyminen, vaskulaariset tekijät Huom. urheilijat Lievä astma Hengitystoiminta ei rajoita submaksimaalisessa rasituksessa Keskivaikea – vaikea astma Hengitystoiminta rajoittaa submaksimaalista rasitusta; lieväkin rasitus voi laukaista obstruktion

Ennaltaehkäisy Verryttely Hengitystieinfektioiden hoito Allergeenien välttäminen Lääkitys

Harjoittelun vaikutus astmassa Hoidettu astma ei vaikuta harjoitusvasteeseen Suorituskyky paranee kuten terveillä Jos astma on huonossa hoidossa, hengenahdistus rajoittaa fyysistä suoritusta Astmaa pahentavien tekijöiden välttäminen Hyvä verryttely Inhaloitava lääkitys auttaa Bronkodilataattorit (β-sympatomimeetit) Kortikosteroidit Lääkehoito tasapainoon

Exercise therapy- evidence - asthma Based on the systematic review of Ram et al. (2004) cardiorespiratory fitness of patients with asthma can be increased by physical training, but there was no evidence of an effect on measures of resting pulmonary function.

Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD, keuhkoahtaumatauti) Krooninen keuhkoputken tulehdus ja/tai keuhkolaajentuma Multi-orgaaninen systeemitauti: hengitys ja lihas Tupakointi; 15% tupakoitsijoista sairastuu Muut: passiivinen tupakointi, ilmasaasteet, hyperreaktiiviset ilmatiet, työperäiset syyt, sukupuoli, rotu, sosioekonominen status Yskä ja yskökset 10-15% aikuisväestöstä

Ennaltaehkäisy Tupakoinnin välttäminen tai lopettaminen ajoissa Sekuntikapasiteetin (FEV1) vähenemisen ehkäisy - kohtuullinen liikunta

COPD:n patofysiologiaa Hengityksen heikkeneminen Keuhkoputkien limaneritys lisääntyy (tupakka) Uloshengitys vaikeutuu ja rintakehä laajentuu Sekuntikapasiteetti ja uloshengityksen kapasiteetti (expiratorinen obstruktio) alenee suhteessa keuhkojen tilavuuteen Hiljalleen voimistuva hengenahdistus, hengityksen työmäärä lisääntyy Alveolien repeäminen  elastisuuden väheneminen  hengityslihasten heikkeneminen ja väsyminen

Kaasujen vaihdunnan häiriöt Alveloaari-kapillaarikalvon tuhoutuminen  hypoksemia rasituksessa Ventilaatio-perfuusio epäsuhta Vaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistöön Kunnon heikkeneminen Lisääntynyt keuhkosuoniston vastus  oikean kammion vajaatoiminta Vaikutukset lihaksistoon Luustolihasten heikkeneminen johtuen vähentyneestä liikunnasta – lihasvoima laskee ja lihasatrofia Lihasatrofia ja heikkous voivat johtua myös hypoxemiasta, hyperkapniasta, malnutritiosta, inflammatiosta ja kortisonilääkityksestä

Oireelliset rajoitukset Hengenahdistus on vakava oire Psykologiset häiriöt Ahdistuneisuus hankalien oireiden vuoksi

Harjoitteluvaste COPD:ssa Terveillä loppuexpiratorinen tilavuus pienenee 200-400 ml keskitasoisessa harjoittelussa, COPD:ssä lisääntyy  hyperinflaatio  pallea heikkenee  hengenahdistus ja rasituksen sietokyky vähenee Hengenahdistus rajoittaa raskaita suorituksia Paljon voimaa ja hengityksen pidättämistä vaativat suoritukset voivat olla vaikeita Lihaskunnon parantuminen, maksimaalisen hapenottokyvyn ylläpitäminen

Exercise therapy – evidence - COPD SYSTEMATIC REVIEWS OF RCTs Salman et al. (2003); COPD patients of rehabilitation groups (20 trials) did significantly better than control groups on walking test. The rehabilitation groups of 12 trials that used the Chronic Respiratory Disease Questionnaire had less shortness of breath than did the control groups. Trials that used respiratory muscle training only showed no significant difference between rehabilitation and control groups, whereas trials that used at least lower extremity training showed that rehabilitation groups did significantly better than control groups on walking test and shortness of breath. Geddes et al. (2008); inspiratory muscle training gave different benefits to COPD patients including increases in six minute walk test performance. Lacasse et al. (2006); in accordance with those of Salman et al. (2003) showing that exercise-based rehabilitation decreases dyspnea symptoms and increases exercise capacity.